Kun oma biologia sotii omia arvoja vastaan. Kiusallinen totuus parinvalinnasta
Olen joutunut viime aikoina käymään syvällistä itsetutkiskelua luettuani parinvalinnan dynamiikasta ja evoluutiopsykologiasta. Minun on myönnettävä itselleni kiusallinen totuus, joka tuntuu olevan tabu.
Olen kolmekymppinen, korkeakoulutettu nainen ja pidän itseäni feministinä. Uskon vakaasti tasa-arvoon ja siihen, että titteli tai tulotaso eivät määritä ihmisarvoa. Mutta kun olen deittailumarkkinoilla, huomaan alitajuisesti seulovani miehiä tavalla, joka tuntuu... primitiiviseltä.
Jos mies kertoo työskentelevänsä esimerkiksi lähihoitajana tai opettajana ammateissa, joita arvostan yhteiskunnallisesti valtavasti kiinnostukseni vain lopahtaa. Samalla joku investointipankkiiri tai menestyvä yrittäjä, joka puhuu isoista visioista, saa minut syttymään, vaikka hän ei ihmisenä olisi yhtä empaattinen tai läsnäoleva.
Tuntuu kamalalta myöntää tämä, mutta pelkkä "kiltteys" ja tasa-arvoinen asenne eivät riitä. Kaipaan mieheltä kompetenssia, vahvaa kunnianhimoa ja tietynlaista sosioekonomista pääomaa.
Onko tämä hypergamia vain biologinen fakta, jota vastaan moderni nainen taistelee turhaan? Yritämmekö me kieltää tuhansien vuosien evoluution muovaaman taipumuksen resurssien ja turvan varmistamiseen?
Miten pääsen eroon tästä ristiriidasta? Tuntuu, että petän omat ihanteeni, mutta en voi pakottaa itseäni tuntemaan vetoa miehiin, joilta puuttuu se selittämätön 'draivi'."
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Kuka hyvänsä voi pyrkiä kumoamaan evoluutiotutkimuksen päätuloksia. Siitä vain kokeilemaan miten käy!
Vaikeahan niitä varmasti on kumota kun sellaista tieteenalaa ei ole olemassakaan kuin evoluutiotutkimus.
No niin, minne ap haihtui? Onko jo tehtaillut uuden teoksen tämän sarjan jatkoksi?
Vai palasiko kirjoittelemaan seksuaalista väkivaltaa käsitteleviin ketjuihin näitä "Naisena olen sitä mieltä että (tähän jokin naispuolista uhria syyllistävä kommentti)" -juttujaan?
Siten, että kirjoittaja on kouluttamaton ja vähä-älyinen (mies). Hänen näkökulmastaan korkeasti koulutettu, fiksu mies on ylempi olento. Ja hänen älykkyytensä ei riitä aidosti asettumaan tämän keksityn, korkeasti koulutetun naispuolisen aloittajan asemaan vaan maailmaa tarkastellaan edelleen omasta näkökulmasta, mikä paistaa läpi tekstistä.
Tämä kykenemättömyys asettua toisten asemaan on tärkeimpiä yksittäisiä tekijöitä siinä miksi pariutuminen on tietyille miehille nykyisin niin vaikeaa. Ennen riitti että mies toi nyrkin ja hellan välissä olevalle naiselle ja perheelle leivän pöytään. Nykyään naiset toivovat tasavertaista kumppania jonka kanssa voi aidosti jakaa tunteita ja kokemuksia henkisellä tasolla. Mies joka ei kykene mielessään asettumaan naisen asemaan ei siihen pysty eikä nainen sellaisesta miehestä kiinnostu.