Lue keskustelun säännöt.
Miten sun lapsuudenkodissa 80-luvulla suhtauduttiin homouteen?
Kommentit (120)
Olen kotoisin syvältä maaseudun kätköistä ja elin lapsuutta 80- ja 90-luvuilla. Meillä homous oli ihan ookoo, ehkä vanhemmat vähän naureskellen suhtautuivat, mutteivät missään nimessä vihamielisesti. Myöhemminkin ovat pitäneet asiaa ihan normaalina, samoin me kaikki lapset (synnytty v 1980-1989). Myös isovanhemmat suhtautuivat tuomitsematta. Suvussa vähän kauempana pari homoa/lesboa, joten aihe ei ollut kovin lähellä kuitenkaan. Mutta etenkin yhdestä serkusta tiedettiin homous ja häntä kollektiivisesti suvusta suojeltiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumorilla suhtauduttiin. Heikki Kinnusen esittämä Uffaffa-mies oli perin hassu. Samoin PPP:n trallalla-laulu veti suupielet virneeseen.
Vieläkin joskus naurattaa Siltsu ja Jorma Uotinen.
En muista asiasta puhutun, mutta mulle on kyllä lapsesta saakka ollut täysin itsestäänselvää, ettei homoudessa ole mitään väärää. Ei mua ole ikinä opetettu syrjimään ihmisiä tai olemaan hyväksymättä erilaisuutta.
Ei mitenkään 1960-luvulla. Ei puhuttu, mutta ei myöskään naureskeltu tai muuten suhtauduttu selvästi homoseksuaalisiin, vaikka oli heitä silloinkin lähipiirissä. Olivat mitä olivat, mitäpä se muille kuului.
Ei heistä puhuttu. Paitsi äitini erikseen kertoi työkaverinsa olevan homo, kun menin hänen työpaikalleen kesätöihin. En silloinkaan ymmärtänyt miksi tämä piti 14-vuotiaalle kertoa, ihan useampaankin kertaan. Oli mukava mies muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homous lakkasi olemasta rikos aika pian syntymäni jälkeen, mutta oli yhä tauti eikä rikokseksi määritellyltä teolta katoa stigma vuodessa eikä kahdessa, vaikka tuomio poistetaan. Homouteen suhtauduttiin rikoksena vielä kasarin alkupuolelle saakka. Se oli rikos josta ei enää viitsitty tuomita, mutta rikos kuitenkin.
Poistui jo 1971, ei suinkaan kasarilla.
No niinhän minä juuri kirjoitin, herra pahvi. Että poistui, mutta stigma jatkui.
Etkä kirjoittanut. Lue sun viimeinen virke.
Asiasta ei saanut puhua. Kun radiosta tuli Esa Saarisen biisi Poikarakkaus, isä löi radion kiinni niin lujaa että virtakytkin halkesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60-luvulla Suomessa oli vain yksi homo: Mösjöö Mosse. Sille naureskeltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homous lakkasi olemasta rikos aika pian syntymäni jälkeen, mutta oli yhä tauti eikä rikokseksi määritellyltä teolta katoa stigma vuodessa eikä kahdessa, vaikka tuomio poistetaan. Homouteen suhtauduttiin rikoksena vielä kasarin alkupuolelle saakka. Se oli rikos josta ei enää viitsitty tuomita, mutta rikos kuitenkin.
Poistui jo 1971, ei suinkaan kasarilla.
No niinhän minä juuri kirjoitin, herra pahvi. Että poistui, mutta stigma jatkui.
Itse olet pahvi kun et edes enää muista mitä itse kirjoitit 😆 "Se oli rikos, josta ei enää viitsitty tuomita, mutta rikos kuitenkin". Tuo tilanne oli 60-luvulla, ei suinkaan 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HIV ja ADISIN pelko oli suunnaton ja homoille naurettiin, niitä ei ollut yhtään meidän kylällä Kajaanissa
Hymyilytti eräs 80-luvun graffiti: "Homot! Kalvanoikaa pyllynne! AIDS tulee!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin, kun luin otsikon. Omituinen kysymys. Homous oli rikos, kun synnyin.
Miten rikolliseen nyt yleensä suhtaudutaan? Homot olivat siellä narkkareiden alapuolella.
80-luvusta puhuttiin, ei 60-luvusta, höntti.
Höntti vai H i ntti?
Suomessa ei ole langetettu ainuttakaan tuomiota homoseksuaalisuuden harjoittamisesta, joten tuolla dekriminalisoinnilla ei ollut mitään merkitystä. Hyvä toki, että se tehtiin.
Suomessa oli ensimmäinen julkihomo jo 70-luvulla. Hän oli mainio veikko taiteilijanimeltään monsieur Mosse:). Vanhempani tiesivät hänet ja suhtautuivat häneen normaalisti.
Noin muuten homoudesta ei ikinä sen kummemmin puhuttu. Toki joskus saatettiin mainita, että jotkut miehet asuvat miehen kanssa ja jotkut naiset naisen kanssa, mutta siinä se.
Toki sitten kun kasvettiin teini-ikään, niin varmaan joka toinen haukkumasana oli "homo":). Homo sitä ja homo tätä. Mutta sellasta se itse asiassa on nykyisinkin, just tossa vähän aika sitten todistin tätä ja totesin, että aika vähän maailma on muuttunut:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista että silloin olisi homoja ollutkaan.
80-luvulla homoja oli vain Hesoissa. Maaseudulla ei ollut yhtään
Kodissani homoihin suhtauduttiin kuten pääkaupunkiseudun asukkeihin yleensäkin: Säälinsekaisella hymyllä.
Ei siitä puhuttu ja koska TV:ssäkin oli vaan 2 kanavaa (myöhemmin 3), niin opin vasta aikuisena että homoja on oikeasti olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Nauroin, kun luin otsikon. Omituinen kysymys. Homous oli rikos, kun synnyin.
Miten rikolliseen nyt yleensä suhtaudutaan? Homot olivat siellä narkkareiden alapuolella.
Mikä on homon tekemä rikos? Syntyä?
No niinhän minä juuri kirjoitin, herra pahvi. Että poistui, mutta stigma jatkui.