Lue keskustelun säännöt.
Lasten lihavuusleikkaukset
15.08.2025 |
Kuulin eilen uutisista jotain aivan järkyttävää - alaikäisille lapsille aletaan Suomessa tehdä vatsanpienennysleikkauksia! Siis mitä v***a? Ensin syödään sipsejä, karkkia ja pikaruokaa pienestä asti (vanhemmat haloo!), ei liikuta ja sitten veronmaksajien piikkiin kirurgiseen toimenpiteeseen, koska itse on vetänyt elämänsä viemäristä alas. Miksi minun pitäisi maksaa läskilasten leikkauksista kun olen itse hoitanut omat lapseni harrastuksiin ja maksanut siitä, että he ovat terveitä ja normaalipainoisia?
Kommentit (72)
Ei ole eettisesti ainakaan lapsen päättää tuollaisesta, ei he osaa ajatella elämäänsä pidemmälle.
Se on kuitenkin iso ja vaarallinen leikkaus. Se voi viedä hengen.
Siinä pienennetään vatsalaukkua, ja se on sit loppuelämän remontti, kun joutuu loppuelämän syömään pieniä määriä kahden tunnin välein ja niissä väleissä sitten juomaan.
On aika rankkaa se, sitten jos et noudata tarpeeksi tulee huono olo ja oksettaa tai voi joutua tiputukseenkin.
Alkoholia ei voi juoda kun tulee alkoholimyrkytys. Eli nää perus teinien kokeilut jää tekemättä tai jos tekee voi kuolla.
Ei oo kyllä kovin pitkälle tätä nyt mietitty, joo hyvä hoitomuoto, mutta ei lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikan suuntaan alkaa mennä. Mutta mikä sitten on vastaus? Koska selvästi kaikki vanhemmat eivät tältä osin kasvatusvastuutaan hoida, ja päinvastoin moni rankasti ylipainoinen lapsi nähdään vain "terveesti lapsen pyöreänä", vaikka se taaperovaiheen normaali pyöreys olisi pitänyt jäädä taakse jo aikapäiviä sitten, kun lapselle on tullut ikää. Ja varsinkin ylipainoisista pojista vanhemmat tuppaavat vain naureskelemaan, että "raavas mies tulee kuin isästäänkin" ja "ainahan teinit syö kuin hevoset". Ongelma kieltäydytään näkemästä, varsinkin jos vanhemmillekin maistuu roskaruoka.
Mutta ehdotapa, että tähän pitäisi koulun tai luoja paratkoon sosiaalitoimen jotenkin puuttua, jos lapsi on räikeästi yli suosituspainon, niin alkaa mammat huutamaan kuinka lastensuojelu ei keskity oikeisiin ongelmiin vaan vie lapset kodeista jossa on kaikki hyvin.
Mikä sitten on vastaus? Annetaan lasten vain rauhassa kehittää se kakkostyypin diabetes, uniapnea ja rasvamaksa ennen lukioikää?
Vierailija kirjoitti:
Amerikan suuntaan alkaa mennä. Mutta mikä sitten on vastaus? Koska selvästi kaikki vanhemmat eivät tältä osin kasvatusvastuutaan hoida, ja päinvastoin moni rankasti ylipainoinen lapsi nähdään vain "terveesti lapsen pyöreänä", vaikka se taaperovaiheen normaali pyöreys olisi pitänyt jäädä taakse jo aikapäiviä sitten, kun lapselle on tullut ikää. Ja varsinkin ylipainoisista pojista vanhemmat tuppaavat vain naureskelemaan, että "raavas mies tulee kuin isästäänkin" ja "ainahan teinit syö kuin hevoset". Ongelma kieltäydytään näkemästä, varsinkin jos vanhemmillekin maistuu roskaruoka.
Mutta ehdotapa, että tähän pitäisi koulun tai luoja paratkoon sosiaalitoimen jotenkin puuttua, jos lapsi on räikeästi yli suosituspainon, niin alkaa mammat huutamaan kuinka lastensuojelu ei keskity oikeisiin ongelmiin vaan vie lapset kodeista jossa on kaikki hyvin.
Mikä sitten on vastaus? Annetaan lasten vain rauhassa kehittää se kakkostyypin diabe
Vastaus on toki lastensuojelu, sillä vanhemmathan niitä sipsejä ostavat ja ruokkivat lastaan väärin. Valitettavasti Suomessa ei resurssit tähän riitä ja juuri kuten sanoit, jos siihen ei ole mahdollisuutta puuttua tulevat he kalliiksi yhteiskunnalle sairaustensa seurauksena.
Sipsihullu, jälleen kerran. Nyt kohteena lapset.
Mielenterveysongelmiahan nuo suurimmaksi osaksi on, ei ole normaalia ahtaa ruokaa. Koulukiusaamista ja syömishäiriöitä.
Voisitte aloittaa niiden hoitamisen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmiahan nuo suurimmaksi osaksi on, ei ole normaalia ahtaa ruokaa. Koulukiusaamista ja syömishäiriöitä.
Voisitte aloittaa niiden hoitamisen
Syömishäiriöisiähän ei saa tuohon leikkaukseen laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmiahan nuo suurimmaksi osaksi on, ei ole normaalia ahtaa ruokaa. Koulukiusaamista ja syömishäiriöitä.
Voisitte aloittaa niiden hoitamisen
Ei puhettakaan, että perus kiusaamis- ja syömishäiriötason mielenterveysongelmia saisi hoidettua, kun nykyisellään ei meinaa edes lopullista ratkaisua yrittänyt alaikäinen päästä vuorokaudeksi akuuttiosastolle, puhumattakaan pidempiaikaisesta hoidosta. Terveisin nuorten kanssa työskentelevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etenkin keisarinleikkaus altistaa lihavuudelle, koska vauva ei saa luonnollista bakteerialtistusta kuten alateitse syntyneet. Se perustuu siihen, että vastasyntyneen suolistomikrobisto jää köyhemmäksi ja usein myös siten lihavuutta suosivammaksi. Silloin siellä suolistossa ovat lihavuutta suosivat mikrobit vallalla. Vaikka vauva, taapero tai lapsi söisi yhtä paljon samanlaista terveellistä perusruokaa kuin samaa sukupuolta oleva ikäisensä, hyödyntävät keisarileikatun suolistomikrobit syödystä ruoasta enemmän ja silloin saadaan keskimäärin 15-20% enemmän energiaa samasta ruokamäärästä. Vuositasolla on siis kyse merkittävästä energiamäärästä, joka ei voi olla vaikuttamatta painoon. Mitään roskaruokaa ei edes tarvi syödä!
En usko, että "sipsit, karkit, pikaruoka" ovat mikään syy suurimmalla osalla lihavista. Syy lihavuuteen löytynee useimmilla ihan perusruoasta, mutta vaan sen liiallisesta määrästä ja vähäisestä liikunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tuosta video vastaan ja siel kommentissa joku lapsi kysyi "onko tuo leikkaus sellainen, että kun meet siihen ni et oo enää lihava?"
eli ei oo oikee hoitomuoto lapsille.
Monet aikuisetkin tosin luulee, että lihavuusleikkaus on kuin joku rasvaimu.
Eikä se, että sulta leikataan sisäelimiä niin, että joudut tarkemmin syömään kuin normaalissa laihduttamisessa ja sitten joudut ne samat urheilut ja veden juonnin aloittamaan kuin normaalissa laihduttamisessa.
Ihan sama kuin normaali laihdutus, mutta pienemmällä vatsalaukulla, joten se auttaa siinä, ettei paino nouse takaisin.
Tuleeko lapsille sitten lepsummat kriteerit kun aikuisillahan on pitänyt olla vuosia jojolaihdutusta taustalla, että pääsee leikkausjonolle?
Vierailija kirjoitti:
Etenkin keisarinleikkaus altistaa lihavuudelle, koska vauva ei saa luonnollista bakteerialtistusta kuten alateitse syntyneet. Se perustuu siihen, että vastasyntyneen suolistomikrobisto jää köyhemmäksi ja usein myös siten lihavuutta suosivammaksi. Silloin siellä suolistossa ovat lihavuutta suosivat mikrobit vallalla. Vaikka vauva, taapero tai lapsi söisi yhtä paljon samanlaista terveellistä perusruokaa kuin samaa sukupuolta oleva ikäisensä, hyödyntävät keisarileikatun suolistomikrobit syödystä ruoasta enemmän ja silloin saadaan keskimäärin 15-20% enemmän energiaa samasta ruokamäärästä. Vuositasolla on siis kyse merkittävästä energiamäärästä, joka ei voi olla vaikuttamatta painoon. Mitään roskaruokaa ei edes tarvi syödä!
Aivan samalla tavalla muuttavat suolistomikrobistoa myös antibiootit. Yhden antibioottikuurin jälkeen lapsen suolistomikrobistolla menee toipumiseen aikaa 6 kuukautta - 2 vuotta syödystä ruoasta ja sen pro- ja prebiioteista riippuen. Monilla lapsilla on toistuvia korvatulehduksia ja liimakorva pahimmissa tapauksissa. Se tarkoittaa sitä, että niiden lasten suolistomikrobisto ei ehdi palautua sellaiseksi ikinä, jollainen se on syntymän jälkeen ollut. Suolistomikrobisto muuttuu lihavuutta suosivaksi ja silloinkin tapahtuu sama kuin ensimmäisessä esimerkissä eli ruoan niin sanottu hyötysuhde paranee eli lapsi saa siitä 15-20% enemmän energiaa kuin sisarus tai kaveri, joka ei joudu syömään antibiootteja jatkuvasti. Se näkyy väistämättä lapsen painossa ilman, että lapsi söisi ensimmäistäkään herkkupalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin keisarinleikkaus altistaa lihavuudelle, koska vauva ei saa luonnollista bakteerialtistusta kuten alateitse syntyneet. Se perustuu siihen, että vastasyntyneen suolistomikrobisto jää köyhemmäksi ja usein myös siten lihavuutta suosivammaksi. Silloin siellä suolistossa ovat lihavuutta suosivat mikrobit vallalla. Vaikka vauva, taapero tai lapsi söisi yhtä paljon samanlaista terveellistä perusruokaa kuin samaa sukupuolta oleva ikäisensä, hyödyntävät keisarileikatun suolistomikrobit syödystä ruoasta enemmän ja silloin saadaan keskimäärin 15-20% enemmän energiaa samasta ruokamäärästä. Vuositasolla on siis kyse merkittävästä energiamäärästä, joka ei voi olla vaikuttamatta painoon. Mitään roskaruokaa ei edes tarvi syödä!
Aivan samalla tavalla muuttavat suolistomikrobistoa myös antibiootit. Yhden antibioottikuurin jälkeen lapsen suolistomikrobistolla menee &n
Sen lisäksi on lukuisia muita lääkkeitä, jotka muokkaavat suolistomikrobistoa lihavuutta suosivaan suuntaan. Ikävä kyllä, niistä ei pahemmin mediassa kirjoiteta ja neuvota kyseisten lääkkeiden lapsi- ja aikuiskäyttäjiä lisäämään reippaasti ruokavalioonsa pre- ja probiootteja kun kerran on pakko käyttää lääkkeitä. Turhaa lääkkeidenkäyttöä varmuuden vuoksi kannattaa todellakin varoa muunkin kuin maksan vuoksi! Ihan tavallinen ibuprofeeni vaikuttaa suolistomikrobistoon kuin antibiootit. Älkää nyt syöttäkö sitä lapselle tai nuorelle ensisijaisena lääkkeenä kuumeeseen.
Ei lapsille eikä nuorille. Itse aikuisena minulle tehty ohitusleikkaus. Minulla oli oheissaairauksia jotka vaikutti asiaa. Ei oo helppo ratkaisu. Kokonaan opetella syömään uudestaan pelkkää soppaa ei mitään sattumia seassa, kiisseliä tai mehukeittoa aluksi pienet annokset. Vaalea leipä ei pysty syömään lainkaan pitkä aika. Vitamiinin puutostilat. Kokonaan opetella syöminen uudestaan. Yx samassa huoneessa ollut joka leikattiin kuoli vajaa vuosi leikkauksen jälkee. Mul paino pysyny normaalina tai lievänä. Lisäksi vähintää 10 kg painosta pois ennen lopullista leikkauspäätöstä kuukausi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etenkin keisarinleikkaus altistaa lihavuudelle, koska vauva ei saa luonnollista bakteerialtistusta kuten alateitse syntyneet. Se perustuu siihen, että vastasyntyneen suolistomikrobisto jää köyhemmäksi ja usein myös siten lihavuutta suosivammaksi. Silloin siellä suolistossa ovat lihavuutta suosivat mikrobit vallalla. Vaikka vauva, taapero tai lapsi söisi yhtä paljon samanlaista terveellistä perusruokaa kuin samaa sukupuolta oleva ikäisensä, hyödyntävät keisarileikatun suolistomikrobit syödystä ruoasta enemmän ja silloin saadaan keskimäärin 15-20% enemmän energiaa samasta ruokamäärästä. Vuositasolla on siis kyse merkittävästä energiamäärästä, joka ei voi olla vaikuttamatta painoon. Mitään roskaruokaa ei edes tarvi syödä!
Tämä on ihan hyvä huomio mutta pakko puolustaa itseä ja omaa lasta. Me jouduimme hätäsektioon tarjonnan ja todella nopeasti edenneen ensisynnytyksen takia. Vauva oli leikattu 20 minuutin kuluessa siitä kun tulimme ambulanssilla sairaalaan. Nyt on jo lukioiässä ja normaalipainoinen on, terve ruokasuhde. Siitäkin huolimatta että äiti, eli siis minä, olen kärsinyt syömishäiriöstä alakoulusta asti. Ehkä se on sitten auttanut siinä että meillä ei ole koskaan käytetty ruokaa kasvatusmielessä. Olen tälläkin hetkellä alipainoinen.
Siitä olen kyllä samaa mieltä että nämä leikkaukset ja lääkkeet ovat suurimmalle osalle ihmisistä, varsinkin lapsille, täysin tarpeettomia. Joitakin vuosia sitten joku ammattilainen taisi huomauttaa että reilusti ylipainoisessa perheessä koirakin on lihava. Näin ei kai enää saa sanoa?
Suomalaisten raskaana olevien naisten suolistomikrobiston laatu on heikentynyt professori Erika Isolaurin 1990-luvulla aloittaman tutkimuksen mukaan dramaattisesti. Se ei voi olla vaikuttamatta myös vauvojen ja lasten suolistomikrobiston laatuun. Professori Isolauri kehittää ja testaa tällä hetkellä raskaana oleville, vauvoille ja pikkulapsille olevaa pro- ja prebioottishottia, jonka pitäisi tukea terveen ja monipuolisen suolistomikrobiston kehitystä ja vähentää lihomisalttiutta, tulehduksellisia sairauksia ja allergioita sekä astmaa.
He, jotka eivät pääse koeryhmään mukaan, voivat itse syödä kotonaan kevyesti juuresharjalla pestyjä porkkanoita, kevyesti huuhdeltuja kotimaisia kasviksia raakana, kauraa ja kauralesettä, psylliumia, hapanmaitotuotteita, hapankurkkuja, kimchiä, hapankaalia, Kombuchaa, papuja ja linssejä sekä myös antibioottikuurin aikana ja kuukausi sen jälkeen saccharomyces boulardii-valmistetta. Pitää aina yhdistää pro- ja prebiootti samaan annokseen. Lasta ei saa syömään raakoja kauraleseitä, mutta lapsi voi syödä kauraleseillä terästettyä kaurapuuroa ja juoda lasillisen piimää sen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että "sipsit, karkit, pikaruoka" ovat mikään syy suurimmalla osalla lihavista. Syy lihavuuteen löytynee useimmilla ihan perusruoasta, mutta vaan sen liiallisesta määrästä ja vähäisestä liikunnasta.
Ehkä kuitenkin enemmän siitä ruuan sisällöstä. Sisällöllä on vaikutus myös syötyyn määrään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole eettisesti ainakaan lapsen päättää tuollaisesta, ei he osaa ajatella elämäänsä pidemmälle.
Se on kuitenkin iso ja vaarallinen leikkaus. Se voi viedä hengen.
Siinä pienennetään vatsalaukkua, ja se on sit loppuelämän remontti, kun joutuu loppuelämän syömään pieniä määriä kahden tunnin välein ja niissä väleissä sitten juomaan.
On aika rankkaa se, sitten jos et noudata tarpeeksi tulee huono olo ja oksettaa tai voi joutua tiputukseenkin.
Alkoholia ei voi juoda kun tulee alkoholimyrkytys. Eli nää perus teinien kokeilut jää tekemättä tai jos tekee voi kuolla.
Ei oo kyllä kovin pitkälle tätä nyt mietitty, joo hyvä hoitomuoto, mutta ei lapsille.
Heillä jää joka tapauksessa perusteinien elämä elämättä. He ovat yleensä hyvin yksinäisiä ja kiusattuja. Eivät he kilojensa kanssa vietä hauskaa nuoruutta.
Leikkaus antaa heille mahdollisuuden normaalimpaan elämään. Ylensyönti ja alkoholin juominen eivät ole mitään pakollisia asioita, hyvää elämää voi elää myös ilman niitä.
Vierailija kirjoitti:
Ne lääkitsee aina ongelmia pureutumatta ollenkaan juurisyihin tai niihin ongelmien syntyyn. Ei voi kun ihmetellä.
Kyse on lääketieteellisestä ongelmasta. Ei lastensuojelun tai minkään muunkaan instanssin ongelmasta. Lihavuusleikkaukseen päätyvät ovat useimmiten teinejä, jotka ovat jo pienestä pitäen käyneet ravitsemusterapeutilla ja lastenlääkärillä painonsa vuoksi. Lapsi alkaa käydä ravitsemusterapeutilla yksin 13-vuotiaana, jolloin myös kaveripiirin vaikutus elintapoihin on merkittävä.
Lihavuusleikkaukseen päätyvät he, jotka pystyvät noudattamaan ravitsemusterapeutin ohjeistusta monta vuotta ja useimmiten on kyse 16-17 vuotiaista teineistä, joilla on jo vuosien kokemus painonhallinnasta eikä mikään muu konservatiivinen keino ole antanut riittävästi tuloksia. He ovat, aivan kuten aikuisetkin, ennen leikkausta vielä kuukauden VLCD-jaksolla, jolla pitää pystyä pudottamaan 5-7% kuun alussa olleesta painostaan riippumatta siitä, että kuinka paljon he ovat pudottaneet painoaan ennen VLCD-jaksoa jo pelkän ravitsemusterapeutin ohjauksen avulla.
Vain noin 4% lihavista onnistuu olemaan vuoden lihavuusleikkaukseen valmistavassa ohjauksessa ja viemään läpi kuukauden VLCD-jakson pudottaen vielä 5-7% painostaan, joka on ollut 31 vuorokautta ennen jakson alkua. Se vaatii valtavaa motivaatiota ja keskittymistä, jota harvalla teiniltä löytyy nykymaailmassa. Kyseessä on se, ettei teini sairastuisi jo varhaisaikuisuudessa elintasosairauksiin ja voisi opiskella sekä tehdä normaalin työuran elämänsä aikana. Lihavuus voi ahdistaa ihmisen sekä henkisesti että fyysisesti neljän seinän sisälle.
Nuoret ja nuoret aikuiset selviävät lihavuusleikkauksesta paljon vähemmällä kuin monet jo monisairaat 45-50 vuotiaat, joita tavalliset lihavuusleikatut ovat. Leikkauksen riskit vertautuvat sappirakon poistoon. Fyysisesti tai psyykkisesti liian huonokuntoisia ei edes oteta leikkaukseen valmistavaan prosessiin julkisella puolella.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole eettisesti ainakaan lapsen päättää tuollaisesta, ei he osaa ajatella elämäänsä pidemmälle.
Se on kuitenkin iso ja vaarallinen leikkaus. Se voi viedä hengen.
Siinä pienennetään vatsalaukkua, ja se on sit loppuelämän remontti, kun joutuu loppuelämän syömään pieniä määriä kahden tunnin välein ja niissä väleissä sitten juomaan.
On aika rankkaa se, sitten jos et noudata tarpeeksi tulee huono olo ja oksettaa tai voi joutua tiputukseenkin.
Alkoholia ei voi juoda kun tulee alkoholimyrkytys. Eli nää perus teinien kokeilut jää tekemättä tai jos tekee voi kuolla.
Ei oo kyllä kovin pitkälle tätä nyt mietitty, joo hyvä hoitomuoto, mutta ei lapsille.
Toipunut lihavuusleikatut syö päivässä viisi ateriaa: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ensimmäisenä vuonna annoskoko on 200-250 grammaa. Toisena vuotena se yleensä kasvaa 300-350 grammaan ja jää siihen, mikäli leikattu noudattaa ateriarytmiä ja ohjeistusta annoskoosta. Kasvaneeseen annoskokoon mahtuu jo mukaan enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Esimerkiksi iltapäivän välipala voisi olla purkki maustamatonta maitorahkaa (250g) + 100 grammaa marjoja tai hedelmä.
Se, ettei voi juoda alkoholia, on toki sosiaalinen vamma Suomessa. Onneksi nykyään on jo nuorisossa ja nuorissa aikuisissa ihmisiä, jotka eivät vaadi muilta alkoholin juomista kuten keski-ikäiset tekevät.
Ne lääkitsee aina ongelmia pureutumatta ollenkaan juurisyihin tai niihin ongelmien syntyyn. Ei voi kun ihmetellä.