Onko yleistäkin, että mies maksaa talon kulut ja lainat ja vaimo ei maksa mitään?

Ei se varmaan yleistä ole Suomessa, missä naiset synnyttävät, imettävät, hoitavat lapset ja kotityöt, saavat pienempää palkkaa, maksavat puolet kuluista ja allekirjoittavat avioehdon - ja nimittävät itseään itsenäisiksi ja tasa-arvoisiksi :D

Sanoisin tuolle, jonka vanhemmat on olleet 52 vuotta naimisissa, että jos on ollut yhdessä puoli vuosisataa ja avioliitto tulee päättymään toisen kuolemaan iäkkäänä, että ei ole mitään väliä, kumpi on maksanut ja kuinka paljon. 

Jos liitto päätyy eroon vaikkapa kolme-neljäkymppisenä, voi olla, että on paljonkin väliä, ja se liikaa maksanut voi katua maksamisiaan katkerasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, katsos ap, jos vaimo on kotirouva, niin vaikea hänen on mistään miään maksaa. Vai kuinka?

Ei kai kukaan ole vailla perustason tuloja, säästettyjä ja sijoitettuja entisiä palkkoja, asuntonsa myynnistä saamiaan rahoja ym...

Minulla on mieheni minulle säästämä "eläke", joka on toki enemmän kuin mitä työeläkkeenä saisin. Mitään muita tuloja minulla ei ole.

-eri

Surullista luettavaa tämä Minä maksan jätemaksut ja vesilaskun, hän ruohonleikkurin ja lämmitysöljyn -kommentointi. Ei ihmekään, että yli puolet liitoista päätyy eroon. Onko niin vaikeaa sitoutua yhteiseen elämään? En ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa tämä Minä maksan jätemaksut ja vesilaskun, hän ruohonleikkurin ja lämmitysöljyn -kommentointi. Ei ihmekään, että yli puolet liitoista päätyy eroon. Onko niin vaikeaa sitoutua yhteiseen elämään? En ymmärrä. 

Samaa mieltä. Kertoo paljon sitoutumisen tasosta, ettei ole valmis maksamaan yhteisestä asumisesta ja pitää toista suorastaan törkeänä, jos hän sellaista menee ehdottamaan. Tuollaisia hyödyntavoittelusuhteita ei ole tehty kestämään edes teoriatasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa tämä Minä maksan jätemaksut ja vesilaskun, hän ruohonleikkurin ja lämmitysöljyn -kommentointi. Ei ihmekään, että yli puolet liitoista päätyy eroon. Onko niin vaikeaa sitoutua yhteiseen elämään? En ymmärrä. 

Itse asiassa puolet liitoista ei pääty eroon, tuo kerran mediaan päässyt väärä käsitys elää yhä edelleen omaa elämäänsä. Avioerot kasaantuvat samoille henkilöille eli ollaan naimisissa ja erotaan useamman kerran. Suomessa ei ole koskaan ollut tilannetta, jolloin puolet liitoista päättyisi eroon, luku on 35-40 prosenttia. Ensimmäisistä liitoista eroon päätyy siis kolmannes, uuspariskuntien liitoista useampi.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että avioliiton merkitys yhteisenä ponnistuksena, jossa jaetaan kaikki asiat ja myös varallisuus on yhteisessä käytössä (lain näkemys avioliitosta), on rapautunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa tämä Minä maksan jätemaksut ja vesilaskun, hän ruohonleikkurin ja lämmitysöljyn -kommentointi. Ei ihmekään, että yli puolet liitoista päätyy eroon. Onko niin vaikeaa sitoutua yhteiseen elämään? En ymmärrä. 

Itse asiassa puolet liitoista ei pääty eroon, tuo kerran mediaan päässyt väärä käsitys elää yhä edelleen omaa elämäänsä. Avioerot kasaantuvat samoille henkilöille eli ollaan naimisissa ja erotaan useamman kerran. Suomessa ei ole koskaan ollut tilannetta, jolloin puolet liitoista päättyisi eroon, luku on 35-40 prosenttia. Ensimmäisistä liitoista eroon päätyy siis kolmannes, uuspariskuntien liitoista useampi.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että avioliiton merkitys yhteisenä ponnistuksena, jossa jaetaan kaikki asiat ja myös varallisuus on yhteisessä käytössä (lain näkemys avioliitosta), on rapautunut. 

Uusi tieto minulle, kiitos täsmennyksestä. 35-40 on toki korkea sekin. Tuo yhteisen ponnistuksen puute on tosi surullista. Kertoo ihmisistä ja nykyajasta/-arvoista paljon.

Miksi olet varmistanut juristilta asian, jota ei koskaan tule tapahtumaan? Miten voit olla 100% varma, ettei hän koskaan ota sinusta avioeroa? Minusta on typerää vannoa tuollaisia asioita. Elämässä juuri mikään ei ole satavarmaa. 

Toinen kysymys: Onko teillä siis asunut 20 vuoden ajan huollettavan ikäisiä lapsia kotona? Montako alaikäistä lasta teillä on? 

 

Itseasiassa kummipoika on varatuomari ja tämä asia tuli esiin eri asiayhteydessä. Olin koko ajan sitä mieltä, että kaikki on yhteistä. Samaa mieltä on mies. Ja senkun ottaa sen avioeron, muttei koskaan tule sitä tekemään. Minähän siinä voitolle jäisin.

Meillä on 4 lasta, kolme yhä alaikäistä. Yhtään yötä ei mies ole valvonut eikä yhtään vaippaa vaihtanut. 

Vastasiko sun kysymyksiin?

Kyllä aika hyvin vastasi. Jostain syystä kuulostat katkeralta, kai se on tuo toteamus, että "ottakoon vain eron, mutta ei se sitä tee".

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa tämä Minä maksan jätemaksut ja vesilaskun, hän ruohonleikkurin ja lämmitysöljyn -kommentointi. Ei ihmekään, että yli puolet liitoista päätyy eroon. Onko niin vaikeaa sitoutua yhteiseen elämään? En ymmärrä. 

Miten niin tuossa ei ole "sitouduttu yhteiseen elämään"? Jos nämä vastuut on sovittu noin hoidettaviksi? Se yhteinen tili ei ole mikään autuaaksitekevä asia joka estäisi avioerot. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aika hyvin vastasi. Jostain syystä kuulostat katkeralta, kai se on tuo toteamus, että "ottakoon vain eron, mutta ei se sitä tee".

Olisin voinut vastata samoin. Se on vain varma tieto onnellisesta avioliitosta.

Jos katsotaan tilastoja, niin mitä kauemmin liitto on kestänyt, sitä epätodennäköisempää sen purkautuminen on. Ja kyllä se varmasti todella luo pidäkkeen ottaa eroa kotirouvasta, jos parilla ei ole avioehtoa eikä kotirouvalla ole muuta omaisuutta. Kun molemmat ovat käyneet töissä ja omistavat jotain, ei ero taloudellisesti kirpaise niinkään. Tässäkin mielessä on omituista, kuinka nimenomaan "miehen varaan jättäytyneita" kotirouvia varoitellaan varmasta erosta. 

Luulen ettei Suomesta juuri löydy suomalaisia kotirouvia, jotka eivät olisi näitä asioita miettineet, koska kyseessä on niin harvinainen ratkaisu. Jos mietitään (todennäköisesti) isointa kotirouvaryhmää, joka Suomessa on, eli muualta tänne tulleita kotirouvia, joilla on iso lapsilauma eikä kielitaitoakaan välttämättä, heidän tilanteensa on se mikä täällä maalataan kauhuskenaarioksi. Heidän miehensä ovat köyhiä ja kotirouva jää tyhjän päälle.

Kotirouvan tilanne riippuu täysin siitä mikä on perheen varallisuus siinä tilanteessa, kun erotaan avioliitosta ilman avioehtoa. Suomalainen avioliittolaki on rakennettu nimenomaan kotiäitien ja -rouvien turvaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aika hyvin vastasi. Jostain syystä kuulostat katkeralta, kai se on tuo toteamus, että "ottakoon vain eron, mutta ei se sitä tee".

Olisin voinut vastata samoin. Se on vain varma tieto onnellisesta avioliitosta.

Jos katsotaan tilastoja, niin mitä kauemmin liitto on kestänyt, sitä epätodennäköisempää sen purkautuminen on. Ja kyllä se varmasti todella luo pidäkkeen ottaa eroa kotirouvasta, jos parilla ei ole avioehtoa eikä kotirouvalla ole muuta omaisuutta. Kun molemmat ovat käyneet töissä ja omistavat jotain, ei ero taloudellisesti kirpaise niinkään. Tässäkin mielessä on omituista, kuinka nimenomaan "miehen varaan jättäytyneita" kotirouvia varoitellaan varmasta erosta. 

Luulen ettei Suomesta juuri löydy suomalaisia kotirouvia, jotka eivät olisi näitä asioita miettineet, koska kyseessä on niin harvinainen ratkaisu. Jos mietitään (todennäköisesti)

Mutta kun ne "maahanmuuttaneet" naiset eivät ole kotirouvia siinä merkityksessä miten se yleensä kai käsitetään - jos on ison lapsikatraan kanssa kotona niin silloin kai on kotiäiti, tai työtön, tai anyway saadaan jotain tukia? Niitä ei kotirouva saa.

Vierailija kirjoitti:

Yksikin vastasi: "En mitään. Puoliso haluaa maksaa kaikki asumiseen liittyvät kulut. Ruuat maksetaan puoliksi. Mahdollistaa minulle 800€-1000€/kk säästämisen rahastoihin. Luonnollisesti olen hyvin kiitollinen."

Eli ei ole kotirouva kyseessä. Mistä tämmöisiä miehiä löytyy??

Minä tein noin, talo oli ja on edelleen minun.

Luonnollisestikin ex-rouva alkoi toivoa ja vaatia parempaa ja kasvoimme yllättäen erillemme.

Valitettavasti ihanat tinder-miehet eivät halunneetkaan sitoutua ja elintasokin romahti jonkin ajan kuluttua sangen ikävästi.

Alkaahan siinä kaipailla takaisin "ihan hyvään elämään" ja "oikeastaan me olimme tosi onnellisia" ja "eikö yritetä uudelleen?".

No ei yritetä, kiitos ja näkemiin.

Maan tapa. Miehet saavat maksaa, naiset eivät joudu maksamaan. Yleensäkin on niin, että mitä miehet saavat tehdä, naisille se on joutumista. Ja se mitä naiset joutuvat tekemään, sen saisivat miehet, edes joskus, tehdä ;)

"Mutta kun ne "maahanmuuttaneet" naiset eivät ole kotirouvia siinä merkityksessä miten se yleensä kai käsitetään - jos on ison lapsikatraan kanssa kotona niin silloin kai on kotiäiti, tai työtön, tai anyway saadaan jotain tukia? Niitä ei kotirouva saa."

Kotirouvan määritelma on se, ettei saa muita tukia kuin lapsilisää. Tarkoitin siis perheitä, joissa mies ajaa taksia tai tekee jotain muuta "heille" tyypillistä pienipalkkaista työtä, jolloin perhe ei saa tukia, vaan eletään köyhästi.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä millainen ryhmä kotirouvat sosioekonomisesti ovat, koska he eivät näy erikseen missään tilastoissa. Eivät saa tukia eikä heillä ole ammattinimikettäkään esimerkiksi verotuksessa.

Flow-viinojen salajuljetusta koskevassa jutussa oli video joka paljasti naisten asenteen.

"Mä oon nainen. En koe että mun pitäisi itse maksaa mitään"

Mielipiteitä on niin erilaisia. Onhan ap:kin sitä mieltä että lainan pitää maksaa se, jonka talokin on. Meillä mun omistaman talon remppalainan maksaa mies. Minä maksan muut asumiskulut. Koska helpointa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, katsos ap, jos vaimo on kotirouva, niin vaikea hänen on mistään miään maksaa. Vai kuinka?

Aika harvinaista Suomessa..

Jää kuule talo ostamatta jos lähärin/sosionomin palkalla pitäis laina ottaa. Kyllä mies ne pääosin rahoittaa Suomessakin. 

Lähtökohta olikin se, että mies ostaa talon ja vastaa lainoista kokonaan. Mutta että vaimo ei osallistu MIHINKÄÄN. Sähkö, vesi, vakuutukset, jätehuolto, netti ym laskut kaikki mies maksaa yksin.

ap

Laajan empiirisen kokemuksen syvällä rintaäänellä väitän että harvinaista. Kaikki me rouvat maksetaan paljonkin perheen menoista, mm. ruokaa, lasten harrastukset ym.

Aina löytyy poikkeuksia, plus netissä voi keksiä vaikka minkälaisia satuja. Älä usko kaikkea.

"kyllä se varmasti todella luo pidäkkeen ottaa eroa kotirouvasta, jos parilla ei ole avioehtoa eikä kotirouvalla ole muuta omaisuutta."

Meinaat, että raha painaa miehellä enemmän kuin kärsimyksentäyteinen elämä inhokkipuolison kanssa? Jo on ahnetta... 

Ei kai raha ja omaisuus voi olla niin paljon tärkeämpää kuin onnellinen elämä.

Itse vastustan eroa, ellei toinen ole väkivaltainen, narsu ym. Jos olisi, ei raha merkitsisi mitään.

ei-materialisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikin vastasi: "En mitään. Puoliso haluaa maksaa kaikki asumiseen liittyvät kulut. Ruuat maksetaan puoliksi. Mahdollistaa minulle 800€-1000€/kk säästämisen rahastoihin. Luonnollisesti olen hyvin kiitollinen."

Eli ei ole kotirouva kyseessä. Mistä tämmöisiä miehiä löytyy??

Minä tein noin, talo oli ja on edelleen minun.

Luonnollisestikin ex-rouva alkoi toivoa ja vaatia parempaa ja kasvoimme yllättäen erillemme.

Valitettavasti ihanat tinder-miehet eivät halunneetkaan sitoutua ja elintasokin romahti jonkin ajan kuluttua sangen ikävästi.

Alkaahan siinä kaipailla takaisin "ihan hyvään elämään" ja "oikeastaan me olimme tosi onnellisia" ja "eikö yritetä uudelleen?".

No ei yritetä, kiitos ja näkemiin.

 

Ex-rouva alkoi toivoa ja vaatia parempaa, ja sinä et sitä rakkautta kuitenkaan halunnut hänelle antaa?