Lapsi ei mene kouluun jos en huolehdi sitä sinne
Onko kellään muulla vastaavaa tilannetta? Lapsi osaa itse oikein hyvin hoitaa aamutoimet ja mennä kouluun. Mutta ei mene sinne ellen huolehdi häntä sinne. Eli lapsi jää jumittamaan johonkin kohdin. Käytännössä ei edes lähde kotoa aamulla kouluun. Ja jos lähtisi niin jäisin jumittamaan omaan pihaan eikä menisi siitä eteenpäin. Hän kuitenkin tykkää koulusta ja sinänsä mielellään sinne menee. Mutta suhtautuu täysin yhdentekevästi siihen, että kouluun pitäisi mennä, ihan kuin asia ei koskisi häntä tai hänen elämää siinä määrin että hänen pitäisi sinne aamulla lähteä. On kokeiltu kaikenlaiset kannustamiset ja palkinnon onnistumisista ja uhkailut ja seuraamukset (rangaistukset) ja keskustelut ja lisää vielä keskustelut. Mikään ei muuta lapsen suhtautumista siitä, että kouluun meno aamulla ei liity hänen elämään kun tekee mieli nukkua tai tehdä jotain muuta kiinnostavampaa kotona. Neuvoja?
Eikai se nyt nepsy voi olla, kun kummatkin vanhemmat on ihan normaaleja? Ap