Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Käytiin lapsen koulupalaverissa ja muutama juttu jäi mietityttämään

Vierailija
23.08.2025 |

Lapsi käy pienluokalla, ollut jo 5 vuotta. Koulu haluaisi siirtää ylä-asteella normaalille luokalle. Koululääkäri suositteli, että kutosella tehtäisiin uudet psykologiset testit, koska viimeksi ne on tehty ykkösluokalla. Lapsella on kielenkehityksen viivästymä ja nepsypiirteitä, ei diagnoosia. Kognitiivisesti pärjää tuettuna ok. 

 

Koulupsykologi sanoi että hän ei mielellään tee noita testejä, koska hänellä on niin paljon töitä, että tällä hetkellä hän pystyy tekemään ne käytännössä vain kehitysvammaa epäiltäessä. Tämä jäi mietityttää, että onko tuo peruste olla tekemättä? 

 

Ja kun puhuttiin nepsydiagnoosin tarpeesta, opettaja sanoi ettei sitä tarvita, jos opettaja tietää lapsen haasteet ja tukee niissä. Mutta eikös se diagnoosi olisi ennenkaikkea nuoren itsensä oikeus saada tietää, jos jotain on? 

 

Tietysti olisi hienoa että mitään diagnooseja ei tarvittaisi ja lapsi voisi siirtyä normaaliin opetukseen, siitä etenisi ammattikouluun, kävisi intin, siirtyisi työelämään... Mutta luokan kertaus, koulupoissaolot, viiden vuoden erityisellä tuella oleminen ja viisi vuotta pienluokalla voi kertoa jotain siitä, että ehkä siellä taustalla jotain poikkeavaa on ja olisi aihetta ainakin selvittää asia. Kiitos asiallisista kommenteista etukäteen. 

Kommentit (52)

Vierailija
21/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosit ovat erittäin haluttuja, mutta haittapuolena niissä on se, että ne esimerkiksi rajoittavat merkittävästi ammatinvalintaa.

No kukaan ei oikeasti halua diagnoosia, eikä ne rajoita merkittävästi ammatinvalintaa (ja silloinkaan kun rajoittaa, se ei ole se diagnoosi sinänsä, vaan ne oireet,  joiden takia diagnoosikin on tarvittu).

 

En ole tiennytkään, että jossain joskus koulupsykologit ovat tehneet (lukivaikeutta kummempia) diagnooseja. Yleensähän niihin tarvitaan joko neurologian tai psykologian erikoislääkäri ja moniammatillinen yhteyisyöryhmä. Koulupsykologin ammattitaito ei yksinkertaisesti riitä.

Aika monen ammatin kriteereissä on, että adhd- tai autismidiagnoosia tai muuta vastaavaa ei saa olla. Esimerkiksi keskittymistä vaativat työt ovat usein tällaisia.

Vierailija
22/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arvioihin pääsemisessä on alueellisia eroja, joten siksi on hankala antaa yleispäteviä ohjeita. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Arvioihin pääsemisessä on alueellisia eroja, joten siksi on hankala antaa yleispäteviä ohjeita. 

Ainakin Pohjois-Karjalassa ollaan tosi auliita myöntämään diagnooseja. 22% sikäläisistä lapsista on adhd-diagnoosilla.

Vierailija
24/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihme vänkyttämistä. Koulu kertoo suoraan, että resurssia ei ole tutkia ja silti vänkytetään, että pitäisi. Ei pidä, jos ei ehdi. Koulupsykologeista on huutava pula. 

Vierailija
25/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on aika selkeä tilanne, että psykologin pitää testit tehdä, jos koululääkäri sitä suosittaa. Ota uudelleen koululääkäriin yhteyttä.

Ja juu, ei välttämättä ole kehitysvammaa, mutta esimerkiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet olisi hyvä tietää jos niitä olisi jne.

Se on kyllä niin, että psykologin tutkimusten tarpeen arvioi viime kädessä psykologi eikä minkään muun ammattiryhmän edustaja. Se ylityöllistetty, yksinäinen, joka suuntaan revitty koulupsykologi. Voi olla että olosuhteet vaikuttavat tarvearvioon, mutta lääkäri ei voi "määrätä" psykologin tutkimuksia. 

Vierailija
26/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosit ovat erittäin haluttuja, mutta haittapuolena niissä on se, että ne esimerkiksi rajoittavat merkittävästi ammatinvalintaa.

No kukaan ei oikeasti halua diagnoosia, eikä ne rajoita merkittävästi ammatinvalintaa (ja silloinkaan kun rajoittaa, se ei ole se diagnoosi sinänsä, vaan ne oireet,  joiden takia diagnoosikin on tarvittu).

 

En ole tiennytkään, että jossain joskus koulupsykologit ovat tehneet (lukivaikeutta kummempia) diagnooseja. Yleensähän niihin tarvitaan joko neurologian tai psykologian erikoislääkäri ja moniammatillinen yhteyisyöryhmä. Koulupsykologin ammattitaito ei yksinkertaisesti riitä.

Aika monen ammatin kriteereissä on, että adhd- tai autismidiagnoosia tai muuta vastaavaa ei saa olla. Esimerkiksi keskittymistä vaativat työt ovat usein tällaisia.

Mitkä ammatit?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkyttämistä. Koulu kertoo suoraan, että resurssia ei ole tutkia ja silti vänkytetään, että pitäisi. Ei pidä, jos ei ehdi. Koulupsykologeista on huutava pula. 

Tosiasia on, että vaativat potilaat voi saada sitä mistä ensin sanotaan ettei onnistu. Tämä kommentti tulee terveydenhuollosta työntekijäpuolelta. Jatkuvasti joudutaan tarjoamaan ei-oota piittaamatta potilaan oikeuksista, mutta metelin nostajille sitten yllättäen saadaankin kaivettua sitä resurssia jostain, koska vaihtoehto avi-valituksineen on johdolle työläämpi.

Vierailija
28/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosit ovat erittäin haluttuja, mutta haittapuolena niissä on se, että ne esimerkiksi rajoittavat merkittävästi ammatinvalintaa.

No kukaan ei oikeasti halua diagnoosia, eikä ne rajoita merkittävästi ammatinvalintaa (ja silloinkaan kun rajoittaa, se ei ole se diagnoosi sinänsä, vaan ne oireet,  joiden takia diagnoosikin on tarvittu).

 

En ole tiennytkään, että jossain joskus koulupsykologit ovat tehneet (lukivaikeutta kummempia) diagnooseja. Yleensähän niihin tarvitaan joko neurologian tai psykologian erikoislääkäri ja moniammatillinen yhteyisyöryhmä. Koulupsykologin ammattitaito ei yksinkertaisesti riitä.

Aika monen ammatin kriteereissä on, että adhd- tai autismidiagnoosia tai muuta vastaavaa ei saa olla. Esimerkiksi keskittymistä vaativat työt ovat usein tällaisia.

Esimerkkejä? Lentäjäksi ei pääse, mutta taitaa koskea myös värisokeita. Mitä muuta, minkä estää lapsuusiässä asetettu diagnoosi (ei se hetken toimintakyky)? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkyttämistä. Koulu kertoo suoraan, että resurssia ei ole tutkia ja silti vänkytetään, että pitäisi. Ei pidä, jos ei ehdi. Koulupsykologeista on huutava pula. 

Tosiasia on, että vaativat potilaat voi saada sitä mistä ensin sanotaan ettei onnistu. Tämä kommentti tulee terveydenhuollosta työntekijäpuolelta. Jatkuvasti joudutaan tarjoamaan ei-oota piittaamatta potilaan oikeuksista, mutta metelin nostajille sitten yllättäen saadaankin kaivettua sitä resurssia jostain, koska vaihtoehto avi-valituksineen on johdolle työläämpi.

Niin, että viis kehitysvammaisista, vittupäät saakoon tahtonsa läpi? Aika kiva maailmankuva sulla. 

 

Vierailija
30/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Testeihin voi hakeutua myös muuta kautta. Esim. perheneuvola tai yksityinen, jos teillä on sairauskuluvakuutus tai muuten varaa.

Juuri näin. Koulu ei ole terveydenhoitolaitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testeihin voi hakeutua myös muuta kautta. Esim. perheneuvola tai yksityinen, jos teillä on sairauskuluvakuutus tai muuten varaa.

Juuri näin. Koulu ei ole terveydenhoitolaitos.

Psykologiaa on hyvinvointialueen työntekijä.

Hän tekee lääkärin määräämät testit. Ellei ehdi, ohjaa muualle.

Vierailija
32/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkyttämistä. Koulu kertoo suoraan, että resurssia ei ole tutkia ja silti vänkytetään, että pitäisi. Ei pidä, jos ei ehdi. Koulupsykologeista on huutava pula. 

Tosiasia on, että vaativat potilaat voi saada sitä mistä ensin sanotaan ettei onnistu. Tämä kommentti tulee terveydenhuollosta työntekijäpuolelta. Jatkuvasti joudutaan tarjoamaan ei-oota piittaamatta potilaan oikeuksista, mutta metelin nostajille sitten yllättäen saadaankin kaivettua sitä resurssia jostain, koska vaihtoehto avi-valituksineen on johdolle työläämpi.

Niin, että viis kehitysvammaisista, vittupäät saakoon tahtonsa läpi? Aika kiva maailmankuva sulla. 

 

Ei se minusta oikein ole, mutta realiteetti.  Enkä pidä vittupäänä äitiä joka pyrkii estämään lapsensa psyykkisen sairastumisen ja syrjäytymisen, mitkä on melko suoria seurauksia riittämättömästä tuesta. Palvelujen priorisointi ja resurssointi ei ole sen äidin tehtävä, sen äidin tehtävä on pitää huolta omasta lapsesta. 

Meillä sitten hoidetaan niitä masentuneita, opinnoista pudonneita nepsyteinejä joiden vanhemmat ovat pyytäneet että lapsen tilannetta tutkittaisiin tarkemmin mutta koululla on sanottu "ei tartte, ota tästä fidget" ja vanhemmat ovat ajatelleet että nii kai sitten. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkyttämistä. Koulu kertoo suoraan, että resurssia ei ole tutkia ja silti vänkytetään, että pitäisi. Ei pidä, jos ei ehdi. Koulupsykologeista on huutava pula. 

Ppsylogi ei ole koulun työntekijä.

Jos katsotaan, että testi tarvitaan, se myös tehdään.

Vierailija
34/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on aika selkeä tilanne, että psykologin pitää testit tehdä, jos koululääkäri sitä suosittaa. Ota uudelleen koululääkäriin yhteyttä.

Ja juu, ei välttämättä ole kehitysvammaa, mutta esimerkiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet olisi hyvä tietää jos niitä olisi jne.

Se on kyllä niin, että psykologin tutkimusten tarpeen arvioi viime kädessä psykologi eikä minkään muun ammattiryhmän edustaja. Se ylityöllistetty, yksinäinen, joka suuntaan revitty koulupsykologi. Voi olla että olosuhteet vaikuttavat tarvearvioon, mutta lääkäri ei voi "määrätä" psykologin tutkimuksia. 

Höpö höpö

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testeihin voi hakeutua myös muuta kautta. Esim. perheneuvola tai yksityinen, jos teillä on sairauskuluvakuutus tai muuten varaa.

Juuri näin. Koulu ei ole terveydenhoitolaitos.

Psykologiaa on hyvinvointialueen työntekijä.

Hän tekee lääkärin määräämät testit. Ellei ehdi, ohjaa muualle.

Tämä ei kyllä oikeasti pidä paikkaansa, kukaan muu ei ole pätevä arvioimaan psykologisten tutkimusten tarvetta kuin psykologi. Suositella voi, arvion tekee aina viime kädessä psykologi itse. 

Vierailija
36/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on aika selkeä tilanne, että psykologin pitää testit tehdä, jos koululääkäri sitä suosittaa. Ota uudelleen koululääkäriin yhteyttä.

Ja juu, ei välttämättä ole kehitysvammaa, mutta esimerkiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet olisi hyvä tietää jos niitä olisi jne.

Se on kyllä niin, että psykologin tutkimusten tarpeen arvioi viime kädessä psykologi eikä minkään muun ammattiryhmän edustaja. Se ylityöllistetty, yksinäinen, joka suuntaan revitty koulupsykologi. Voi olla että olosuhteet vaikuttavat tarvearvioon, mutta lääkäri ei voi "määrätä" psykologin tutkimuksia. 

Höpö höpö

Höpöhöpö? Oon viimeiset 10 vuotta tehnyt töitä useammassa tiimissä jossa on yleislääkäreitä, psykiatreja, sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Ja aina on ollut selvää, että psykologin tutkimusten tarpeen ja ajankohtaisuuden arvioi psykologi. Diagnostiikan ja lääkehoidon päätökset tekee lääkäri. Lastensuojelun tarpeen arvioi vain lastensuojelun sossu, ei kukaan muu. Mielipiteitä voi esittää kaikki. Näin se toimii. Höpsöli. 

Vierailija
37/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitään testejä tehdä. Meidän lapsen koululla ei edes ole koulupsykologia. Lapsellani masennusoireita. Sanoivat vaan, että jos menee pahaksi, niin sitten mennä päivystykseen.

Koululla on kuitenkin varmaan kuraattori ja terveydenhoitaja joiden luokse voi mennä. 

Vierailija
38/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos resurssit eivät riitä ja ylempi taho on rajannut tutkimukset vain keha-epäilyihin, niin aika sidotut psykologin kädet ovat, vaikka arvioisi tutkimuksen tarpeen todelliseksi. Minusta tuo on jo ammattieettisesti kestämätön tilanne. 

Vierailija
39/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi helkkarissa näitä koulupsykologien työoloja ei laiteta kuntoon, voivotellaan vai vuodesta toiseen samaa puutetta. 

Vierailija
40/52 |
23.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testeihin voi hakeutua myös muuta kautta. Esim. perheneuvola tai yksityinen, jos teillä on sairauskuluvakuutus tai muuten varaa.

Juuri näin. Koulu ei ole terveydenhoitolaitos.

Psykologiaa on hyvinvointialueen työntekijä.

Hän tekee lääkärin määräämät testit. Ellei ehdi, ohjaa muualle.

Tämä ei kyllä oikeasti pidä paikkaansa, kukaan muu ei ole pätevä arvioimaan psykologisten tutkimusten tarvetta kuin psykologi. Suositella voi, arvion tekee aina viime kädessä psykologi itse. 

Näin se ei ole. Psykolgi tekee testit, joihin tulee lähete. Ei hän itse mitään manageroi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan yksi