Mies ei ymmärrä etätyötä, eroko?

En eroaisi tuon takia, mutta sen takia kylläkin, että mies on VAIN "mukiin menevä". Etsi sellainen, joka tuntuu ainoalta oikealta sinulle.

Olen mies ja yleensä näissä jutuissa miesten puolella mutta nyt on kyllä aloittaja sellaisen urpo luuserin rinnalleen ottanut että ei voi potkia miestä helvettiin tarpeeksi nopeasti.

Kiinnostais että mikä on suhteen luonne. Että onko kyseessä joku trophy husband? Mikä on naisen motiivi yhä olla siinä suhteessa. Jotain tässä jää nyt kertomatta

Ei sitä nyt yhden äijän pöljyyden takia pidä työstään erota !

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset kehtaavat ihmetellä miksi miehet ei halua enää parisuhteeseen kun noin pienien asioiden takia se suhde tuhotaan.

Mies ei ymmärrä etätöitä, eroko?

Mies ei osannut lukea ajatuksia, eroko? 

Maija sanoi että olisin parempi sinkkuna, eroko?

Aamulla satoi vettä, eroko?

Telkkarissa tuli uutiset, eroko?

Miksi naiset edes haaveilee parisuhteista kun on koko ajan kumminkin hakemassa ja etsimässä syytä eroon

Pienten asioiden takia? Sanoisin, että jokaisen ihmisen elämässä kaksi työpäivää viidestä on aika merkittävä asia. 

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset kehtaavat ihmetellä miksi miehet ei halua enää parisuhteeseen kun noin pienien asioiden takia se suhde tuhotaan.

Mies ei ymmärrä etätöitä, eroko?

Mies ei osannut lukea ajatuksia, eroko? 

Maija sanoi että olisin parempi sinkkuna, eroko?

Aamulla satoi vettä, eroko?

Telkkarissa tuli uutiset, eroko?

Miksi naiset edes haaveilee parisuhteista kun on koko ajan kumminkin hakemassa ja etsimässä syytä eroon

Taitaa olla nykyään niin päin, että miehet haluaisivat parisuhteen ja perheen, mutta naisia ei kiinnosta, koska sinkkumarkkinat on pullollaan ap:n miehen kaltaisia 'saaliita'. Ainakin on kova häly miesten yksinäisyydestä koko ajan, kun ei löydy pirkkoa passaamaan ja hoitamaan kotia, lapsia, mieslasta, sairaita vanhempiaan ja omaa täyspäiväistä työtään

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset kehtaavat ihmetellä miksi miehet ei halua enää parisuhteeseen kun noin pienien asioiden takia se suhde tuhotaan.

Mies ei ymmärrä etätöitä, eroko?

Mies ei osannut lukea ajatuksia, eroko? 

Maija sanoi että olisin parempi sinkkuna, eroko?

Aamulla satoi vettä, eroko?

Telkkarissa tuli uutiset, eroko?

Miksi naiset edes haaveilee parisuhteista kun on koko ajan kumminkin hakemassa ja etsimässä syytä eroon

Auttaisiko jos asian muotoilee "mieheni vähättelee minua jatkuvasti ja haluaa että teen häntä enemmän kotitöitä, vaikka olemme töissä yhtä monta tuntia viikossa (tai AP enemmän kuin mies)"? Ymmärrätkö silloin? Vai pitäisikö jatkuvaan vähättelyyn mielestäsi tyytyä? 

Aina kannattaa erota varmuuden vuoksi.

Tuskin on trolli.

Tutun tutkijan mies veti kännit ja mökötti ja kiukutteli vaimonsa väitöspäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Millä alalla päällikkö on paikalla 6.30 alkaen 17 saakka???

Onnekseen hänellä ei mene aikaa työmatkoihin.

Mun puoliso oli "aina töissä" eli esim. jos Atlantin takaa soitettiin työasioissa klo 24 Suomen aikaa, siihen vastattiin ilman muuta ja puhuttiin asiat selviksi. Ei valiteltu, että herätyskello soi klo 6 ja pitää lähteä toimistolle kasiksi.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut eivät pidä mitään tietokoneella tehtäviä töitä oikeina töinä. En kyllä eroaisi ton takia, enkä yrittäisi saada miestä ymmärtämään. Jättäisin jutut omaan arvoonsa ja jos kyllästyttäisi, sanoisin että en halua kuulla paskoja vitsailuja työstäni. Kotityömarmatukset Jättäisin omaan arvoonsa, niin kuin miehetkin tekevät

Kysymys ei ole etätöitä, vaan jatkuvasta vittuilusta. Miehellä on surkea itsetunto, jonka sitten kaataa puolisonsa niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Työn vähättely on todella ikävää. En kuitenkaan itse sietäisi sitä, että jos on yhteinen koti, niin toinen antaa sen työnantajan käyttöön työtilaksi. Mene ap toimistolle.

Meidän kodin yhden huoneen nurkka on työpöydän ja työtuolin verran mieheni etäpäivien työtilana 2-3 päivänä viikossa. Eipä ole tullut ikinä mieleeni häätää aviomiestäni pois yhteisestä kodistamme tekemään toimistolle töitä. Tämä tarkoittaisi, että hän käyttäisi silloin työmatkaan aikaa päivässä 2-3 tuntia, ruuhkista riippuen. Toisaalta näin on menty jo vuosikausia - oli työmatka pitkä tai lyhyt - ja mitään ongelmaa asian kanssa ei ole ollut, koska osaan  (samoin lapsemme) kunnioittaa puolisoni etäpäivinä hänen työaikaansa ja ylipäätään hänen työpanostaan perheemme hyväksi. Tämä on meillä molemminpuolista. 

Ymmärrän etäpäivien olevan haastavia silloin, jos koti on hyvin pieni ja esim. jompikumpi vanhemmista on kotona vanhempainvapaalla. Vaikea on ymmärtää ap:n puolison käytöstä: hänellä ei selvästikään ole minkäänlaista arvostusta tai kunnioitusta vaimoaan kohtaan,  saati hänen tekemäänsä työpanosta kohtaan. Kuinka oma puoliso voi olla kateellinen  menestymisestä tai uralla etenemisestä, koska tämä koituu normaalissa ja reilussa parisuhteessa yhteiseksi hyväksi. 

Nainen roikkuu vauvalla. Ero?

"Taitaa olla nykyään niin päin, että miehet haluaisivat parisuhteen ja perheen, mutta naisia ei kiinnosta, koska sinkkumarkkinat on pullollaan ap:n miehen kaltaisia 'saaliita'. Ainakin on kova häly miesten yksinäisyydestä koko ajan, kun ei löydy pirkkoa passaamaan ja hoitamaan kotia, lapsia, mieslasta, sairaita vanhempiaan ja omaa täyspäiväistä työtään"

Jos jatkuvasti vedät puoleesi tuollaisia "miehiä", niin syy ei varsinaisesti löydy niistä miehistä.

Aloituksesi kertoo, että olet työorientoitunut ja indentifioit itseäsi työsi kautta. Työsi on sinulle tärkeää ja kun hoidat työsi hyvin, niin saat siitä onnistumisen tunnetta. Esihenkilön työpäivät ovat välillä tietyllä tavalla ympäripyöreitä ja sitä eivät kaikki ymmärrä. Tässä ei ole mitään väärää ja olen itse samantyyppinen.

Olemme vaimoni kanssa eräällä hyvinvointialueella töissä. Hän lähityössä asiakkaiden kanssa ja minä taustajoukoissa oman alani asiantuntijana. En voi ottaa etäpäiviä hänen arkivapaillaan, kun työn teosta ei tule mitään, asioita joita täytyy heti saada puhuttua, voitko tulla antamaan korkealta jonkin astian tms. Lisäksi hän vähättelee sitä, kuinka väsynyt ja stressaantunut voin olla, kun teen vain päätteen ääressä pääosan töistäni. Tämä monen muun asian kanssa on saanut minut myös mietteliääksi.

Ajattelen että toisen arvostelu, vittuilu/vähättely lähtee aina omista epävarmuuksista tai teemoista, joissa sanojalla itsellään on työstettävää. Se on sitten eri asia, pystyykö ns. katsomaan peiliin ja näkemään, mistä tämä kumpuaa ja miten niitä käsitellään. Jatkuva vähättelyn on kuitenkin parisuhteessa pidemmän päälle raskasta, varsinkin ihmiseltä, jonka odottaa rakastavan ja olevan tukena. Voi myös olla, että sanoja ei välttämättä itse huomaa käytöksessään mitään pahaa ja pitää toista vain herkkänahkaisena, kun tämä yrittää käydä keskustelua asiasta.

Yrittäisin itse luoda vielä asiasta keskusteluyhteyttä ja siinä hengessä, että tämä on asia, josta nyt on syytä keskustella vakavasti ja että asia painaa paljon aloittajaa. Ei tarvitse erolla uhkailla, mutta tuoda keskustelussa ilmi, että tilanne ei voi jatkua näin ja se vaikuttaa jo aloittajan tuntemuksiin parisuhteesta ja siitä, onko puoliso oikeasti aloittajan puolella ja tukena. Kodin pitää turvallinen satama. Jos ei tämä auta, ehdota puolisolle ulkopuolista keskusteluapua teidän solmuihin. Luulisi tampioimmankin ymmärtävän siinä kohtaa, kuinka tosissaan aloittaja on asian kanssa. Ja toisaalta, jos puoliso ei suostu ja suhtautuu asiaan vähättelevästi, sinä tiedät kuinka edetä.

Oli kyse sitten naisesta tai miehestä, kenenkään ei pidän hyväksyä parisuhteessa jatkuvaa vähättelyä, toisen alas painamista ja vittuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut kahdessa pitkässä suhteessa, jossa olin korkeammin koulutettu kuin mieheni. Molemmat olivat ylpeitä minusta ja vähän kehuskelivat muille minusta. En ikinä olis tuollaisen kiukuttelevan vähättelijän kanssa.

Aika harva mies kehuskelee sillä että muija on joku päällikkö kunnan sosiaalitoimessa. 

Aika asenteellinen kommentti sinulla, mikä kertoo hyvin paljon arvostuksestasi sosiaalialaa kohtaan. Itse en työskentele sosiaalialalla, mutta kerrotko miksi sosiaalitoimessa työskentely ei voisi olla ylpeyden aihe? Sos.toimessa työskentelee päällikköinä ja johtajina sekä miehiä että naisia, tiesitkö?  Toisekseen 'muijakin' voi olla päällikkönä tai johtajana ihan missä tahansa työpaikassa, pienistä yksityisistä toimijoista kansainvälisiin suuryrityksiin tai säätiöistä hyvinvointialueisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset kehtaavat ihmetellä miksi miehet ei halua enää parisuhteeseen kun noin pienien asioiden takia se suhde tuhotaan.

Mies ei ymmärrä etätöitä, eroko?

Mies ei osannut lukea ajatuksia, eroko? 

Maija sanoi että olisin parempi sinkkuna, eroko?

Aamulla satoi vettä, eroko?

Telkkarissa tuli uutiset, eroko?

Miksi naiset edes haaveilee parisuhteista kun on koko ajan kumminkin hakemassa ja etsimässä syytä eroon

Taitaa olla nykyään niin päin, että miehet haluaisivat parisuhteen ja perheen, mutta naisia ei kiinnosta, koska sinkkumarkkinat on pullollaan ap:n miehen kaltaisia 'saaliita'. Ainakin on kova häly miesten yksinäisyydestä koko ajan, kun ei löydy pirkkoa passaamaan ja hoitamaan kotia, lapsia, mieslasta, sairaita vanhempiaan ja omaa täyspäiväistä työtään

Ei vaan naisia ei kiinnosta kosk ei ole koskaan kiinnostanut. Itsekin ollut aikuisiästäni sinkku valtaosan. Jotain suhteita on kokeiltu ja pillua tuusattu, mutta aivan paskaa on oikeasti seurustella, asumisesta puhumattakaan, miehen kanssa.

Ennen vanhaan naiset pakotettiin avioon, jopa oma äitini on painostettu siihen. Joku mies oli käytännössä pakko ottaa. Siitä ollaan sitten pikku hiljaa valuttu siihen, että otetaan mies joka on itselle nautinnollinen ja sitoumista katsellaan sitten joskus, josta ollaan päädytty siihen, että sama paska, eri paperi kyseessä. 

Seuraava vaihe on (joillakin naisilla) itsellinen äitiys ja moni skippaa senkin. Sikiämistä jatkavat ne raukat, jotka tälle paskapropagandalle altistuvat. Nainen joka on kävellyt ulos ja kasvanut yli suhteista tuskin enää sellaiseen palaa.

Vierailija kirjoitti:

Nainen roikkuu vauvalla. Ero?

Ehdottomasti, jos siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen että toisen arvostelu, vittuilu/vähättely lähtee aina omista epävarmuuksista tai teemoista, joissa sanojalla itsellään on työstettävää. Se on sitten eri asia, pystyykö ns. katsomaan peiliin ja näkemään, mistä tämä kumpuaa ja miten niitä käsitellään. Jatkuva vähättelyn on kuitenkin parisuhteessa pidemmän päälle raskasta, varsinkin ihmiseltä, jonka odottaa rakastavan ja olevan tukena. Voi myös olla, että sanoja ei välttämättä itse huomaa käytöksessään mitään pahaa ja pitää toista vain herkkänahkaisena, kun tämä yrittää käydä keskustelua asiasta.

Yrittäisin itse luoda vielä asiasta keskusteluyhteyttä ja siinä hengessä, että tämä on asia, josta nyt on syytä keskustella vakavasti ja että asia painaa paljon aloittajaa. Ei tarvitse erolla uhkailla, mutta tuoda keskustelussa ilmi, että tilanne ei voi jatkua näin ja se vaikuttaa jo aloittajan tuntemuksiin parisuhteesta ja siitä, onko puoliso oikeasti aloit

Olipa hyvä kiteytys tässä! Lisään vielä sen tuohon, että erolla ei pidä koskaan uhkailla, mutta siinä vaiheessa kun ero on käynyt vakavasti mielessä ja puolison käytös ei pyynnöistä huolimatta muutu, niin silloin eron mahdollisuus pitää tuoda julki puolisolle. 

Hei!

En tiedä oletteko avioliitossa, puhut miehestä. No ei sen niin väliä jokatapauksessa ilmeisesti "vakavassa parisuhteessa"

Se mikä tuosta kirjoituksestasi tulee ilmi, on se että te ette tunne toisianne. Ja olette parisuhteessa.

Kenties molempien olisi hyvä mennä peilin eteen ja suorittaa itsetutkiskelua? Miehesi ehkä kokee kateutta tosiaan. Ehkä ette osaa arvostaa toisianne sen perusteella mitä olette? Vaikuttaa että tekemänne asiat, työ määrittelevät identiteettiänne. 

Eli ette tunne kumpikaan toisianne ja mahdotontahan se olisikin koska ehkä ette tunne edes itseänne.