Asuntosi hinta on se hinta jonka siitä saa kun nyt myy. Ei ole ns. oikeaa hintaa joka mystisesti on se minkä itse maksoit LOL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki hypettää et saatiin asunnon myynnissä enemmän kuin oli ostohinta. Unohdetaan et parhaimmillaan tai no, pahimmillaan on maksettu lähes puolet vielä korkoja ja muuttoremontteja.

Inflaatiota ei muista koskaan kukaan. 

Ja vielä harvempi muistaa vaihtoehtoiskustannuksen. Ne rahat, jotka olivat vuosikausia kiinni seinissä, olisivat voineet tuottaa rahaa sijoitettuina esimerkiksi osakkeisiin.

Epävarmoina aikoina ei kannata ostaa asuntoa koska kuka korvaa jos Putin pommittaa sen tuusannuuskaksi? Epäilen että ei mene vakuutuksesta tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin asunnon 75000 eurolla ja nyt tämän hinta on noin  215000. Pieni, mutta täydellisellä paikalla. Jos laitan myyntiin niin heti menee. 

Pelkkää spekulointia. 

Tästä talosta, missä asunto sijaitsee, myydään usein asunnot toisille asukkaille eli eivät tule edes virallisesti myyntiin. Kolme asuntoa on ollut julkisessa myynnissä ja kaikki ovat menneet kaupaksi viikossa.

Jos pistäisin tän asunon myyntiin sillä hinnalla, mitä itse tästä maksoin ysärin laman asuntojen hintaromahduksen aikaan, täällä olisi jonossa asti katsojia ja varmaan heti ensimmäinen jo ostaisi tämän. 

Mutta sinällään ap on oikeassa eli asunnon arvo on se, minkä joku siitä suostuu maksamaan. Yleensä ihmiset kuitenkin ostavat asunon omaksi kodikseen, missä on tarkoitus itse asua, eikä niinkään sijoitusmielessä. Toki on asuntosijoittajiakin, mutta he harvemmin itse asuvat omistamissaan asunnoissa. Aikoinaan tässä taloyhtiössä yksi naapuri laittoi asuntonsa (samanlainen kuin mulla) vuokralle ja vuokra oli suurempi kuin mulla yhtiövastike ja lainanlyhennys yhteensä. Ja tottakai oli, koska pitihän hänen nyt jotain voittoakin siitä saada. 

Enemmän minua huvittaa ne, jotka täällä kuumeisesti odottavat sitä "oikeaa hintaa", joka on 1/10 tämän hetkisestä myyntihinnasta. No, siinähän sitten odottavat.Vuokraan kuluneella rahalla olisivat jo aikapäiviä sitten olleet omassa kodissa. 

Vierailija kirjoitti:

Niin tietysti. Yleensä asunto ei olekaan mikään sijoitus, vaan se on hankittu asuinpaikaksi. 

Yhteen aikaan asuntomarkkinat oli pelikohde, jolla keinoteltiin.  Hinnat sahasi muutaman vuoden välein hurjaa vauhtia.

Jos ostit oikeaan aikaan oikealta alueelta kaksion, parin vuoden päästä sen pystyi myymään tuplahinnalla. Tästä on voinut joillekin jäädä väärä käsitys, että hinnat aina nousee.

Ne nousee vaan, jos niiden halutaan nousevan. Nyt ei sellaista halua ole näköpiirissä. Omaisuuden uusjako edellyttää, että sijoittajat voi ostaa työttömien tai muuten köyhtyneiden asunnot edullisesti.

Jos talous- ja poliittinen tilanne muuttuu, niin, että tavalliset ihmiset alkavat taas ostaa asuntoja, hinnat nousevat kysynnän myötä ja siksi, että sijoittajien ei tarvi myydä halvalla.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Jos pistäisin tän asunon myyntiin sillä hinnalla, mitä itse tästä maksoin ysärin laman asuntojen hintaromahduksen aikaan, täällä olisi jonossa asti katsojia ja varmaan heti ensimmäinen jo ostaisi tämän. 

Mutta sinällään ap on oikeassa eli asunnon arvo on se, minkä joku siitä suostuu maksamaan. Yleensä ihmiset kuitenkin ostavat asunon omaksi kodikseen, missä on tarkoitus itse asua, eikä niinkään sijoitusmielessä. Toki on asuntosijoittajiakin, mutta he harvemmin itse asuvat omistamissaan asunnoissa. Aikoinaan tässä taloyhtiössä yksi naapuri laittoi asuntonsa (samanlainen kuin mulla) vuokralle ja vuokra oli suurempi kuin mulla yhtiövastike ja lainanlyhennys yhteensä. Ja tottakai oli, koska pitihän hänen nyt jotain voittoakin siitä saada. 

Tuo kertomasi vuokrasysteemi on normi. Periaatteessa sijoittajat maksattaa asunnot vuokralaisilla. 

Vierailija kirjoitti:

Jos omistaa asunnon ja on sitä vaihtamassa niin kiinnostaa vain se hintaero. Jos on vaihtamassa kalliimpaan isompaan asuntoon, niin asuntojen hintojen lasku on vain positiivinen asia. Jos on vaihtamassa halvempaan pienempään, niin silloin olisi mukavampaa, että asuntojen hinnat olisivat nousseet.

Minä muutin viimeeksi isompaan ja halvempaan. Nyt mietin taas kalliimpaa ja pienempää. Mikä on neuvosi minulle?

Vierailija kirjoitti:

Niin tietysti. Yleensä asunto ei olekaan mikään sijoitus, vaan se on hankittu asuinpaikaksi. 

Yleensä sijoitusasunto on sijoitus, ei mikään asuinpaikaksi vaan sijoitukseksi hankittu.

Vierailija kirjoitti:

Myyntihinta on kerrottu ilmoituksessa, persaukiset älköön vaivautuko.

Oletko yksi ja sama ihminen joka on jo pitkään päivystänyt asunnon myyntiin ja ostoon liittyviä keskusteluja päästäksesi kirjoittamaan tämän virkkeen? Sun asunto on vissiin jo vuosia roikkunut myyntipalstoilla eikä ylpeys anna periksi pudottaa hintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Naapuri rakensi talon 20+ vuotta sitten, myi viime vuonna samalla hintaa mitä rakentaminen ja tontti silloin maksoi. Oliko hyvä sijoitus?

Oli, jos tykkäsi asua siellä. Jossain hänen olisi kuitenkin pitänyt majoittua. Laskitko montako euroa olisi mennyt, jos naapurisi olisi asunut samankokoisessa talossa vuokralla 20 vuotta?

Minulle kotini hinta on tunnehinta, alle miljoonan en myy, maksoin 35000.

Oikea hinta on se millä kaupat syntyy. Ei se mitä myyjä tai varsinkaan ostaja kuvittelee sen olevan.

Kummasti sikiää jostain näitä tyyppejä, jotka kuvittelee että ostajalla on jokin oikeus osallistua hinnan määritykseen millään muulla tavalla kuin jättämällä tarjous. Jos kauppoja ei synny, niin ostaja ehdokas jatkaa matkaansa.

Onko tässä oikeasti jotain epäselvää?

Muuttotappioalueilla hinnat voivat laskea nollaan saakka, mutta elinvoimaisilla alueilla lähtökohta pidemmällä aikavälillä on hintojen nousu.

Ensinnäkin rahan arvo alenee, joten lähtökohtaisesti nimelliset hinnat kyllä nousevat.

Lisäksi Suomessa asunnot ovat tällä hetkellä käytettävissä oleviin tuloihin nähden historiallisesti katsoen ja myös muuhun Eurooppaan verrattuna halpoja.

Vierailija kirjoitti:

Oikea hinta on se millä kaupat syntyy. Ei se mitä myyjä tai varsinkaan ostaja kuvittelee sen olevan.

Kummasti sikiää jostain näitä tyyppejä, jotka kuvittelee että ostajalla on jokin oikeus osallistua hinnan määritykseen millään muulla tavalla kuin jättämällä tarjous. Jos kauppoja ei synny, niin ostaja ehdokas jatkaa matkaansa.

Onko tässä oikeasti jotain epäselvää?

Hyvä kysymys. Nyt on ollut tarina, että myyjät pyytävät liikaa, ja siksi kauppamäärät ovat olleet alhaisempia. Mutta yhtä lailla voidaan ajatella, että ostajat tarjoavat liian vähän, ja siksi kauppamäärät ovat olleet alhaisempia.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki hypettää et saatiin asunnon myynnissä enemmän kuin oli ostohinta. Unohdetaan et parhaimmillaan tai no, pahimmillaan on maksettu lähes puolet vielä korkoja ja muuttoremontteja.

No, joo. Mutta toisaalta vuokralla asujakin maksaa remontit ja vuokranantajan sijoituslainojen korot vuokrassaan. Ja tuo pätee myös kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin. Omassa asunnossa ne remontteihin menneet rahat kuitenkin näkyy sentään sen asunnon arvossa jollakin tavalla. Ja lainan lyhennykset on monelle tapa kasvattaa omaa omaisuuttaan. Henkilön pitää joka tapauksessa jossain asua, eikä ole ilmaisia vaihtoehtoja. 

 

Noin yleisesti, mitä pienemmässä, syrjemmässä ja huonokuntoisemmassa asunnossa asuu, niin sitä enemmän rahaa jää sitten muuhun. Esimerkiksi kuukausittaisiin sijoituksiin. Eli jos haluat vaurastua, asu mahdollisimman halvalla. Osta ympäristökunnasta halpa kaksio tai mummon mökki tai asu kaupungin vuokrayksiössä, jos sellaisen saat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki hypettää et saatiin asunnon myynnissä enemmän kuin oli ostohinta. Unohdetaan et parhaimmillaan tai no, pahimmillaan on maksettu lähes puolet vielä korkoja ja muuttoremontteja.

Inflaatiota ei muista koskaan kukaan. 

Ja vielä harvempi muistaa vaihtoehtoiskustannuksen. Ne rahat, jotka olivat vuosikausia kiinni seinissä, olisivat voineet tuottaa rahaa sijoitettuina esimerkiksi osakkeisiin.

Ei ole noin yksiselitteistä. Jos minulla on 40 000 euron arvoinen velaton asunto, jossa pieni vastike, mutta myös pieni palkka, ei ole järkeä muuttaa vuokralle ja laittaa kodin rahoja osakkeisiin. Ei tuosta summasta tule osinkotuottoa kovinkaan paljon, etenkään kun ne pitää ottaa kulutukseen eikä laittaa jatkosijoitukseen. 

Asunnonomistajat jossain Perä-Hyypiössä katsovat Helsingin hintoja ja kuvittelevat saavansa valesokkelikenkälaatikostaan saman, vaikka kunnasta lähti jo se viimeinen kauppakin kaiken muun palvelun lisäksi.

Nro 27: "Tuo kertomasi vuokrasysteemi on normi. Periaatteessa sijoittajat maksattaa asunnot vuokralaisilla. "

Juuri näin. Vuokralainen maksaa yhtiövastikkeen, sijoittajan asuntolainan sekä vielä sijoittajalle niitä tuottojakin. Itselleen oman kodin ostava maksaa vain yhtiövastikkeen ja asuntolainan ja sen summan, mitä vuokralla asuessa pitäisi vielä maksaa sijoittajalle tuottoja, voi sijoittaa ihan itse. Ja kun asuntolaina on maksettu, senkin summan voi laittaa sijoituksiin. Vuokralainen maksaa edelleen yhtä suurta vuokraa, vaikka sijoittajalla ei enää asuntolainaa olisi ollenkaan. 

Asuntokauppa on aina ollut pelikenttä, jolla keinotellaan. Välillä on myyjän, välillä ostajan markkinat.

Yhdessä vaiheessa asuntojen hinnat sahasi muutaman vuoden välein niin, että jos ostit kaksio hyvältä paikalta, voit myydä sen parin vuoden päästä tuplahinnalla. 

Tästä voi joillekin syntyä käsitys, että hinnat koko ajan nousee. Ne nousee vain, jos niiden halutaan nousevan. 

Nyt sellaista halua ei ole. Sijoittajat ostavat nyt edullisesti työttömien tai muuten köyhtyneiden asuntoja. On ostajan markkinat, kysyntä on heikkoa ja hinnat pysyvät alhaalla.

Jos maan talous ja poliittinen tilanne muuttuu sellaiseksi, että tavallisilla ihmisillä on taas mahdollisuus ostaa asuntoja, syntyy myyjän markkinat. Kysyntää piisaa, hinnat ovat korkealla eikä sijoittajien ole pakko myydä halvalla.