Pahasti masentuneen ja ahdistuneen ihmisen päivä tähän asti
Herärin kyllä puoli yhdeksän mutta kesti aikansa että sain puuhellalla puuron keitettyä jotta sain aamupalan syötyä klo 10. Siitä lähtien olen kulkenut jossain aivosumussa kun en muista että oliko aamu todellinen. Lisäksi katsonut vanhoja valokuvia ja pää meni sekaisin kun katsoi 30-40 vuotta vanhoja kuvia ja vertasin maisemia ja en ymmärtänyt että miksi ja miten maisemat muuttuneet ja haluaisi ne vanhat maisemat takaisin. Nyt tällä hetkellä en ymmärrä miten aika kului aamusta niin nopeasti ja kohta on puolet päivästä ohi ja elämästä taas pian yksi päivä ohi eikä enää palaa ja kuolema lähestyy vääjäämättä.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä syöt ja millä annostuksella? Olen itsekin ollut aikanaan vakavasti masentunut. Hidas ja itkuinen olin mutta ei ollut tuollaisia vaikeuksia muistin tai ajan-/paikantajun kanssa.
Voxra oliko 150mg ja rivatril 0,5mg ja auttamaan nukahtamista melatoniini 5mg tällä hetkellä. Muita eri lääkkeitä eri annoksilla vuosien aikana kokeiltu mutta eipä ne ole muuttaneet oloa kuin et sivuoireet olleet aika pahoja vaikka olisi kuinka pitkään koittanut eli sen alkuvaiheen kun lääke alkaisi vaikuttamaan. Tärinää, huimausta, seksuaalista haluttomuutta ja unettomuutta mitä sivuoireet olleet ja olleet aika voimakkaita eli jos yöunet oli 0-4 tuntia parin kuukauden ajan siinä oli todella lähellä sekoamista loppuvaiheessa kunnes lopetti lääkkeen ja viikon sisällä alkoi nukkuminen parantua. Sitten tuo seksuaalinen haluttomuus ja erektio-ongelmat niin se on minulle ehdoton ei eli jos lääke vaikka toimisi mutta sivullisena uhrina seksuaalisuus lähtisi lopullisesti niin ei ole vaihtoehto. Voi olla ettei tätä ymmärretä mutta itselle se oli todella kamalaa kun joidenkin lääkkeiden kanssa ei saannut pystyyn ja tulemaan vaikka mitä yritti niin siinä oli turhautumisen, raivostumisen lisäksi hyvin paljon itsetuhoisia ajatuksia päällä.
Tuo muisti ja ajan/paikantajun katoaminen niin ollut jonkin aikaa. En tosin ole varma mutta jonkinlaisia oireita ajan/paikantajun kanssa voinnut olla jo lapsena tosin vähemmässä määrin mutta joitakin tilanteita muistelen näin olleen ja muisti toimii kyllä tiettyyn aikaan asti esim. voi muistaa jonkin 3-vuotiaana tapahtuneen asian niin kuin se olisi ollut eilen mutta vaikea muistaa mitä tein vaikka viime viikolla. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kuvat pois.
Menneisyyteen uppoaminen on pelkästään haitallista.
Aisti mieluummin tätä hetkeä, täysin kiireettä ja tunnustellen.
Hyvää jatkoa ja toipumista sinulle. Iso halaus.
Eikai niitä pidä hävittää? Tosin niistä kuvista näkee että minulla ollut elämä ja jos ne kuvat katoaa en tiedä sitten enää mikä totta ollut ja mikä ei. Omia kuvia jos olen ottanut niissä näkyy pelkkiä maisemia, minua niissä ei ole eli elottomia kuvia. Kuvissa näkyy sen tarkemmin kertomatta elämää eli mitä nyt kaikkea on ja oma elämä on lähes vastakohta niihin. Se mitä niissä kuvissa näkyy kaipaan sitä elämää. Tämä nykyinen hyvin yksinäinen ja lähes toimeton ja talvisin neljän seinän sisällä lähes pelkästään.
Jos mene ulos aistimaan tätä hetkeä ym. niin aina jotenkin ne aistit yhdistyy menneeseen ja tulee surullis
Pistä ne kuvat hetkeksi säilöön. Älä sekoita niillä päätäsi enempää, vaan yritä maadoittaa itsesi tähän hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä syöt ja millä annostuksella? Olen itsekin ollut aikanaan vakavasti masentunut. Hidas ja itkuinen olin mutta ei ollut tuollaisia vaikeuksia muistin tai ajan-/paikantajun kanssa.
Voxra oliko 150mg ja rivatril 0,5mg ja auttamaan nukahtamista melatoniini 5mg tällä hetkellä. Muita eri lääkkeitä eri annoksilla vuosien aikana kokeiltu mutta eipä ne ole muuttaneet oloa kuin et sivuoireet olleet aika pahoja vaikka olisi kuinka pitkään koittanut eli sen alkuvaiheen kun lääke alkaisi vaikuttamaan. Tärinää, huimausta, seksuaalista haluttomuutta ja unettomuutta mitä sivuoireet olleet ja olleet aika voimakkaita eli jos yöunet oli 0-4 tuntia parin kuukauden ajan siinä oli todella lähellä sekoamista loppuvaiheessa kunnes lopetti lääkkeen ja viikon sisällä alkoi nukkuminen parantua. Sitten tuo seksuaalinen haluttomuus ja erektio-ongelmat niin se on minulle ehdoton ei eli jos lää
Lähiomaisella on ollut tuota samaa, eli muistojen sekoittumista. On adhd ja välillä ollut autistisia kausia. Etenkin nuorena, kun elämä oli raskaampaa kuin nyt. Myös myöhemmässä vaiheessa kriisien myötä.
Niin, tuo yllä mainittu ajan ja paikan tajun katoaminen on ehkä dissosiaatiota. Se on yleistä nepsy-piirteiden kanssa kun on muitakin mt-ongelmia.
Varmaan ehkä dissosiaatiota, en tiedä. Tässä illalla kyllä taas kun 9 aikaan kävi ulkona ja aurinko oli horisontin alla olin kyllä hämmillään että miten koska mielestä muutama päivä sitten oli reilusti näkyvillä. Päivällä käveli pihassa ja katseli kun pensaissa alkoi olla eri värisiä lehtiä et syksy lähestyy mutta sitten oli uutta kasvua vieressä joka oli täysin vihreä ja kun valo tulee eri kulmasta ja nämä muut ja on taas vähän että hetki sitten oli vielä kesäkuu tai heinäkuun alku et miten oikein on tässä vaiheessa.
Riittää myös kun katsoo jotain sarjaa voi mennä vuosia taaksepäin kun ensimmäistä kertaa katsoi sitä ja sitten olla mitä nyt on niinkuin jumissa siellä ja tässä tai niiden välissä en osaa sitä selittää. Tänäänkin tehnyt jotain mutta ne vähän jo unohtuneet ja miettii oliko näitä tapahtumia vai miten ihmisen kuuluu näitä oikein prosessoida? Heitin tänään tikkaa ja sain viimein yli 40 eli 41 tuloksen kun toukokuusta asti heitellyt ja joka kesälle tavoite saada kerran 40 tai yli tulos. Mutta siltikin mietin sitä tässä ja siitä tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus vaikka mitä siitä on 6 tai 8 tuntia? En tiedä mutta sitten hyvin selkeästi muistan mitä tein vaikka 2007, 2010, 2014, 2004, 2002, 1998, 1994 jne. En tarkkoja päiviä muista mutta muistan kyllä oliko kesä, millainen keli ym. Nyt en saa päähäni mitä tein eilen.
Ihan sama puhuuko ihmisten kanssa puhelimessa tai livenä nekin on vähän hämäriä jo mitä tältä kesältä ollut tai tänä vuonna. Loppuuko minulta muisti kesken vai mitä? Jossain kohtaa tällä vuosikymmenellä tapahtumat ovat joko hämäriä tai en muista. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo kuullosta masennukselta vaan muistisairaudelta.
Se on KUULOSTAA!
Sait minut hymyilemään.
Kävin tuossa läpi joitakin asioita vuosilta 2001, 2004 ja 2005 sekä 2006 ja en tiedä muistaa kyllä suht tarkkaan tekemisiä sieltä, liittyivät kyllä eräisiin työhommiin mutta kun vähän pinnistää voi saada vähän enemmän esiin. Sitten kun taas kokeilee vuotta 2014 ja töihin liittyvää niin joutuu keskittymään että saa niitä kunnolla esiin vaikka niitä muistaa niiden pysyminen kasassa ja yhtenäisenä vaikeaa. Tosin samalla tulee tunne että hetkinen eikö tuo tietty hetki vuodelta 2014 ollut melkein kuin viime keväänä???
Missähän kohtaa pitää varautua siihen että menee psykoosiin. ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ehkä dissosiaatiota, en tiedä. Tässä illalla kyllä taas kun 9 aikaan kävi ulkona ja aurinko oli horisontin alla olin kyllä hämmillään että miten koska mielestä muutama päivä sitten oli reilusti näkyvillä. Päivällä käveli pihassa ja katseli kun pensaissa alkoi olla eri värisiä lehtiä et syksy lähestyy mutta sitten oli uutta kasvua vieressä joka oli täysin vihreä ja kun valo tulee eri kulmasta ja nämä muut ja on taas vähän että hetki sitten oli vielä kesäkuu tai heinäkuun alku et miten oikein on tässä vaiheessa.
Riittää myös kun katsoo jotain sarjaa voi mennä vuosia taaksepäin kun ensimmäistä kertaa katsoi sitä ja sitten olla mitä nyt on niinkuin jumissa siellä ja tässä tai niiden välissä en osaa sitä selittää. Tänäänkin tehnyt jotain mutta ne vähän jo unohtuneet ja miettii oliko näitä tapahtumia vai miten ihmisen kuuluu näitä oikein prosessoida? Heitin tänään tikkaa ja sain viimein yli 40 eli 41 tulok
Soita lääkäriin ja kriisipuhelimeen. Kerro, että olo on sekava, etkä muista kunnolla mitä teit eilen ja että on niitä masennusoireita. Jospa saisit jotain apua. Yritä huolehtia perusasiat. Syö terveellisesti ja monipuolisesti, käy ulkona raittiissa ilmassa ja nuku riittävästi. Yritä ylläpitää säännöllistä elämänrytmiä. Jos huomaat ilon aiheen tai ajatuksen, kirjoita se heti muistiin. Lue lista joka päivä ja anna sen kasvaa.
Olet kirjoittanut ennenkin samantapaisia asioita tänne. Menikö se olo silloin ohi vai onko jatkunut samanlaisena siitä asti? Jonkin erityisen kiinnostuksenkohteen löytäminen varmaankin nostaisi mielialaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet kirjoittanut ennenkin samantapaisia asioita tänne. Menikö se olo silloin ohi vai onko jatkunut samanlaisena siitä asti? Jonkin erityisen kiinnostuksenkohteen löytäminen varmaankin nostaisi mielialaa.
Kyllä olen kirjoittanut mutta samoin kuin muissa asoissa ei enää muista mitä kirjoittanut tosin ne ei varmaan ole aivojen prioriteettilistalla numero 1 mutta silti. Tuli mieleen yksi kerta kun soitin kriisipuhelimeen ja vastaaja siellä sanoi varmaan juteltu ennen kun kuulostat niin tutulta ja itse olin miten joku voi näin hyvin muistaa.
No takaisin asiaan en enää muista mistä kirjoittanut mutta jos näistä samoista niin silloin vastaus on ei eli ei ole mennyt ohi ja pahentunut vaan.
Minulla on useampi erityinen kiinnostuksen kohde mutta tässä mielentilassa nekin ei niin jaksa innostaa vaikka näihin liittyvää aineistoja videoista artikkeleihin ym. katselee ja lukee niin mielentila plus muut asiat vaikeuttaa niiden toteuttamista niin että voisivat olla enemmän henkisen hyvinvoinnin tukena.
Tämä aamupäivä ollut aika samaa, herääminen vähän niin ja näin plus vatsa oli kipeä tai onko vielä ehkä jotain mutta sekin taas onko oikeaa vai ahdistuksesta ja stressistä johtuvaa. Terveyskeskus varmasti kyllästyisi jos alkaisin joka oireesta sinne soittelemaan. Pyykkiä pessy ja onnistuin lyömään varpaani tuolinjalkaan. ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo kuullosta masennukselta vaan muistisairaudelta.
Muistisairas harvemmin kirjoittaa loogista ja kuvailevaa tekstiä, jossa pohdiskelee tilannettaan jäsentyneesti, eli ei kuulosta, eikä varsinkaan kuullosta.
Minä taas olen herännyt kolmelta, käynyt aamusalilla, töissä ja töiden jälkeen uimahallissa siinä toivossa että uinti ja saunominen auttaisi ruokahaluun ja nukkumiseen. Saa nähdä. Taas tulossa uneton aamuyö, mistä vetoa.
Hlevetin tietokoneet!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mä kohta kylmetän itseni!!!!!!!
Ensin hajoo kone ostat käytryn toimii mutta nyt ei hlevetti mite kelapaska asioit ees hoida staman maailma vttu prlekle tälkä puhelimela ei kirjota tai hoida erkkijäää asuoita. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koitat pakottaa itsesi liikkeelle ulos tekemään jotain, vaikka vain kävelemään pieni lenkki. Ulkona on kaunista. Keksisitkö jotain kivaa tekemistä mistä innostuisit niin että saisit uppoutua siihen välillä?
Välillä menen ulos heittämään tikkaa tai muuten kävelemään pihassa mutta saatan helposti alkaa itkemään. Pidempi kävely auttaa pienestä mutta vain sen kävelyn ajan ja kun lopettaa paha olo palaa. Joidenkin videoiden katselu voisi auttaa mutta näin kesällä ei ole toiminut ollenkaan kuten talvella vaan tuntuu ettei pysty keskittymään ja vaan lopettaa ja vaihtaa toiseen jne. kunnes lähtee kävelemään ympyrää tai jotain. En enää parane tästä. ap
Paranet kyllä, itsellä on ollut päiviä jolloin ens olisi päässyt sängystä edes ylös ellei olisi pitänyt kissoja ruokkia - onneksi piti.
Ruokavaliolla on iso merkitys, ymmärrän toki että tuossa mielentilassa ruuanlaittokaan ei ole ensimmäisenä mielessä - mutta sen avulla saat kurssia muutettua.
Tässä on ollut useampi päivä sellaisia että olisivat voinneet jättää tulematta. Stressi ja ahdistus on katosta läpi jossain kiertoradalla. Tuo tietokonehommakin oli taas sitä että kun ei ahdistuneena enää aivot pelaa niin alkaa stressata ja raivota kun ei ymmärrä yksinkertaista juttua missä vika ja en sano koska hävettää olla näin tyhmä.
Minä en nyt taas oikein ole selvillä mikä päivä tahtoo olla. Olenko nyt pari päivää ollut viikonlopussa eli nytkin ei meinaa oikein uskoa että on keskiviikko ja piti tarkistaa että oikeasti on enkä kirjoita typeriä.
Hoitajan mielestä kun kävin siellä en kyllä missään psykoosissa ole tai mitenkään ajan ja paikantajun katoamisesta tai sekoittumista ollut juuri huolissaan, oli sitä mieltä että koska mieli käy kokoajan kierroksilla ja stressi ja ahdistus jatkuvasti päällä niin johtuu siitä no edellämainittuja en kyllä kiistä.
Pitää yrittää opetella käyttämään linuxia kun ostamassani käytetyssä koneessa on sellainen, ei ollut valinnanvaraa kun tarvitsi halvan koneen ja äkkiä. 30 vuottako tai jotain käyttänyt windowsia, eka oli 3.1 ja oli sitä ennen ms-dos niin vähän on et miten tämä toimii kun tottunut windowsin ominaisuuksiin ja vikoihin et yritä tässä tällä pääkopalla ymmärtää eri käyttöjärjestelmää.
No jotain muuta oli kai mielessä mutta unohtui. ap
En tiedä, aamulla herää vähän myöhemmin et saa aamupalan syötyä siinä puoli yksitoista kun nousee ylös siinä 9.30 ja menee aikaa kun hella lämpeää ja kun pesee hampaat pitää odottaa puoli tuntia. Tänään pihahommia tehnyt ja vaikka syö ok mutta ei virtaa oikein riitä kovin paljoa tekemään. No mikään kiire ei kai minnekään mutta aina jotkut asiat kasaantuu ja sitten ne pitäisi kiireesti hoitaa. Kelan asioita pitäisi hoitaa mutta pihahommat menneet edelle kun sateiden takia pakko tehdä tietyt hommat kun muuten märissä oloissa ne ei oikein ole kivoja mutta kun näitä kahta ei voi tehdä samana päivänä. Ei riitä fyysiseen työhön ja ajatustyöhön molempiin virtaa yhtä aikaa.
Muuten päivä sama kuin muut eli mieli ei oikein ymmärrä pimeää keliä ulkona kun on vielä siinä käsityksessä että on valoisaa puolen yön aikaan ja alkaa itkettää. Sitten alkaa itkemään muistakin asioista eli herkästi tulee itku aina jostakin. Olen minä kyllä itkenyt eri asioille lapsena ja nuorena mutta harvemmin silloin kun nyt sitä on oikeastaan joka päivä.
On kyllä kokoajan päivä päivältä enemmän sellainen olo että alkaisiko tämä olla tässä. On kyllä valmiit suunnitelmat ja niistä hoitajallekin puhunut ja on huoli-ilmoitusta tehnyt ja kelastakin jne. mutta eipä tässä kyllä ala olla enää kohta mitään tehtävissä. ap
Vierailija kirjoitti:
Turhan ihmisen turha elämä.
Minulla on juurikin tämä - tosin tämä on lähes kaikilla, mutta minun on vaikea asennoitua tähän turhuuteen tai muodostaa illusorisia merkityksen hetkiä. Ap katselee vanhoja kuvia, ja yhä kuitenkin _kaipaa_ siihen elämään johon niissä törmää. Minä olen levelillä, jossa en halua muistaakaan mitään kuvia tai elämiä - ajatuskin jotenkin inhottaa. Olen alkanut vieraantumaan elämästä, ja minun on vain yksinkertaisesti lähes mahdotonta integroitua siihen tai sietää sitä. Pohjattoman väsymyksen lisäksi olen kyyninen ja ihmisinhoinen - mukaan lukien itseni. En muista milloin olisin tuntenut hetkellistä iloa tai onnea. Lääkitykset ja terapiat on tässä elämässä jo läpikäyty, niihin ei ole paluuta. Mitään vaikeaa mielisairautta minusta ei löydy, epäilen tosissani ajoittain, että olen vain jumalan maanantaikappale, hämärimmän hetken erhe.
Kaikenlaista ja kun stressi ja ahdistus yli laidan niin ei saa paljoa nukutuksi ja tarkkaavaisuus heittelee pahasti sekä muisti pätkii vielä enemmän. Elämä oli simppelimpää 20 vuotta sitten kun oli vain masentunut ja aivot toimi paljon paremmin, nyt ne on vain varjo entisestä mutta vaatimustaso elämässä nousee vain kokoajan. On kuin pelaisi tietokonepeliä ja vaikeustaso nousee asetuksista huolimatta kokoajan eikä loppua näy. ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, aamulla herää vähän myöhemmin et saa aamupalan syötyä siinä puoli yksitoista kun nousee ylös siinä 9.30 ja menee aikaa kun hella lämpeää ja kun pesee hampaat pitää odottaa puoli tuntia. Tänään pihahommia tehnyt ja vaikka syö ok mutta ei virtaa oikein riitä kovin paljoa tekemään. No mikään kiire ei kai minnekään mutta aina jotkut asiat kasaantuu ja sitten ne pitäisi kiireesti hoitaa. Kelan asioita pitäisi hoitaa mutta pihahommat menneet edelle kun sateiden takia pakko tehdä tietyt hommat kun muuten märissä oloissa ne ei oikein ole kivoja mutta kun näitä kahta ei voi tehdä samana päivänä. Ei riitä fyysiseen työhön ja ajatustyöhön molempiin virtaa yhtä aikaa.
Muuten päivä sama kuin muut eli mieli ei oikein ymmärrä pimeää keliä ulkona kun on vielä siinä käsityksessä että on valoisaa puolen yön aikaan ja alkaa itkettää. Sitten alkaa itkemään muistakin asioista eli herkästi tulee itku aina jostakin. Olen min
Voi kulta...
Kukahan tätäkin alapeukutti? Joku hullu? Kun itselleni oli ferritiinit alhaalla, rytmihäiriöt ja masennus oli niin pahat, että piti ottaa sydänfilmi. Lopulta lääkäri tajusi ottaa hemoglobiinin lisäksi ferritiinin ja rautalääkitys auttoi melko pian.