Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi ei mene kouluun jos en huolehdi sitä sinne
11.08.2025 |
Onko kellään muulla vastaavaa tilannetta? Lapsi osaa itse oikein hyvin hoitaa aamutoimet ja mennä kouluun. Mutta ei mene sinne ellen huolehdi häntä sinne. Eli lapsi jää jumittamaan johonkin kohdin. Käytännössä ei edes lähde kotoa aamulla kouluun. Ja jos lähtisi niin jäisin jumittamaan omaan pihaan eikä menisi siitä eteenpäin. Hän kuitenkin tykkää koulusta ja sinänsä mielellään sinne menee. Mutta suhtautuu täysin yhdentekevästi siihen, että kouluun pitäisi mennä, ihan kuin asia ei koskisi häntä tai hänen elämää siinä määrin että hänen pitäisi sinne aamulla lähteä. On kokeiltu kaikenlaiset kannustamiset ja palkinnon onnistumisista ja uhkailut ja seuraamukset (rangaistukset) ja keskustelut ja lisää vielä keskustelut. Mikään ei muuta lapsen suhtautumista siitä, että kouluun meno aamulla ei liity hänen elämään kun tekee mieli nukkua tai tehdä jotain muuta kiinnostavampaa kotona. Neuvoja?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukaverit saa lapsen menemään kouluun. Yhteisöllisyys. Onko hänellä kavereita koulussa?
No ei taida olla jos haluaa äidin mukaan kouluun. Ap myös väistelee kysymystä isästä, eli toimittaako lapsi äidinkin ainoan kaverin virkaa?
Isää ei siis kuvioissa. Ap on hyvä ja aloittaa tästä niin lapsikin kasvaa tasapainoiseksi yksilöksi eikä puukota ketään koulussa.
Isä lähti jo ennenkuin lapsi syntyi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istuttaisin pojan alas ja tenttaisin, miksi toimii noin. Jos koulussa kerta viihtyy, miksi sitten valehtelee päin naamaa menevänsä kouluu, vaikkei niin teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukaverit saa lapsen menemään kouluun. Yhteisöllisyys. Onko hänellä kavereita koulussa?
No ei taida olla jos haluaa äidin mukaan kouluun. Ap myös väistelee kysymystä isästä, eli toimittaako lapsi äidinkin ainoan kaverin virkaa?
Isää ei siis kuvioissa. Ap on hyvä ja aloittaa tästä niin lapsikin kasvaa tasapainoiseksi yksilöksi eikä puukota ketään koulussa.
Isä lähti jo ennenkuin lapsi syntyi. Ap
Miksi kirjoittelet tänne nimissäni ihan puutaheinää? Lapsen isä ei lähtenyt ennen kuin lapsi syntyi, vaan meille tuli ero kun lapsi oli kolme. Ap
Vierailija kirjoitti:
Istuttaisin pojan alas ja tenttaisin, miksi toimii noin. Jos koulussa kerta viihtyy, miksi sitten valehtelee päin naamaa menevänsä kouluu, vaikkei niin teet.
Remmiäkin annettu, ei kolahda koppiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istuttaisin pojan alas ja tenttaisin, miksi toimii noin. Jos koulussa kerta viihtyy, miksi sitten valehtelee päin naamaa menevänsä kouluu, vaikkei niin teet.
Remmiäkin annettu, ei kolahda koppiin. Ap
Tämäkään ei ollut minun kirjoittama kommentti. Kuten ei mikään muukaan jossa vihjaillaan mm. fyysisillä rangaistuksilla tai kirjoitetaan jotain outoa lapsen isästä tai talonmiehistä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse on tosiaan tokaluokkalaisesta (n. 8 v) en olisi vielä erityisen huolissani. Ei kaikki lapset osaa olla omatoimisia tuossa iässä. Epäilen, että perhe-olosuhteenne (isä pois kodista, ei ilmeisesti kovin innokkaasti paneutunut kasvattamiseen) vaikuttaa lapseen. Usein se on niin, että äidiltä saa rakkautta ja isältä rajoja/vaatimuksia - on hyvin vaikea olla yksinhuoltaja ja hoitaa molemmat roolit samalla kun tienaa rahat sekä ylläpitää kodin.
Voi myös olla, että poissaolevuus on oire. Vanhempien ero on voinut vaikuttaa moninaisin tavoin kun lapsella ei ole tapoja käsitellä siihen liityviä tunteitaan. Ehkä pakenee todellisuutta haavemaailmaan? Itse vietin nuorena suuren osan ajasta pääni sisällä fantasioihin uppoutuneena vaikka olin ihan normaali lapsi.
Toki nepsyys on mahdollista mutta en alkaisi vielä tokaluokkalaista diagnosoimaan pelkästään sen vuoksi, että on vaikeuksia aloitteellisuuden kanssa. Jos kyse olisi 15 vuotiaasta olisin erittäin huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istuttaisin pojan alas ja tenttaisin, miksi toimii noin. Jos koulussa kerta viihtyy, miksi sitten valehtelee päin naamaa menevänsä kouluu, vaikkei niin teet.
Remmiäkin annettu, ei kolahda koppiin. Ap
Tämäkään ei ollut minun kirjoittama kommentti. Kuten ei mikään muukaan jossa vihjaillaan mm. fyysisillä rangaistuksilla tai kirjoitetaan jotain outoa lapsen isästä tai talonmiehistä. Ap
eli remmiä ei ole kokeiltu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Valitettavasti kasvatuskulttuuri on mennyt sellaiseksi, että muiden rangaistusten kuin ruutukiellon käyttö on lasun paikka, joten vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa käytökseen ovat heikot."
Koviin rangaistuksiin turvautuvat lähinnä ne joilta muut keinot puuttuvat jo alunperin.
Ei vaan ne muut keinot on kokeiltu.
No ei ole. En tiedä ketään lastaan kovasti rankaisevaa joka olisi ensin kärsivällisesti keskustellut lapsensa kanssa monia kertoja niin että todella haluaa ymmärtää sitä miltä lapsesta tuntuu ja miksi hän toimii niin kuin toimii. Kyllä siinä on menty kymmenessä minuutissa ensin vihaisesta käskystä vielä kovempien äänenpainojen ja uhkausten kautta kohtuuttomiin rangaistuksiin.
No tässä ollaan nyt tilanteessa missä äiti on lapsen kanssa käynyt jo rauhallisen keskustelun ja myös lahjonnan ja uhkailun ja silti ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiminnanohjauksen haasteita, todennäköisesti add tai autisminkirjon asiaa. Kuten jo monet ovat sanoneet, ota yhteyttä koulupsykologiin tai terveydenhoitoon ja pyydä, että lasta tutkittaisiin.
Joo näin teen. Mutta kaipaan silti neuvoja mitä tehdä sitä ennen ennen kuin saamme tuota apua. Kyselin jo alustavasti ja kuulemma voi joutua jonottamaan aika pitkään ennen kuin mikään tutkimus edes alkaa. Ap
No jos ei nyt tiedetä että onko takana joku neurologien ongelma niin aika hankala on hyviä ja toimivia neuvoja antaa.
Laiskuus ja kurittomuus ei ole neurologinen ongelma. Ne lähtee kurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiminnanohjauksen haasteita, todennäköisesti add tai autisminkirjon asiaa. Kuten jo monet ovat sanoneet, ota yhteyttä koulupsykologiin tai terveydenhoitoon ja pyydä, että lasta tutkittaisiin.
Joo näin teen. Mutta kaipaan silti neuvoja mitä tehdä sitä ennen ennen kuin saamme tuota apua. Kyselin jo alustavasti ja kuulemma voi joutua jonottamaan aika pitkään ennen kuin mikään tutkimus edes alkaa. Ap
Luuseri-isän luuserilapsi - mitä ihmettä oikein odotat häneltä? Isä ei halua tavata lasta, kantaa vastuuta tai tehdä yhtään mitään, ja tämä ei ole vain pojan esikuva ja malli mieheyteen vaan myös hänen GENEETTINEN PERIMÄNSÄ.
Jos olisin sinä, luopuisin lapsen huoltajuudesta. Sinä olet äitinä työsi tehnyt, sillä olet ravinnut ja hoivannut
Me miehet ollaan monesti sanottu että panomiehestä ei ole isäksi mutta kun muut ei kelpaa teille.
"Tunnelätinään uskovat vanhemmat yleensä ajattelevat, että rankaiseminen heikentää lapsen tunnetaitoja, joten rangaistuksia ei haluta käyttää. Sen sijaan lätistään vaan niistä tunteista, vaikka lapsi ei yhtään kuuntelisi."
Sinusta siis se että yritetään selvittää lapsen käytöksen syyt ja motiivit on tunnelätinää? Haluaisitko itse elää niin että kukaan ei olisi kiinnostunut koskaan lainkaan siitä miksi sinä teet kuten teet vaan sinua vain rangaistaisiin jos kaikki ei mene kuten joku muu haluaa? Tuskin.
Ja lapsen ymmärtäminen ei tarkoita että mitään rangaistuksia ei tulisi. Rangaistuksia voi tulla mutta ne ovat kohtuullisia ja sellaisia että lapsikin ymmärtää oikeasti miksi ne tulivat ja mikä tärkeitä, mitä keinoja hänelle on jatkossa välttää rangaistukset. Eli esim. että sanoo ensin vanhemmille kun alkaa harmittaa eikä heti tee jotain väärää johon sen purkaa. EIkä vain että jättää rangaistuksen pelossa tekemättä jotain jota kovasti haluaisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiminnanohjauksen haasteita, todennäköisesti add tai autisminkirjon asiaa. Kuten jo monet ovat sanoneet, ota yhteyttä koulupsykologiin tai terveydenhoitoon ja pyydä, että lasta tutkittaisiin.
Joo näin teen. Mutta kaipaan silti neuvoja mitä tehdä sitä ennen ennen kuin saamme tuota apua. Kyselin jo alustavasti ja kuulemma voi joutua jonottamaan aika pitkään ennen kuin mikään tutkimus edes alkaa. Ap
No jos ei nyt tiedetä että onko takana joku neurologien ongelma niin aika hankala on hyviä ja toimivia neuvoja antaa.
Laiskuus ja kurittomuus ei ole neurologinen ongelma. Ne lähtee kurilla.
Remmi on kuria. Ap
"No tässä ollaan nyt tilanteessa missä äiti on lapsen kanssa käynyt jo rauhallisen keskustelun ja myös lahjonnan ja uhkailun ja silti ei toimi."
No selvästikään äiti ei vielä tiedä mitä sen lapsen päässä oikein liikkuu eikä sitäkään että onko kyseessä lopulta neurologinen ongelma. Eikä lapsi vaikuta toimivan noin "pahuuttaan" vaan vain ajautuu aina uudelleen niin toimimaan. Joten rangaistukset eivät ole vielä asia jolla päästäisiin eteenpäin. Asiaa ei olle vielä selvitetty tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiminnanohjauksen haasteita, todennäköisesti add tai autisminkirjon asiaa. Kuten jo monet ovat sanoneet, ota yhteyttä koulupsykologiin tai terveydenhoitoon ja pyydä, että lasta tutkittaisiin.
Joo näin teen. Mutta kaipaan silti neuvoja mitä tehdä sitä ennen ennen kuin saamme tuota apua. Kyselin jo alustavasti ja kuulemma voi joutua jonottamaan aika pitkään ennen kuin mikään tutkimus edes alkaa. Ap
No jos ei nyt tiedetä että onko takana joku neurologien ongelma niin aika hankala on hyviä ja toimivia neuvoja antaa.
Laiskuus ja kurittomuus ei ole neurologinen ongelma. Ne lähtee kurilla.
Ne eivät ole tosiaan neurologinen ongelma. Moni muu asia voi sitten olla.
Selvästi oikea polku on nyt lähteä selvittämään asiaa. Haiskahtaa vähän joltain nepsypuolen jutulta, kun koulu on kiva ja sinne menee mielellään kun joku hoitaa hänet sinne. Ala selvittää oman kunnan palveluita näissä asioissa. Se, mitä palveluita ja apua oikeasti nyky-yhteiskunnassa saat, riippunee kunnasta.
Mutta siis lähde selvityspolulle, se on ainoa suunta tässä. Jaksamisia!
Minä olin tuollainen vastaavanlainen lapsi. Nyt pitkäaikaistyötön ja AudHD diagnoosin saanut nainen, eli ADD ja lievä autismi, asperger. Ei tosiaan kiinnostanut kenenkään auktoriteetti niin pienestä asti kuin muistan, ei rehtorin tai vanhemman. Ja koulu ei kiinnostanut sen rytmin, tuntien pituuden, kiusaamisen, nälän tai väsyn takia. Nyt harmittaa jälkeenpäin mut ei voi enää mitään, siihen aikaan noita ei osattu edes epäillä tai korjata. Sinä voisit vielä keretä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ottaisi miehen elämäänsä ja lapselle isän. Mies ostaa leveän paksun nahkavyön ja hieman huitelee sillä niin johan lapsi paranee nepsyistä ja adhdsta ja jopa syylätkin lähtee.
Huidellut olen jo itsekkin, ei tähän miestä tarvita. Ap
Alkoi hävettää siis vain aiemmin, kun mainitsin nuo remmit ym.
väitin että ei olisi ollut minä, nyt mieli rauhoittui, ja haluan myöntää, totta on hakkaaminenkin.
Oikeasti talonmies on minun "step-isäni" myös. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ottaisi miehen elämäänsä ja lapselle isän. Mies ostaa leveän paksun nahkavyön ja hieman huitelee sillä niin johan lapsi paranee nepsyistä ja adhdsta ja jopa syylätkin lähtee.
Huidellut olen jo itsekkin, ei tähän miestä tarvita. Ap
Paskapäätrolli ottaa lääkkeensä ja lakkaa larppaamasta ap:ta
Alue: Aihe vapaa
Tunnelätinään uskovat vanhemmat yleensä ajattelevat, että rankaiseminen heikentää lapsen tunnetaitoja, joten rangaistuksia ei haluta käyttää. Sen sijaan lätistään vaan niistä tunteista, vaikka lapsi ei yhtään kuuntelisi.