Olen tullut siihen tulokseen, että kaikki hyvät miehet (yli 40-vuotiaat) ovat jo parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Siitä hetken päästä moni ymmärtää ettei kannata koskaan ottaa ketään kumppania - muuten elämä on pelkkiä kompromisseja täynnä.

Voi olla ns. intensiiviset viimeiset minuutit elämässä tuolla asenteella.

Kun todella tajuaa sen, että maailmassa ei ole ketään, joka rakastaa juuri sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen: mies ei ole hyvä jos on valmis lähtemään kuivahtaneesta suhteesta? Miehen kuuluu pysyä huonossa parisuhteessa jotta on hyvä mies? 

Vinkeätä logiikkaa.

Jos mies pakottaa naisen luopumaan seksuaailsuudestaan (äitiys) niin sitten se on mieheltä tietoinen valinta luopua myös omasta seksuaalisuudestaan (siittäminen). Ei toveriliiton tarvitse olla kuiva tai rakkaudeton. Se voi olla erittäin lämmin, viisas, toimiva, jne.

Jos mies sen sijaan etsii elämästä pelkkää "märkäääääää" niin ehkä avioliitto tai parisuhde tavalliseen naiseen ei ole muutenkaan hänen juttunsa. Esim. homoseksuellipiireissä siitoskeskeinen seksi on normijuttu.

Moi siitoshullu :D

Minä en ole tai ainakin niillä sanoilla minua on kehuttu mutta myös neuvottu. Siis sanottu, että älä hyvä mies enää lähde tuohon ruljanssiin kun olet kunnialla ja täysjärkisenä selvinnyt edellisestä. Onneksi kuuntelin ja nyt elän vapaana ja varakkaana, talvet lämpimässä ja kevät-kesät kotimaassa. 

Olen tämän huokaissut tänne, joitain kertoja ennenkin, mutta itseriittoisena ja vähän itsekäänäkin teen, niin taas:

Yksi keskeisimpiä syitä miksi litse olen sinkku ja olen ollut vuosia johtunee siitä, että en eritisesti tarvitse kumppania (naista) mihinkään.

Tiedän, että tämä ajatus on monesta hirvittävä siis ikäänkuin rinnastaisin toisen, johonkin tarvekaluun tai esineeseen, jolla tehdä jja mahdollistaa otain. Tavallaan totta. Ei minulla ole, eikä ole ollut halua tai tarvetta pariutua vain pariutumisen vuoksi.

Sen sijaan koen, että niin hänen kuin minun itseni tulisi antaa ja mahdollistaa toiselle riittävän paljon lisäarvoa: tehhdä ja kokea, molemmat se, että hän ja ninä olemme yhdessä enemmän kuin yksin, jotta voisimme mahdollistaa kahdesta hyvästä yhden paremman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä hetken päästä moni ymmärtää ettei kannata koskaan ottaa ketään kumppania - muuten elämä on pelkkiä kompromisseja täynnä.

Voi olla ns. intensiiviset viimeiset minuutit elämässä tuolla asenteella.

Kun todella tajuaa sen, että maailmassa ei ole ketään, joka rakastaa juuri sinua.

Hanki koira.

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään kilttimies ei ole hyvä eikä parisuhteessa.

Olenpas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä hetken päästä moni ymmärtää ettei kannata koskaan ottaa ketään kumppania - muuten elämä on pelkkiä kompromisseja täynnä.

Voi olla ns. intensiiviset viimeiset minuutit elämässä tuolla asenteella.

Kun todella tajuaa sen, että maailmassa ei ole ketään, joka rakastaa juuri sinua.

Surkeaa jos tuo on ollut sinulle motiivi, pelko, pariutumiseesi.

Ap ei ole ahatuksineen yksin. Toistuvasti täällä joku muustuttulee siitä kuinka vain muutana prosentti miehistä on niitä miehiä, jiosta naiset on kiinnostuneita  ja kuinka miehen arvo nousee mitä enempi hänellä iraksuraan olleen nais -suhteita  Erikousta on, että naisten kohdalla arvostus menee täysin päinvastoin; Sitä arvottomamoi, nitä enempi hänellä on ollut mies-suhteita.  

Kokinaisuus in yksi tunnetuimoia malliesimerkkejä kaksois-standartista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä mies ei ole vietävissä edes kuivahtaneesta suhteesta. Mutta senhän sä tiesitkin. 

 

Älä nyt. Niin minä mieheni löysin. Mitään kiellettyä ei tehty, mutta tein selväksi että otan hänet jos toimii nopeasti. Ja sehän toimi. Yhdessä ollaan oltu jo toistakymmentä vuotta. Jätti perheensä minun vuokseni. Mutta älkää huoliko; suon lapsillensa mieheni rahat, niiden perässä en ole.

Kävikö mielessä että miehen biologiset lapset olisivat ehkä tarvinneet/pitäneet oman isänsä?

 

Hän ei ollut läsnä lapsilleen edes avioliiton aikana. Eikä ole ollut sen jälkeenkään. Ei halunnut niitä alun alkaenkaan.

Olet väärässä ketjussa. Tässä puhuttiin hyvistä miehistä.

On meitä huonojakin yli 40v miehiä parisuhteessa.  Minäkin olen ollut 24 vuotta sellaisessa.

Haha. Niistä puolet eroaa lähiaikoina. Eikä ne niin hyviä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä hetken päästä moni ymmärtää ettei kannata koskaan ottaa ketään kumppania - muuten elämä on pelkkiä kompromisseja täynnä.

Voi olla ns. intensiiviset viimeiset minuutit elämässä tuolla asenteella.

Kun todella tajuaa sen, että maailmassa ei ole ketään, joka rakastaa juuri sinua.

Tämä ei kyllä puolisolla ratkea..epäilen kovasti 

Vierailija kirjoitti:

Minun suhteeni alkoi pettämisestä. Olemme olleet yhdessä jo 12 vuotta. Mies on hyvä, hän ja hänen ex-vaimonsa eivät vaan rakastaneet toisiaan.

Jos pettäminen ei ole ongelma, niin mitä luulet, että teille on tiedossa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun suhteeni alkoi pettämisestä. Olemme olleet yhdessä jo 12 vuotta. Mies on hyvä, hän ja hänen ex-vaimonsa eivät vaan rakastaneet toisiaan.

Ajan kysymys vain, ajan kysymys vain. Pettäjä on pettäjä vaikka voissa paistaisi. 

No, en mä nyt tiedä. Lähisukulaisissani on tapaus, jossa olivat yhdessä loppuun asti eli yli 50 vuotta. Kun suhde alkoi, mies oli vielä naimisissa toisen kanssa. Olivat toistensa elämien suuret rakkaudet.

Niin se on. Parhaat napataan lukiossa ja pidetään hyvää huolta. Siinä parissa vuodessa näkee millainen toinen on hyvässä ja pahassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä hetken päästä moni ymmärtää ettei kannata koskaan ottaa ketään kumppania - muuten elämä on pelkkiä kompromisseja täynnä.

Voi olla ns. intensiiviset viimeiset minuutit elämässä tuolla asenteella.

Kun todella tajuaa sen, että maailmassa ei ole ketään, joka rakastaa juuri sinua.

Tämä ei kyllä puolisolla ratkea..epäilen kovasti 

Niin. Hän ei ole löytänyt Jumalaa. Onko fiksua luottaa jonkun ihmisen rakkauteen varsinkin jos motiivi on että pelottaa joku oma kuolinhetki, sori mutta voit jäädä vaikka huomenna auton alle. Isompi kysymys siinä vaiheessa mikä jumalasuhteesi oli

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ikävää, kun ei saa enää rikkaita statusmiehiä. 

Niin kuin Hjallis? 

Koko ajan tapahtuu eroja. Nykypäivänä parisuhteet eivät kestä.

Tietenkin ovat. Kuten hyvät naisetkin.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin ovat. Kuten hyvät naisetkin.

Ei pidä paikkaansa ainakaan naisten kohdalla