Pahasti masentuneen ja ahdistuneen ihmisen päivä tähän asti
Herärin kyllä puoli yhdeksän mutta kesti aikansa että sain puuhellalla puuron keitettyä jotta sain aamupalan syötyä klo 10. Siitä lähtien olen kulkenut jossain aivosumussa kun en muista että oliko aamu todellinen. Lisäksi katsonut vanhoja valokuvia ja pää meni sekaisin kun katsoi 30-40 vuotta vanhoja kuvia ja vertasin maisemia ja en ymmärtänyt että miksi ja miten maisemat muuttuneet ja haluaisi ne vanhat maisemat takaisin. Nyt tällä hetkellä en ymmärrä miten aika kului aamusta niin nopeasti ja kohta on puolet päivästä ohi ja elämästä taas pian yksi päivä ohi eikä enää palaa ja kuolema lähestyy vääjäämättä.
Kommentit (87)
Aina kun olen eri paikassa tuntuu että olen eri maailmassa. Jos olen sisällä olen mikä maailma tämä onkaan, katson televisiota siirryn johonkin toiseen. Katson ulos se tuntuu ihan eri paikalta, samoin kun menee ulos pihalle, kävellessä on eri maailmassa samoin kuin käy jossain vaikka kaupassa.
Hyvin vähän puhun ihmisten kanssa ja jotenkin tuntuu että en ole samassa todellisuudessa kuin he. Hoitajan kanssa vajaa tunti kerran kuussa aika vähän, sukulaisia joskus näkee mutta aika vähän. Jotain tuttuja vielä vähemmän. Koska kriisipuhelimeen en voi enää soittaa koska joutuisin soittamaan sinne todella usein jolloin laskuun tulee kymmeniä euroja lisää. Melkein voisi laittaa kelaan jatkuvasti viestejä joista pakko tehdä huoli-ilmoitus niin soittaa edes joku että pääsee jotain puhumaan.
Teloin tänään itseäni mutta ei siitä sen enempää kun tuntuu että parempi olla tekemättä mitään koska ilmeisesti jos teen jotain siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää.
Ainiin ja kun nyt taas lämmintä mutta on syyskuu niin joo taas mieli ei oikein ymmärrä. Valoa saman verran mitä huhtikuussa on jos oikein päättelin. En tiedä, mihin sitä puhuisi joka ei maksa kun pää täynnä eikä tarvitsisi edes jutella näistä pään paskasta, voisi jutella vaikka autoista ja mielellään suht samanikäinen että ymmärtää mistä asioista puhun.
No jaa. ap
tsemppiä <33 ootko puhunut hoitajan kanssa tosta että tuntuu että oot eri todellisuudessa. Mietin vaan että onko yksinäisyydestä tms johtuva tunne että vähän kuin eläisi eri maailmassa vai oikeasti niinku jotain psykoosityyppistä tai jotain dissosiaatiota? miten menee tänään😊
Vaikka tietysti masennukseenkin eikös liity muistin huononemista ja ajantaju voi mennä huonommaks? Onko sulla kalenteria käytössä että näkis viikon ohjelman selkeempänä tms. Älä luovuta kyllä elämässä tulee hyviäkin asioita
Vierailija kirjoitti:
tsemppiä <33 ootko puhunut hoitajan kanssa tosta että tuntuu että oot eri todellisuudessa. Mietin vaan että onko yksinäisyydestä tms johtuva tunne että vähän kuin eläisi eri maailmassa vai oikeasti niinku jotain psykoosityyppistä tai jotain dissosiaatiota? miten menee tänään😊
Kiitos. Olen puhunut ja oli sitä mieltä etten psykoottiselta ainakaan vaikuta. Onko sitten yksinäisyys yhdistettynä tähän kaikkeen muuhun mitä päässä pyörii niin ehkä kun jos joskus joku ihminen tulee vastaan, tuttu tai sukulainen taidan melkein pälättää kokoajan kun taitaa minulla olla miljoona asiaa mistä puhua. Edesmennyt kissani tuli aina välillä juttelemaan kaikenlaista minulle. No kissa olisi varmasti seuraksi mutta talous ei anna siihen mitään mahdollisuutta.
Tänään ollut aika samaa mitä muutkin päivät mitä nyt kävin kirjastossa ja kaupassa. Kirjastossa tuli muistikatkos kun yritin muistella mitä elokuvaa olin käynnyt katsomassa päälle viikko sitten ja ei millään meinannut muistaa niin piti kännykällä katsoa mitä elokuvia tullut tänä vuonna sitten vasta muisti. Ihan lähes kokonaan pyyhkiytynyt muistista tämä elokuva. Muuten myös samoja muisti ym. juttuja kuten rupesin taas uutisia ja säätä katsellessa miettimään et mikä päivä tänään olikaan ja piti taas kännykän näytöstä katsoa mikä päivä et silleen. Vähän käynnyt kävelemässä ulkona useampaan kertaan pienempiä matkoja kun polvi kipeä niin ei voi tehdä normaaleja kävelylenkkejä. Sitten käyn useamman kerran heittämässä tikkaa. 3 kertaa tänä kesänä saannut yli 40 tuloksen tosin vasta heinäkuun lopussa tai elokuun alussa tuli ensimmäinen kun taisin aloittaa jo huhtikuun loppupuolella tikanheittokauden. Nyt vielä katselen tuossa jotain telkasta kun tiskikone pyörii kunnes pääsen sen tyhjentämään. ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tietysti masennukseenkin eikös liity muistin huononemista ja ajantaju voi mennä huonommaks? Onko sulla kalenteria käytössä että näkis viikon ohjelman selkeempänä tms. Älä luovuta kyllä elämässä tulee hyviäkin asioita
Eiköhän niihin liity mutta stressin ja ahdistuksen määrä on sellainen tällä hetkellä että todella heikoksi on muisti ja ajantaju mennyt. Ainoat kalenterit on kännykässä ja tietokoneella kun on minulla ollut seinäkalentereja kaksi mutta nyt ei yhtään kun ei muistanut ostaa vuoden vaihteessa ja sitten kun olisi muistanut ne olivat jo kadonneet kaupoista eikä niitä muista jos käynnyt jossain jossa ehkä vielä olisi ollut myynnissä. Seinäkalenterit kyllä ihan hyviä kun näkee mikä päivä ja voi laittaa siihen päivämääriä ylös jotka tosin on myös kännykässä mutta kivempi olisi jos olisi seinäkalenteritkin. Täytyy yrittää loppuvuodesta muistaa ostaa pari niitä.
Niin tietysti olisi kiva jos niitä hyviä asioita alkaisi pian tulla kun pitäisi tulla roppakaupalla niitä että olotila kohenisi paljon. ap
Jaa tänään heräsi niin ollut vähän kuin eri maailmassa taas mutta erilailla. Vaikea selittää näitä tunnetiloja mutta jotenkin sellainen tietää missä on mutta kaikki tuntuu oudolta. Eilen hieman muutosta päivärytmiin mutta ei niin että olisi ihan mennyt niin että rytmi olisi mennyt mutta vähän että ei ole jossain oman pään sisällä. Tosin en tiedä auttoiko se nyt juurikaan. No ei se paljoa auta et on ihmisten ilmoilla mutta näkee et kaikilla muilla hauskaa ja kaikki muut liikkeellä vähintään kaksin tai useamman porukassa ja itse yksin niin ei mieltä nostata. Tosin se että kokoajan pitäisi olla menossa siellä ja täällä ja nähdä jatkuvasti ihmisiä (sanamuodolla joka on kielen päällä mutta ei meinaa tule mieleen... no se että tuosta vaan lähtee tekemään sitä ja tätä kuin että olisi suunnitelmallinen eikä yhtäkkiä vaan mene tuonne ja tänne, sanokaa te minun päähän nyt ei tule) ei sitäkään jaksaisi.
Odotan tässä että pääsee aamupalalle kun pesi hampaat täytyy odottaa se puoli tuntia. Kävin heittämässä vähän tikkaa tuossa ja ulkona lämmin vaikka sumupilvessä ettei aurinko paista.
Ei nyt meinaa muistaa mitä viikon aikana tehnyt tai jotain muistaa mutta sitten ei meinaa muistaa minä päivinä teki mitäkin tehnyt. Torstaina nukkui vaan 4 tuntia jostain syystä ja oli ihan väsynyt koko päivän mutta oli siivouspäivä niin oli hieman kivaa. Katsellut tuossa taas kun ei muuta niin youtube-videoita noista mitkä käy kuvaamassa hylättyjä paikkoja taloa, tehtaita, maatiloja ym. Niistä tulee vähän sellainen et miksi pitää maaseudun hiljentyä ja käykö tälle minunkin paikalle kohta samoin. Nyt on nälkä ja syömään. ap
En tiedä, tuntuu oudolle kaikki ja jos ihan vähääkään jotain arjesta ja rutiineista poikkeavaa tulee niin ahdistuu ja menee niin paniikkiin että alkaa voida pahoin ym. Ei tässä tule enää koskaan mitään normaalia elämää saavuttamaan ja aika mennyt jo ohi kun ikää sen verran että kaikki mennyt ohi kun ei ole pystynyt elämään.
Jossain kohtaa jää kyllä hyvästit tai jätänkö mitään kun lähden pois kun ei tällaista elämää voi elää kun varmasti tämä vuosikausia jatkunut stressi ja ahdistus varmasti viennyt jo 20 vuotta eliniästä et tuskin elää 10 vuotta enää kun varmasti pettää sydän tai jotain. ap
Leikannut nurmikkoa, käynnyt salilla ja kaupassa sekä kävelyllä. En vaan usko enää että tämä pääkoppa tästä paranee ja vaikka paranisi niin noin 40 vuotta mennyt jo ohi eikä saa enää sitä aikaa takaisin jolloin olisi pitänyt elämässä onnistua ja saada se jonkinlaiseksi, nyt siitä ei enää tule mitään. En ole kiinnostunut vanhuksena elämisestä.
Itkettää taas ties mikä asia ja tässä parin päivän aikana huomannut että missannut eräänkin asian jo 8 vuotta kun ei tajua ja on muutenkin aina myöhässä kaikesta. Moni asia myös vaikka olisi ollut niin oli eikä ole enää siksi koska on niin vajaa ettei osaa ja pysty. En ole minkään ihmisarvon tai minkään arvoinen.
Roikun jonkun ohkosen narun varassa niin henkisesti kuin taloudellisesti.
En oikein tiedä niinkuin miten oikein minun pää toimii kun tahtoo olla ajan ja paikan kanssa sekaisin ja edelleen ei meinaa muistaa mitä teki vaikka viikko sitten.
Hoitajan kanssa juttelutkin niin en minä enää muista mitä siellä viimeksi puhuttiin ja jos oli jokin ajatus jostain olen unohtanut sen kokonaan. Oliko tässä jossain kohtaa taas käynti. Ja oliko tässä syyskuussa tai lokakuussa kun tulee 20 vuotta täyteen näillä käynneillä. Onko kukaan muu oikeasti käynnyt näin pitkään tällaisessa??? Viidesosa elämästä kerran kuussa hoitajan kanssa juttelua. Mitä tuolloin 20 vuotta sitten oli?? No paskoja asioita mutta miljoona kertaa paremmin asiat mitä ovat nyt.
Eikä asiat tästä tule enää paranemaan. Ja vaikka paranisi niin ihan vttuillakseen se tapahtuu niin että se parempi aika kestää puoli vuotta ja sitten saa sydärin, ei ole sen arvoista.
Eipä tänään muuta. ap
Ei minulla ole muuta tarkoitusta tässä maailmassa kun kärsiä. Tänäänkin aamupäivästä tai oikeastaan herätestä asti ollut jännityskipuja keho täynnä eli ilman syytä menee keho ihan jännitykseen, lihakset kipeät kun ovat jännittyneessä tilassa eivätkä rentoudu, naamakin tuntuu että purentalihakset olisi betonia ja muut kasvojen lihakset.
Minä en ole mitään, ihan arvoton läjä sontaa. Pää täynnä kaikkea ja enemmän ja enemmän vihaa ja katkeruutta. Vihaa itseään kun on ja ollut niin tyhmä että elämä mennyt ohi kun on näin vammainen ettei ole tajunnut asioita vasta kun tyyliin 20 vuoden päästä tai jotain.
En tiedä sanoinko jossain kun auton cd-soitin söi levyn eikä suostu soittamaan tai laittamaan ulos. En ole muistanut katsoa mitään videoita saako sitä ulos mutta ainut soitin missä kuunnella levyjä tai no dvd-soitin on mutta ajaessa kuuntelisin mieluummin. On kyllä stereotkin mutta ne on 90-luvun puolivälistä ja 10 vuotta sitten hajonnut kasettisoittimet ja hetki siitä cd-soitin. On siinä vielä toimiva radio ja kun sillä on tunnearvoa niin en ole vaihtanut tai ehkä käytettynä vierelle toiset en tiedä.
Tulee syksy ja talvi niin musiikkisykli vaihtuu raskaampaan eli metalliin, lähinnä power metal ja symphonic metal jne. menee muukin musiikki mutta pimeys ja muu niin siinä ei minusta poppi ym. oikein toimi. No jaa. ap
On kiva lukea näitä juttujasi, koska kuulostat tosi symppikseltä. Toivottavasti asiat alkavat pikku hiljaa kääntyä valoisampaan suuntaan. Mietin noita esimerkkejä, jotka annoit muististasi ja tuli mieleen, että onko sinulla aiemmin ollut poikkeuksellisen hyvä muisti? Minulla ei ole mitään vaivoja tai diagnooseja, mutta en todellakaan pystyisi palauttamaan mieleeni, mitä tein viime viikon tiistaina muuta kuin sillä perusteella että teen yleensä tiistaisin aina tiettyjä asioita. Kuulostaa, että pyrkisit pitämään mielessäsi todella paljon asioita ja sitten hätäännyt, kun kapasiteetti tuntuu loppuvan. Ei niitä tarvitse siellä säilöä ja prosessoida kaikkia yhtä aikaa. Ihan hyvin voi kirjoittaa ylös mitä päivällä tapahtui, jos sen tiedon säilyttäminen tuntuu tärkeältä, ja unohtaa sen sitten. Kuulostaa siltä että hyötyisit sosiaalisesta vuorovaikutuksesta jotta ajatukset saisivat vähän kaikupohjaa muualtakin kuin omasta päästä. Onko SPR:n ystävätoiminta tuttua? Hait tuossa aiemmin sanaa ei-spontaanille vuorovaikutukselle, voisiko se olla esim. "sosiaalinen rutiini"?
Jaa no tuohon onko paremmin muistanut ennen tai ollut poikkeuksellisen hyvä muisti niin vaikea vastata jos ei muista mutta kyllä minulla jonkinlainen muistikuva on että huomattavasti parempi se on ollut. Vaikea ehkä verrata nykyiseen kun tuntuu että nykyään pitäisi muistaa miljoona asiaa koska monimutkainen maailma vaatii sitä tai en tiedä saatan kuvitella väärin. Mutta kyllä esimerkiksi 2000-luvulla peruskoulun ja ammattikoulun jälkeen vaikka niistä oli useampi vuosi muisti melkein jokaisen oppilaan etunimen ainakin ja opettajien nimet joiden kanssa oli samaan aikaan koulussa. Muisti myös ammatista johon opiskeli suurimman osan ja riitti muistia myös omiin kiinnostuksen kohteisiin. Nykyään ei meinaa muistaa edes näistä omista kiinnostuksen kohteista asioita jne. eli todella merkittävästi muisti on rappeutunut.
SPR:n ystävätoiminta tuttu joo mutta ei ollut ketään vapaaehtoisia vapaana kun kyselin keväällä ja kesällä. Vapaaehtoinen olisi varmaan parempi kuin etsiä joku ystävä tai jutella jatkuvasti sukulaisille jne. kun vapaaehtoinen ehkä ymmärtää jos autistisena alkaa pitkä monologi jostain asiasta kun jos tässä ollut jotain ihmiskontakteja niin huomaa että välillä karkaa mopo käsistä ja alkaa hölöttämään ties mitä kun innoissaan alkaa selittämään jotain asiaa niin että toinen saattaa alkaa vaivaantua jne. Ja näille joskus voi jotain että osaa hillitä itsensä tai itsehillintä unohtuu kokonaan, on vähän kuin on/off nämä minun sosiaaliset taidot.
Koska ei taas yllätys yllätys muistanut mitä olin tässä ketjussa aiemmin sanonut niin piti etsiä tuota kommenttiani missä olin hakenut jotain sanaa niin hetken kun tässä pähkäili niin löytyi se eli spontaani. Eli itsellä kun on äärimmäisen rutinoitunut elämä joka on ihan vastakohta spontaanille henkilölle ja en muista on minulla ollut koskaan tällaista piirrettä missään muodossa mutta tuntuu että suurin osa ihmisistä on edes jollain tasolla spontaaneja kun taas minulla pitää melkeinpä kaikki olla aikataulutettu tai jotenkin järjestetty hyvissä ajoin tai muuten ahdistun jne. On minulla ehkä välillä mennyt niin että jos mennyt kävelylle ja onkin puolen tunnin sijaan päättänytkin kävellä tunnin niin sitten se onkin sotkenut päivärytmiä ja aikataulut menneet sekaisin. Tai no mitä aikatauluja minulla oikein on kun olen kelan työkyvyttömyyseläkkeellä eli päivät on aika tyhjiä mutta niihin olen lyönnyt jotkin tietyt aikataulut tai jotain, tuntuu etten enää oikein itsekään tiedä mitä ne on.
Aamu ollut taas särkyä pään ja niskan osalta ja yöllä herännyt siihen kun hiiret juoksee seinissä siellä ja täällä. Kummasti herää hiirien meteliin mutta jos ulkona lentäisi vaikka hornetti ihan talon yli niin että paikat tärisi en reagoisi mitenkään. Mutta inhottavasti taas toinen käsi kipeä kun yöllä kai laittaa sille painoa ja se kipeytyy siitä.
Katsoi tuossa aamulla youtubesta jonkun Nokiasta kertovan videon mikä ilmeisesti vasta hiljattain löydetty joka näytti tehtaiden ja tuotantolinjojen toimintaa oliko se 1999-2000. Kyllä siitä surumieli tuli kun melkeinpä samalla aikajaksolla kun Nokialla meni kaikki vessasta alas niin itsellä alkoi jyrkkä alamäki ja kun Nokian aikainen Suomi oli kasvua ja iloa niin nykyään sitten pelkkää synkkyyttä, leikkauksia ja sulkemisia ja oma elämä ihan synkkää samalla lailla.
No joo. ap
Venäläinen ja romani kävi asunnossa jotain virolaisia niin varastivat koiran kuin tikkataulun . Joten heillä on nyt Mooseksen kirjan mukaan ja hoosean TUHOONVIHITTYÄ JEHOVA SUUTTUU HEILLE JA KOSTAA HEIDÄN PAHAT TEOT HEIDÄN POJILLEEN.
Venäläiset on varastellut koiria pitkin pihoja Unkarissa ja tuovat myyntiin tuhoonvihittyä tännekin. Älkää ostako muka rescue elukoita ne on varastettuja.
Lääkäristä saa hormonikorvaus lääkkeet ja kun palautat ne varastetut olo paranee. SILLÄ RAAMATUSSA LUKEE ; TUSKA JA AHDISTUS SILLÄ JOKA PAHAA TEKEE JUUTALAISELLE ENSIN SITTEN MUILLE. LOPETA ILKEYS VÄÄRENTELY VARASTELU . TOISTEN ELÄMÄN SOTKEMINEN RYÖSTÖ. RYÖSTETTY ON TUHOONVIHITTYÄ. VÄÄRENTÄMINEN. MOOSES HOOSEA .
Varastettua tuhoonvihittyä myydään vesiskootterit , veneet, autot ne on tuhoonvihittyä tavaraa varkaille. Vaatteet. Mooses .
Yrittänyt nyt muistella mitä tuon viime kommentin jälkeen itsellä tapahtunut mutta ei kovin paljoa kun ollut sateisia kelejä niin ollut sisällä pääosin, jotain kävelyä mutta ei paljoa perhanan polven takia, kuntosalilla käynnyt. Nukkuminen ollut välillä sitä ja tätä kiitos hiirien kun miten sellaisesta voi lähteä niin järjetön meteli kun seinän ja vintin lattialla ja välisessä juoksee??? Oikeasti minun yli voi lentää vaikka 100 hornettia jälkipoltin päällä 50 metrissä enkä silti heräisi siihen mutta johonkin hiiren rapinaan oli vaikka kuinka pientä niin herää. Onko sitten minun aistit enemmän virittyneet esihistoriallisen ihmisen ja sitä edeltäneen kädellisen taajuudelle kun tällaisiin reagoi en tiedä.
Ollut joku päivä ehkä vähän parempi kuin muut eli vähemmän kipuja ym. mielen ahdistuneisuutta mutta näitä hyvin vähän ja vastapainona sitten pahoja päiviä hyvin usein ja ne on ihan kärsimystä. Ajan ja paikantaju välillä kanssa enemmän tai vähemmän hukassa. Yhtä ihmistä näki ja hetken päästä oli että oliko tätä tapahtumaa edes tai että se tuntuu kuin se olisi ollut miljoona vuotta sitten eli hukkuu johonkin. En tiedä se on vähän kuin mielikuva siitä tapahtumasta mutta se venyy ja etääntyy kovalla vauhdilla kauas, en tiedä tuollainen kuvaelma jotenkin mieleen siitä miten ne oikein minun päässä menee.
Tästäkin päivästä jotenkin vähän sama fiilis kun kävi jossain ja se tuntuu etäältä tapahtumalta. Yhtä tietä kävelee välillä mutta ei ole siitä vähään aikaan kävellyt, ajanut kyllä ja tehty vähän harvennuksia tai aukkoja metsään siinä varrella ja nyt jotenkin aivot solmussa kun yrittää miettiä niitä puita siinä joita oli mutta ei saa päähän kun nyt niitä siinä ei ole. On minulla varmaan kuvia siitä kun otan sieltä täältä kuvia kun kävelen niin näen miltä se näytti ennen. On siltäkin reitiltä hyvin vanha muistikuva jossa ollut peltoja mutta nyt ne on isoa metsää jo. Muistaa tällaiset muttei sitä että mitä viime aikoina tehnyt. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala ryyppäämään, niin muuttuu iloksi!
Masentuneella se muuttuu itkuksi.
Kyllä. Ja voi masentuneella saada aikaan jopa suisaidin.
Ollut taas sitä ja tätä. Ahdistaa tuleva myrsky kun on toimii niin rutiinien mukaan että pienikin sähkökatko saa elämän ihan nurin ja kaiken sekaisin. Luultavasti en nuku tulevana yönä kun huominen kokoajan jyskyttää päässä.
On myös monta asiaa mitä voisi tehdä mutta ei pysty kun ollut ranteessa kipua enkä tiedä onko rasitusvammaa tai muuta mutta täytyy soittaa terveysasemalle että mitä seuraavaksi kun kokeillut tässä kipugeeliä siihen ja pari päivää ei ainakaan tunnu vaikuttaneen mitään. En kyllä sitä ole mihinkään satuttanut tai no on niin huono muisti että jos olen niin en muista.
Sitten kun vielä polvikin vaivaa ettei voi käydä kunnon kävelyillä jotka voisi edes pikkaisen auttaa kun joku kevyt puoli tuntia varovasti ei vaikuta mitään kun ei tule hiki tai rasitus jää olemattomaksi niin ei vaikuta mitenkään. Bakerin kysta siellä on mutta ei se aiemmin ole näin pitkään vaivannut. Ongelma kun polvi että ranne vaivaa niin kuntosalikin jää käytännössä pois kun ei voi mitään siellä tehdä.
Sateisia päiviä ollut niin sisällä vaan on ollut enemmän ja enemmän ja kun talvi tulee niin sisällä istuu sitten lähes kokoajan. Kesällä kun oli valoisaa pysty kävelemään vielä tähänkin aikaan tai myöhemmin ulkona, nyt tuo kaikki kiva tekeminen jää pois ja tulee taas vasta loppukeväästä jos sinne asti vielä on täällä.
Ei pysty pidempään kirjoittamaan kun rasittaa kättä siis sitä jossa rannevammaa. ap
Kannattaa ahdistua ja masentua vielä enemmän sit kun Nato sotahullu kiihkoisten takia Venäjä hyökkää tänne
Viime yö ei tainnut olla mitenkään hyvä uniltaan ja jonkinlaisia painajaisia taisi nähdä. Sitten vielä kun on polven kysta vaivannut aamupäivästä saakka ja aika kipeästi. Ollut vuosikausia tämä vaiva. Joskus on pitkän aikaa hiljaa ja joskus enemmän vaivaa. Nyt särkee koko jalan alueella. Tuttua vaivaa ja ei muuten mutta kun kärsii kovasta stressistä ja ahdistuksesta niin pienikin vaiva tai muutos päivässä saa kehon ja mielen paniikkiin. Vaikka tuttu vaiva niin silti kaikki mahdolliset ahdistuksen oireet päälle ryminällä.
Ei meinaa millään saada itseään rauhoittumaan. Liikunta ja ulkoilu nyt tietenkään ei onnistu. ap