Lue keskustelun säännöt.
Käytiin lapsen koulupalaverissa ja muutama juttu jäi mietityttämään
23.08.2025 |
Lapsi käy pienluokalla, ollut jo 5 vuotta. Koulu haluaisi siirtää ylä-asteella normaalille luokalle. Koululääkäri suositteli, että kutosella tehtäisiin uudet psykologiset testit, koska viimeksi ne on tehty ykkösluokalla. Lapsella on kielenkehityksen viivästymä ja nepsypiirteitä, ei diagnoosia. Kognitiivisesti pärjää tuettuna ok.
Koulupsykologi sanoi että hän ei mielellään tee noita testejä, koska hänellä on niin paljon töitä, että tällä hetkellä hän pystyy tekemään ne käytännössä vain kehitysvammaa epäiltäessä. Tämä jäi mietityttää, että onko tuo peruste olla tekemättä?
Ja kun puhuttiin nepsydiagnoosin tarpeesta, opettaja sanoi ettei sitä tarvita, jos opettaja tietää lapsen haasteet ja tukee niissä. Mutta eikös se diagnoosi olisi ennenkaikkea nuoren itsensä oikeus saada tietää, jos jotain on?
Tietysti olisi hienoa että mitään diagnooseja ei tarvittaisi ja lapsi voisi siirtyä normaaliin opetukseen, siitä etenisi ammattikouluun, kävisi intin, siirtyisi työelämään... Mutta luokan kertaus, koulupoissaolot, viiden vuoden erityisellä tuella oleminen ja viisi vuotta pienluokalla voi kertoa jotain siitä, että ehkä siellä taustalla jotain poikkeavaa on ja olisi aihetta ainakin selvittää asia. Kiitos asiallisista kommenteista etukäteen.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on aika selkeä tilanne, että psykologin pitää testit tehdä, jos koululääkäri sitä suosittaa. Ota uudelleen koululääkäriin yhteyttä.
Ja juu, ei välttämättä ole kehitysvammaa, mutta esimerkiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet olisi hyvä tietää jos niitä olisi jne.
Se on kyllä niin, että psykologin tutkimusten tarpeen arvioi viime kädessä psykologi eikä minkään muun ammattiryhmän edustaja. Se ylityöllistetty, yksinäinen, joka suuntaan revitty koulupsykologi. Voi olla että olosuhteet vaikuttavat tarvearvioon, mutta lääkäri ei voi "määrätä" psykologin tutkimuksia.
Höpö höpö
Höpöhöpö? Oon viimeiset 10 vuotta tehnyt töitä useammassa tiimissä jossa on yleislääkäreitä, psykiatreja, saira
Tottakai se psykologi tekee testit jos ne diagnoosiin tarvitaan. Ei hän voi mitään itse säätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulupsykologille ei tehdä lähetteitä, se on matalan kynnyksen palvelua (ainakin teoriassa) eikä lähetettä tarvita. Tällöin psykologi tekee arvion tutkimuksen tarpeesta mutta tuo rajaus tutkimusten kohdentamisesta kehitysvammaepäilyihin on kyllä tehty ylemmällä taholla. En tiedä onko tuollainen rajaus edes lainmukainen.
No meillä aikanaan koulupsykologi oli sitä mieltä, ettei ole mitään nepsyyn viittaavaa, mutta koska koululääkäri oli käskenyt tehdä testit, teki ne. Mentiin testien jälkeen lastenneurologille, joka vilkaisi tuloksia ja sanoi, että on ihan selvä Asperger. (Tuohon aikaan sai vielä sen diagnoosin.) Lääkärin kautta siis etenemään niin tutkimukset tehdään todennäköisemmin.
Yläkoulussa tuki oli ihan naurettavaa, eikä mitään linjaa ollut opettajien vaihdellessa. Missään nimessä ei siirtymistä isoon ryhmään tuossa vaiheessa. Varmaan nyt on joo niin, että diagnoosia ei tarvi, kun on hyvä opettaja, mutta eihän tuo kauan kestä.
Meillä pojalla oli sitten ammattikoulu paljon vähemmän kuormittavaa kuin yläkoulu. Oli alasta tosi kiinnostunutkin. Paha vaan valitsi kuljetusalan, eikä niitä työaikoja voi tehdä väsymystaipumuksellaan (15-tuntiset päivät).
Kaikkein tärkein diagnoosi oli siinä, että sai armeijasta vapautuksen.
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologille ei tehdä lähetteitä, se on matalan kynnyksen palvelua (ainakin teoriassa) eikä lähetettä tarvita. Tällöin psykologi tekee arvion tutkimuksen tarpeesta mutta tuo rajaus tutkimusten kohdentamisesta kehitysvammaepäilyihin on kyllä tehty ylemmällä taholla. En tiedä onko tuollainen rajaus edes lainmukainen.
Se testit kyllä tehdään. Lääkäri ohjaa lastensykiatrille. Psykologi ei päätä ettei testiä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi helkkarissa näitä koulupsykologien työoloja ei laiteta kuntoon, voivotellaan vai vuodesta toiseen samaa puutetta.
Psykologeja on liian vähän. Koulutusmäärät pitäisi tuplata tai triplata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologin täytyy tehdä testit. Monella paikkakunnalla nimenomaan diagnoosi on portti siihen tukeen. Jos koulupsykologi ei edistä asiaa niin ota laajemmin yhteys oppilashuoltoon. Täytyyhän tutkimukset nyt tehdä.
Totta, yleensä ei saa mitään tukitoimia jos ei ole diagnoosia.
Tuossa olisi tärkeä saada lapselle testit, millä tahansa keinolla. Jos ei muuta niin vaikka etsii jostain tarpeeksi rahaa että saa lapsen testeihin yksityiselle.
Sitten kun saa testeistä diagnoosin, niin sen avulla voi sen jälkeen saada tukitoimia ja vastaavia koko opiskelujen ajan. Ilman diagnoosia ei voi estää sitä että lapsen kanssa joka välissä kokeillaan pärjäisikö hän ilman tukea, ja tarvittava tuki annetaan vasta sen jälkeen kun opiskelu on mennyt tarpeeksi pitkään päin mäntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helkkarissa näitä koulupsykologien työoloja ei laiteta kuntoon, voivotellaan vai vuodesta toiseen samaa puutetta.
Psykologeja on liian vähän. Koulutusmäärät pitäisi tuplata tai triplata.
Todella houkutteleva työ koulupsykologilla. Olet vastuussa noin 800:sta oppilaasta.
Vierailija kirjoitti:
Nepsydiagnoosit ovat erittäin haluttuja, mutta haittapuolena niissä on se, että ne esimerkiksi rajoittavat merkittävästi ammatinvalintaa.
No esimerkiksi ap:n lapsen tapauksessa luenee aika itsestäänselvää, ettei lapsi tule hakeutumaan töihin, joissa nepsdg olisi taakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä missään nimessä anna periksi psykologille!
Oma nepsyni on saanut surkeita tuloksia valtakunnallisissa lukutesteissä, ja koko koulun henkilökunta vain vähättelee heikkoja numeroita. Jos keskiarvotulos on esim. 20 ja omani saa 5, totta hitossa haluan lapselle apua!
Kouluissa on niin iso resurssipula, että siellä luistetaan kaikesta ei-pakollisesta, ja väliinputoajia ovat just nämä vähän tukea tarvitsevat, mutta muuten ok pärjäävät, lapset. Yläaste on iso muutos, siellä on levotonta ja päivät pitkiä. Koko ala-asteen tsemppaus voi mennä vessasta alas, jos nuorta ei tueta uudessa ja vaativammassa ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
No meillä aikanaan koulupsykologi oli sitä mieltä, ettei ole mitään nepsyyn viittaavaa, mutta koska koululääkäri oli käskenyt tehdä testit, teki ne. Mentiin testien jälkeen lastenneurologille, joka vilkaisi tuloksia ja sanoi, että on ihan selvä Asperger. (Tuohon aikaan sai vielä sen diagnoosin.) Lääkärin kautta siis etenemään niin tutkimukset tehdään todennäköisemmin.
Yläkoulussa tuki oli ihan naurettavaa, eikä mitään linjaa ollut opettajien vaihdellessa. Missään nimessä ei siirtymistä isoon ryhmään tuossa vaiheessa. Varmaan nyt on joo niin, että diagnoosia ei tarvi, kun on hyvä opettaja, mutta eihän tuo kauan kestä.
Meillä pojalla oli sitten ammattikoulu paljon vähemmän kuormittavaa kuin yläkoulu. Oli alasta tosi kiinnostunutkin. Paha vaan valitsi kuljetusalan, eikä niitä työaikoja voi tehdä väsymystaipumuksellaan (15-tuntiset päivät).
Kaikkein tärkein diagnoosi oli siinä, että sai armeijasta vap
Mitä ihmettä, miten opo, vanhemmat tai nuori itse ei ajoissa tajunneet, että ala on siis mahdoton ja sen opiskelu turhaa. Uskomatonta haaskausta!
Mutta psykologi ei voi arvioida että testejä ei tarvita, koska hänen kalenterissa ei ole aikaa sille. Se lienee lainvastaista, ymmärräthän sen.
Koulupsykologi yksin ei asialle tietenkään mitään voi, mutta asiakas voi valittaa ja kannella asiasta.