Onko yleistäkin, että mies maksaa talon kulut ja lainat ja vaimo ei maksa mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin asun omassa asunnossa kuin toisten nurkissa, joten en helpolla lähtisi tuollaiseen järjestelyyn. Toiseksi mies voi maksaa huomattavasti enemmän jos tienaa huomattavasti enemmän. 

Mutta miksi mies maksaisi? 

Siis saako mies enemmän neliöitä käyttöönsä vai mikä homma?

Koska hän haluaa asua naisen kanssa. Nainenhan tuossa mielellään asuu yksinkin, mutta on valmis kompromissiin.

Me laitetaan tietty prosentti tuloista yhteistilille, josta lähtee ruoat ja yhteiset jutut. Minun tuloni ovat pienet, joten mies maksaa kaikki ylimenevät asumiskulut, matkat, isommat ostokset jne. Minä olen lapsen kanssa kotona ja etsin töitä. Työttömyydellä, raskaudella ja synnytyksellä on suora yhteys. Tämä on meidän molempien mielestä kohtuullista.

Jos pitäisi kulkea rääsyissä ja syödä kaurapuuroa, kun lapseni isä vetää vieressä pihviä niin en ajattelisi edes ystävyys- tai järkiliittona vaan jonkun ihmishirviön kämppiksenä.

Mies on välillä ollut minua kohtaan ikävä muissa asioissa ja todennäköisesti eroamme, mutta jopa tässä tilanteessa miehellä on velvollisuudentunto rakkaan lapsensa äitiä kohtaan. Uskon että eron hoidamme vähintään taloudellisesti ja huoltajuuden suhteen nätisti, kun molemmilla on kuitenkin näissä asioissa kokemus reilusta kohtelusta. Minulla ei ole ainakaan minkäänlaista kiinnostusta tehdä erosta miehelle vaikea, enkä halua hänen rahojaan.

Minulla puolestaan ei ole pahemmin rahaa jaettavaksi. :D

Ja asumisjärjestelyt saamme sovittua lapselle hyviksi, lähekkäin asuen. Haluamme että molemmilla on häneen hyvä suhde ja viettää sopivasti aikaa molempien kanssa.

Jos mies olisi ollut minulle näissä asioissa täysi kusipää niin tottakai kynisin hänet erossa putipuhtaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateellisia vaan olette eikä muiden raha-asiat teille kuulu muutenkaan. Varsinkin avioliitossa on normaalia, että kaikki on yhteistä ja rahat on yhteisiä ja tarkoitus on olla yhdessä loppuun asti ja jos avioliitto sattuu päättymään eroon niin omaisuus menee puoliksi riippumatta kuka sen on maksanut. Nainen saa aina vähemmän palkkaa samasta työstä kuin mies, naisen eläkekertymä on pienempi koska joutuu lapsien takia olemaan poissa työelämästö, naisen vaikeampi myös saada töitä ja vakitöitä sen takia että saattaa tulla raskaaksi mikä on työnantajalle kallista. Naisen työ on ylläpitää kotia ja synnyttää ja hoitaa lapset ja miehen maksaa tämä töitä tekemällä ja suurimmassa osassa suhteita mies tienaa enemmän. Mies joka vaatii kaiken maksamista puoliksi on toinen jalka ulkona suhteesta. Jos onnistutte löytämään miehen joka oikeasti hoitaa puolet lastenvaate ostosista, ruoka ostoksista, pyykin

Mies ei toistaiseksi pysty tulemaan raskaaksi, olemaan raskaana ja synnyttämään sekä imettämään. 

Olet miestäsi suurituloisempi mutta useimmiten se on toisin päin. Miehesi on ehkä auttanut sinua etenemään urallasi ja palkitset sitä, mutta sukupuolet voivat olla toisin påin. Silloin mies palkitsee naista. Nainen ei maksa puolia kaikesta pieniruloisempana ja vielä synnytä ja hoida lapsetkin. eri

Meillä mies maksaa asumisen ja ruoka maksetaan suunnilleen puoliksi. Meillä on onneksi aika pienet menot, joten ei tee miehenkään pussiin isoa lovea. Jos tulotilanne muuttuu (esim. työttyömyys tai eläke), niin sitten katsotaan uudestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateellisia vaan olette eikä muiden raha-asiat teille kuulu muutenkaan. Varsinkin avioliitossa on normaalia, että kaikki on yhteistä ja rahat on yhteisiä ja tarkoitus on olla yhdessä loppuun asti ja jos avioliitto sattuu päättymään eroon niin omaisuus menee puoliksi riippumatta kuka sen on maksanut. Nainen saa aina vähemmän palkkaa samasta työstä kuin mies, naisen eläkekertymä on pienempi koska joutuu lapsien takia olemaan poissa työelämästö, naisen vaikeampi myös saada töitä ja vakitöitä sen takia että saattaa tulla raskaaksi mikä on työnantajalle kallista. Naisen työ on ylläpitää kotia ja synnyttää ja hoitaa lapset ja miehen maksaa tämä töitä tekemällä ja suurimmassa osassa suhteita mies tienaa enemmän. Mies joka vaatii kaiken maksamista puoliksi on toinen jalka ulkona suhteesta. Jos onnistutte löytämään miehen joka oikeasti hoitaa puo

Todella outo ajatus tuo toisen palkitseminen. Tietenkin on mies auttanut. Hoitamalla omia lapsiaan ja ottamalla vastuuta kotitöistä. Ja toisin päin. Vaikka kuluja on jaettu suunnilleen tulojen mukaan aina eri elämäntilanteissa niin en minä tiliäni ja pankkikorttiani miehelle anna vain siksi, että satumme yhdessä olemaan. Sama pätee toisin päin. 

Meillä oli pitkään tuo tilanne, että talo, auto + vene oli miehen nimissä. Maksoimme sähköt, bensat, vakuutukset jne puoliksi, samoin kun lasten asiat. Mutta esim. remontit ja muut talon investoinnit maksoi mies. Nykyään talo yhteisomistuksessa. Kaikki maksetaan puoliksi, miehellä kuitenkin huomattavasti parempi palkka.

Olen aikaisemmin ajatellut, että puoliksi on reilu peli. Tätä nykyä ajattelen eri tavalla. Välillä olen hoitanut kodin ja lapset täysin yksin miehen työn vaatiessa pitkiä poissaoloja. Mielestäni hänen olisi pitänyt maksaa isompi osa yhteisistä kuluista. Myös iso ero palkoissa on riittävä perustelu miehen isompaan osuuteen.

Mies haluaa pitää rahat tarkkaan erillään, vaikka yhteisiä vuosia on takana yli 20 , yhteistä omaisuutta kertynyt ja lapsiakin 3. Meillä on myös nähty kerran tilanne, jossa mies lähti hienolle lomalle kaverinsa kanssa ja sinä vuonna lapset ja minä emme päässeet suunnitellulle lomalle, sillä minulla ei ollut varaa maksaa 50% kyseisestä reissusta. Mutta tämähän onkin sitten jo enemmän joku muu kysymys kuin rahakysymys...

Jenkeissä on perinteisesti naimisiin menon jälkeen kaikki rahat yhteisiä ja puolisot tiiminä tekevät budjettinsa ja arvioivat mahdollisuutensa. Mielestäni tätä samaa henkeä vois enemmän olla Suomessakin.

"Todella outo ajatus tuo toisen palkitseminen. Tietenkin on mies auttanut. Hoitamalla omia lapsiaan ja ottamalla vastuuta kotitöistä. Ja toisin päin. Vaikka kuluja on jaettu suunnilleen tulojen mukaan aina eri elämäntilanteissa niin en minä tiliäni ja pankkikorttiani miehelle anna vain siksi, että satumme yhdessä olemaan. Sama pätee toisin päin. "

Miksi ajatus on sinusta outo? Se joka tekee enemmän kotitöitä palkitaan siitä, ettei hän ole töissä, jossa saisi palkkaa. Luulin siis, että miehesi tekee enemmän lasten ja kotitöiden eteen.

Itse asiassa se että kulujen jakaminen on avioliittolain hengen vastaista, joten sitä voisi pitää outona, että tuollainen käytäntö on niinkin yleinen. Avioliitolain hengen mukaista ovat yhteiset rahat. Vasta erotessa erotellaan omaisuus. Avioparilla tulee myös olla sama elintaso. Jos huonompituloinen joutuu luopumaan jostain mitä puoliso saa, olisi hänellä periaatteessa oikeus saada elatusapua käräjäoikeuden määräyksellä niin että elintaso on sama, mutta tuollaisia tilanteita on niin harvoin, etteivät ihmiset tiedä koko lakipykälästä. Se on nimenomaan luotu sen vuoksi, ettei kitupiikki voi pitää toista ilmaisena piikana. (En tarkoita sinua, vaan kerroin vain miten asia on. Kyllä palkitseminen kotityöstä ja lastenhoidosta on aivan passeli termi. Ja puolisoa palkitaan myös kodin hoitamisesta ja puolison uran mahdollisuudesta, jos parilla on avioehto, jota sovitellaan oikeudessa.)

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pitkään tuo tilanne, että talo, auto + vene oli miehen nimissä. Maksoimme sähköt, bensat, vakuutukset jne puoliksi, samoin kun lasten asiat. Mutta esim. remontit ja muut talon investoinnit maksoi mies. Nykyään talo yhteisomistuksessa. Kaikki maksetaan puoliksi, miehellä kuitenkin huomattavasti parempi palkka.

Olen aikaisemmin ajatellut, että puoliksi on reilu peli. Tätä nykyä ajattelen eri tavalla. Välillä olen hoitanut kodin ja lapset täysin yksin miehen työn vaatiessa pitkiä poissaoloja. Mielestäni hänen olisi pitänyt maksaa isompi osa yhteisistä kuluista. Myös iso ero palkoissa on riittävä perustelu miehen isompaan osuuteen.

Mies haluaa pitää rahat tarkkaan erillään, vaikka yhteisiä vuosia on takana yli 20 , yhteistä omaisuutta kertynyt ja lapsiakin 3. Meillä on myös nähty kerran tilanne, jossa mies lähti hienolle lomalle kaverinsa kanssa ja sinä vuonna lapset ja minä emme päässeet suunnitellulle lomalle, sill

Tuo lomamatkatilanne on selkeästi laiton. Puolisolla tulee olla sama elintaso avioliitossa. Velvoite ee ei poistu edes siten, että pariskunta sopisi keskenään toisenlaisesta järjestelystä.

*velvoite EI poistu

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pitkään tuo tilanne, että talo, auto + vene oli miehen nimissä. Maksoimme sähköt, bensat, vakuutukset jne puoliksi, samoin kun lasten asiat. Mutta esim. remontit ja muut talon investoinnit maksoi mies. Nykyään talo yhteisomistuksessa. Kaikki maksetaan puoliksi, miehellä kuitenkin huomattavasti parempi palkka.

Olen aikaisemmin ajatellut, että puoliksi on reilu peli. Tätä nykyä ajattelen eri tavalla. Välillä olen hoitanut kodin ja lapset täysin yksin miehen työn vaatiessa pitkiä poissaoloja. Mielestäni hänen olisi pitänyt maksaa isompi osa yhteisistä kuluista. Myös iso ero palkoissa on riittävä perustelu miehen isompaan osuuteen.

Mies haluaa pitää rahat tarkkaan erillään, vaikka yhteisiä vuosia on takana yli 20 , yhteistä omaisuutta kertynyt ja lapsiakin 3. Meillä on myös nähty kerran tilanne, jossa mies lähti hienolle lomalle kaverinsa kanssa ja sinä vuonna lapset ja minä emme päässeet suunnitellulle lomalle, sill

Tuo loma-asia on älytön, mutta ostitko mieheltä osuuden vai saitko?

Vierailija kirjoitti:

"Todella outo ajatus tuo toisen palkitseminen. Tietenkin on mies auttanut. Hoitamalla omia lapsiaan ja ottamalla vastuuta kotitöistä. Ja toisin päin. Vaikka kuluja on jaettu suunnilleen tulojen mukaan aina eri elämäntilanteissa niin en minä tiliäni ja pankkikorttiani miehelle anna vain siksi, että satumme yhdessä olemaan. Sama pätee toisin päin. "

Miksi ajatus on sinusta outo? Se joka tekee enemmän kotitöitä palkitaan siitä, ettei hän ole töissä, jossa saisi palkkaa. Luulin siis, että miehesi tekee enemmän lasten ja kotitöiden eteen.

Itse asiassa se että kulujen jakaminen on avioliittolain hengen vastaista, joten sitä voisi pitää outona, että tuollainen käytäntö on niinkin yleinen. Avioliitolain hengen mukaista ovat yhteiset rahat. Vasta erotessa erotellaan omaisuus. Avioparilla tulee myös olla sama elintaso. Jos huonompituloinen joutuu luopumaan jostain mitä puoliso saa, olisi hänellä periaatteessa oikeus saada elatusapua käräj

Luojan kiitos emme ole naimisissa niin ei tarvitse omaa korttia luovuttaa miehelle :) Palkitseminen kuulostaa oudolta, koska parisuhteessa ajattelen, että vuoroin "vieraissa". Arvostusta ja kiitollisuutta tulee osoittaa, mutta ei lahjoa tai rahalla ostaa palveluksia. Siltä tuo minusta kuulostaa. 

"Luojan kiitos emme ole naimisissa niin ei tarvitse omaa korttia luovuttaa miehelle :) Palkitseminen kuulostaa oudolta, koska parisuhteessa ajattelen, että vuoroin "vieraissa". Arvostusta ja kiitollisuutta tulee osoittaa, mutta ei lahjoa tai rahalla ostaa palveluksia. Siltä tuo minusta kuulostaa. "

Ei sinun tarvitse korttia luovuttaa, mutta sama elintaso pitäisi olla, jos olisitte avioliitossa. Avioliittolain henki on nimenomaan se, että vuoroin vieraissa eli se joka osallistuu kodin- ja lastenhoitoon enemmän, on oikeutettu samanlaiseen elintasoon kuin toinenkin. Se myös sanotaan laissa suoraan, että kumpikin osallistuu kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Moni nainen suostuu siihen, että häntä oikeasti riistetään avioliitossa. Hän tekee enemmän kotitöitä, on raskaus, synnytys, imettäminen, poissaolo noiden takia töistä, sen jälkeenkin hän tekee enemmän kotitöitä tutkitusti ja vielä pitäisi maksaa puolet menoistakin. Tähän malliin on huijattu tasa-arvon nimissa, vaikka kyse on naisen kuppaamisesta.

Ymmärtäkää nyt että sillä ei ole väliä kuka omistaa (ja maksaa) talon. Mies kokonaan, vaimo kokonaan tai molemmat puoliksi, kaikissa näissä lopputulos on sama. Eron sattuessa omaisuus puolitetaan riippumatta siitä mikä on kummankin omistusosuus. Eli talo omistetaan (tai sen arvo) jakautuu molemmille puoliksi kaikissa näissä vaihtoehdoissa. Eri asia jos avoliitto tai avioehto. Mutta siis avioliitossa ilman avioehtoa ei ole väliä kuka maksaa/omistaa ja mitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pitkään tuo tilanne, että talo, auto + vene oli miehen nimissä. Maksoimme sähköt, bensat, vakuutukset jne puoliksi, samoin kun lasten asiat. Mutta esim. remontit ja muut talon investoinnit maksoi mies. Nykyään talo yhteisomistuksessa. Kaikki maksetaan puoliksi, miehellä kuitenkin huomattavasti parempi palkka.

Olen aikaisemmin ajatellut, että puoliksi on reilu peli. Tätä nykyä ajattelen eri tavalla. Välillä olen hoitanut kodin ja lapset täysin yksin miehen työn vaatiessa pitkiä poissaoloja. Mielestäni hänen olisi pitänyt maksaa isompi osa yhteisistä kuluista. Myös iso ero palkoissa on riittävä perustelu miehen isompaan osuuteen.

Mies haluaa pitää rahat tarkkaan erillään, vaikka yhteisiä vuosia on takana yli 20 , yhteistä omaisuutta kertynyt ja lapsiakin 3. Meillä on myös nähty kerran tilanne, jossa mies lähti hienolle lomalle kaverinsa kanssa ja sinä vuonna lapset j

En siis ostanut hänen talostaan osuutta vaan ostimme yhteisen uuden talon, jonka omistus 50/50. Ja molemmat ihan samalla summalla mukana. Minä isolla lainalla, hänellä ei lainoja ole. Sekin tässä vähän närästää. Maksan kaikesta puolet, myös esim. auton huolloista,  talolainan lyhennykset ja hoidan kodin ja lapset 99%, pihahommat mulla noin 80%. Olen vasta viime vuosina havahtunut ajattelemaan, että ei tämä nyt prkl näin voi mennä. Vähintään hänen kuuluisi sitten viedä koko perhe lomalle - omalla kustannuksellaan. Emme ole naimisissa. 

Vierailija kirjoitti:

usein menee juuri noin. tästä asiasta on hyvä laatia sellainen paperi, että eron sattuessa kukin saa mukaan vain sen mitä toi tullessaan, eli nainen häippäsee tyhjin taskuin. naimisiin ei pidä mennä nykyaikana. se vain vaikeuttaa eroamista, joka on varma tapahtuma, koska nykynaiset oppii aina uusia asioita somen feministeiltä.

Mistä olet saanut päähäsi, ettei naisella olisi mitään omaisuutta ennen naimisiinmenoa?

Olet idiootti!

Meillä mies on maksanut asuntolainan lyhennykset, sähkön, jätemaksut, talon vakuutuksen jne. Asunto omistetaan puoliksi.

Minä taas olen maksanut kaikki huonekalut, lasten päivähoidon, autolainojen lyhennykset, auton vakuutukset, kaikki lasten vaatteet, henkivakuutuksen jne. Itselläni on lisäksi rahasto, johon laitan kuukausittain tietyn summan. Sieltä on maksettu keittiöremontti ja  pihalla olevan kesähuoneen rakentaminen.

Ollaan maksettu kuluja palkkojen suhteessa niin, että kummallekin jää käyttörahaa.

Vierailija kirjoitti:

No, katsos ap, jos vaimo on kotirouva, niin vaikea hänen on mistään miään maksaa. Vai kuinka?

Ei kai kukaan ole vailla perustason tuloja, säästettyjä ja sijoitettuja entisiä palkkoja, asuntonsa myynnistä saamiaan rahoja ym...

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt että sillä ei ole väliä kuka omistaa (ja maksaa) talon. Mies kokonaan, vaimo kokonaan tai molemmat puoliksi, kaikissa näissä lopputulos on sama. Eron sattuessa omaisuus puolitetaan riippumatta siitä mikä on kummankin omistusosuus. Eli talo omistetaan (tai sen arvo) jakautuu molemmille puoliksi kaikissa näissä vaihtoehdoissa. Eri asia jos avoliitto tai avioehto. Mutta siis avioliitossa ilman avioehtoa ei ole väliä kuka maksaa/omistaa ja mitä. 

No ei nyt aivan noinkaan. Se mitä kumpikin saa osituksessa riippuu molempien varallisuudesta ja veloista. Esimerkiksi itselläni on omaisuutta niin paljon, etten saisi läheskään puolta miehen omaisudesta. Vaikka kotirouva olen. Nuorempana olisin joutunut maksamaan miehelle tasinkoa, meillä kun ei avioehtoa ole.

Noin 100 vuotta sitten oli hyvin yleistä. Tänä päivänä yleistä on että molemmat tekee töitä josta saa rahaa. 

Lainaus:

"Moni nainen suostuu siihen, että häntä oikeasti riistetään avioliitossa. Hän tekee enemmän kotitöitä, on raskaus, synnytys, imettäminen, poissaolo noiden takia töistä, sen jälkeenkin hän tekee enemmän kotitöitä tutkitusti ja vielä pitäisi maksaa puolet menoistakin. Tähän malliin on huijattu tasa-arvon nimissa, vaikka kyse on naisen kuppaamisesta"

Avoliitossa tilanne voi olla vielä tärkeämpi. Vähintään pitäisi olla edes testamentti tehtynä, että jos toinen kuolee, niin omaisuus tulee kokonaisuudessaan puolisolle ja lapsille. Tämäkin kokemukseni mukaan monilta hoitamatta. Puhumattakaan muista sopimuksista, jotka tasaisivat puolisoiden asemaa avoliitossa. Paras "sopimus' olisi tietysti avioliitto.