Miten toimia kun mies ei suostu sopimaan riitaa vaan on päiviä hiljaa?

Vierailija kirjoitti:

itse olen mykkäkoulureksi. Mykkäkoulu alkaa siitä, että suutun niin paljon, että on parempi, että en sano mitään. Mutta aika pian se mykkäkoulu alkaa vaan elää omaa elämäänsä. Jos kumppani ei katkaise kierrettä sanomalla jotain (ehkä päivän päästä), jatkan koulua.. koska iskee ylpeys: "minähän en vttu sano mitään!". Ennätys on 11 päivää. En ole mitenkään ylpeä tästä piirteestä. Nyt uudessa suhteessa ei ole tullut riitoja, joten en ole päässyt testaamaan olenko yhtään kypsynyt ihmisenä.

Et taida ymmärtääkkään, kuinka sairasta ja vahingollista käytöksestä on. 

Moni, minä mukanalukien, lopettaa suhteen ensimmäiseen mykäkkouluun. Niin rankkaa henkistä väkivaltaa se on. 

Olet aikuinen ihminen, miksi käyttäydyt kuin pikkulapsi? 

Vierailija kirjoitti:

Voin päivityksenä kertoa, että sanoin miehelle etten voi yksin korjata riitaa tai tilannetta ja että tällä hetkellä elän epävarmuudessa siitä, onko minulla miestä, kotia johon tervetulleena palata ja tavarani siellä odottamassa. Sanoin myös että haluaisin sopia ja keskustella asiasta mutta jos mies haluaa laittaa lusikat jakoon, ilmoittaa niin niin voin hakea tavarani sovitusti. Ei vastausta tähänkään. 

Tuo on niin julmaa käytöstä, että minun olisi hyvin vaikeaa enää päästä tuosta yli ja luottaa mieheen. 

Minä miettisin vakavissani eroa. 

Oma kokemukseni myös on, että joka käyttäytyy noin, jatkaa käytöstään myöhemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on se iänikuinen hokema, että riitaan tarvitaan kaksi. Ei koskaan mainita että rauhaan ja sopusointuun tarvitaan myös kaksi. Mies yrittää tässä mököttämällä päiväkausia työntää riidan kokonaan ap:n syyksi. 

Siinä tyypillinen riidanhaastaja joka on parasta vaieta kuoliaaksi. Ja toi ei koskaan - siihen vielä aina ja joka kerta. Niitä laisesi kylvää joka lauseessa. Eihän noin älyttömään konmunikointiin voi vasta kuin vaikenemisella. Saat mellastaa ihan keskenäsi kunnes rauhoitut, että kukaan viitsii kanssasi puhua. 

Sitä saa mitä tilaa. Mutta se peiliin katsominen on vaan niin saatanan vaikeaa! Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ap. Ota pää pois hanurista ja lue tuo tarinasi ajatuksella ja katso oman napasi sijasta kerrankin peiliin. Syypää tilanteeseesi tuijottaa sieltä. Antaisitko miehesi kohdella sinua vastaavasti kuin sinä häntä?

En antaisi, koska se on eri asia.

Aloittajapalstamamma on käynyt paneskelemassa vieraan miehen kanssa ja nyt aloittajapalstamamman mies murjottaa. Tämä on se "riita", joka täytyy "sopia".

Mies vain kouluttaa jos kerran ei tahdo vain johonkin draaman nälkään tehtyä riitaa.

Ap. Onko teillä sovittu jotkut pelisäännöt kuinka riidellään, vai onko sinun tapasi se ainoa oikea, ja miehen pitäisi vain myötäillä ja hokee kyllä rakkaani?

Semmoinen havainto, että tämä palsta näköjään kuhisee luonnevikaisia ämmiä, joilla vissiin menossa 10. tai 15. parisuhde, kun äiijät on lähteneet lätkimään pakoon vaikeaa luonnetta. Pysykää sinkkuna niin ei tarvi ottaa kuin omat halut huomioon. Parisuhteeseen teistä ei ole.

Loukkaantuikojan mies riidan lisäksi myös siitä että häivyit pois eli lähdit mökille? Otti varmaan itseensä ja nyt kostaa.

Me mökötettiin vaimon kanssa kolme viikkoa. Sitten alettiin purkaa riitaa puhumalla. Siitä alkoi uusi riita. Sitten taas mökötettiin kolme viikkoa. Näin on nyt jatkunut seitsemän vuotta. Mutta ei me nyt pikkuasioista aleta toisiamme jättämään. Siitä me ollaan samaa mieltä että mököttäminen on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä saa mitä tilaa. Mutta se peiliin katsominen on vaan niin saatanan vaikeaa! Miksi?

Sen takia kysyinkin jo otsikossa miten tässä voisi toimia. Olen mielestäni jo käyttänyt kaikki kortit asian raukaisemiseksi. Minulle riittäisi sekin että mies ilmoittaisi haluavansa puhua vaikka viikon päästä jos niikseen tulee, ei tarvitse minun aikataulullani edetä. Tuntuu vaan julmalta, ettei anna minulle mitään. Eikä kyseessä edelleen ole miehen luottamuksen pettäminen, muut miehet tai tuon tason toisen luottamuksen pettäminen. Riitoja suhteessa kyllä on ollut ja meillä onkin ollut puhetta parisuhdeterapiaan hakeutumisesta kommunikaatio parantaaksemme. Meillä taitaa olla perinteinen ahdistunut-välttelevä kiintymysdynamiikka suhteessa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Loukkaantuikojan mies riidan lisäksi myös siitä että häivyit pois eli lähdit mökille? Otti varmaan itseensä ja nyt kostaa.

Mitä kostamista se on jos toinen haluaa olla hetken rauhassa nalkuttavalta akalta. Ja toisille sopii kännykällä riitely, mutta normaalit ihmiset hoitaa riitansa naamatusten.

Pitikö alkaa riitelemään just ennen muka tärkeää mökille menoa?

Vierailija kirjoitti:

Ap. Onko teillä sovittu jotkut pelisäännöt kuinka riidellään, vai onko sinun tapasi se ainoa oikea, ja miehen pitäisi vain myötäillä ja hokee kyllä rakkaani?

Semmoinen havainto, että tämä palsta näköjään kuhisee luonnevikaisia ämmiä, joilla vissiin menossa 10. tai 15. parisuhde, kun äiijät on lähteneet lätkimään pakoon vaikeaa luonnetta. Pysykää sinkkuna niin ei tarvi ottaa kuin omat halut huomioon. Parisuhteeseen teistä ei ole.

Emme ole sopineet. Mikä on varmaan virhe. En oleta minun tapani olevan oikea ja olen itse konflikteja välttelevä ja mies aggressiivinen. En haasta riitaa ja tämäkään nyt mainittu riita ei liity mihinkään minun yksittäiseen tekemiseen saatikka sanomiseen muutenkaan joten en ole sellaisessa roolissa että minun tulisi pyydellä anteeksi jotain suurta rikkomusta. Pyysin siis tietysti anteeksi ja asiaa vähättelemättä, mutta tärkeä kontekstin pala tietää ettei kyse ole vaikka siitä pettämisestä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itse olen mykkäkoulureksi. Mykkäkoulu alkaa siitä, että suutun niin paljon, että on parempi, että en sano mitään. Mutta aika pian se mykkäkoulu alkaa vaan elää omaa elämäänsä. Jos kumppani ei katkaise kierrettä sanomalla jotain (ehkä päivän päästä), jatkan koulua.. koska iskee ylpeys: "minähän en vttu sano mitään!". Ennätys on 11 päivää. En ole mitenkään ylpeä tästä piirteestä. Nyt uudessa suhteessa ei ole tullut riitoja, joten en ole päässyt testaamaan olenko yhtään kypsynyt ihmisenä.

Et taida ymmärtääkkään, kuinka sairasta ja vahingollista käytöksestä on. 

Moni, minä mukanalukien, lopettaa suhteen ensimmäiseen mykäkkouluun. Niin rankkaa henkistä väkivaltaa se on. 

Olet aikuinen ihminen, miksi käyttäydyt kuin pikkulapsi? 

Jos et parisuhteessa minkäänlaista mykkäkoulua kestä, oot kyllä aika sietämätön lumihiutale itsekin. Suhteellisuudentajukin täysin tuntematon käsite. Toivottavasti vastapuolesi tajuaa sen ajoissa, ennen kuin ryhtyy kanssasi mihinkään syvällisempään.

Psycho-mies. T: kilttimies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itse olen mykkäkoulureksi. Mykkäkoulu alkaa siitä, että suutun niin paljon, että on parempi, että en sano mitään. Mutta aika pian se mykkäkoulu alkaa vaan elää omaa elämäänsä. Jos kumppani ei katkaise kierrettä sanomalla jotain (ehkä päivän päästä), jatkan koulua.. koska iskee ylpeys: "minähän en vttu sano mitään!". Ennätys on 11 päivää. En ole mitenkään ylpeä tästä piirteestä. Nyt uudessa suhteessa ei ole tullut riitoja, joten en ole päässyt testaamaan olenko yhtään kypsynyt ihmisenä.

Et taida ymmärtääkkään, kuinka sairasta ja vahingollista käytöksestä on. 

Moni, minä mukanalukien, lopettaa suhteen ensimmäiseen mykäkkouluun. Niin rankkaa henkistä väkivaltaa se on. 

Olet aikuinen ihminen, miksi käyttäydyt kuin pikkulapsi? 

Jos et parisuhteess

Miksi ihmeessä parisuhteessa pitäisi kestää henkistä väkivaltaa, jota mykkäkoulu on? Ei kukaan tervejärkinen sitä harrasta. Se on aivan yhtä vahingollista kuin haukkuminen ja järjetön huutaminen. Jos ei kykene hallitesemaan vihaansa aikuismaisesti ei pitäisi olla parisuhteessa. Henkistä väkivaltaa puolustellaan täällä yllättävän paljon. Olen sanaton. Ihmisen tulee kyetä keskustelemaan asiat järkevästi, vaikka jostain tulisikin ristiriitoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä saa mitä tilaa. Mutta se peiliin katsominen on vaan niin saatanan vaikeaa! Miksi?

Sen takia kysyinkin jo otsikossa miten tässä voisi toimia. Olen mielestäni jo käyttänyt kaikki kortit asian raukaisemiseksi. Minulle riittäisi sekin että mies ilmoittaisi haluavansa puhua vaikka viikon päästä jos niikseen tulee, ei tarvitse minun aikataulullani edetä. Tuntuu vaan julmalta, ettei anna minulle mitään. Eikä kyseessä edelleen ole miehen luottamuksen pettäminen, muut miehet tai tuon tason toisen luottamuksen pettäminen. Riitoja suhteessa kyllä on ollut ja meillä onkin ollut puhetta parisuhdeterapiaan hakeutumisesta kommunikaatio parantaaksemme. Meillä taitaa olla perinteinen ahdistunut-välttelevä kiintymysdynamiikka suhteessa. Ap

Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää, että mene sen miehesi luokse ja selvitä asia kasvotusten. Kännykällä asia ei etene. 

Vierailija kirjoitti:

Mies vain kouluttaa jos kerran ei tahdo vain johonkin draaman nälkään tehtyä riitaa.

Niin, juuri tällainen toisen ihmisen "kouluttaminen" on henkistä väkivaltaa. Puit hyvin sanoiksi sen. Ei mykkäkoulu pitävä halua muuta, kuin oman tahtonsa läpi. "Minun et draamaile, vaikka aihe voisi olla vaikka miten fiksu tahansa ja siitä kaikki suuttuisivat."

Mene kotiin. Jos mies ei sielläkään suostu kommunikoimaan, olet ainakin yrittänyt.