Onko ihan normaalia avioliitossa olevien puolisoiden mennä aina yksin ilman aviopuolisoa erilaisiin tilaisuuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Oletko tietoinen, että joillakin ihmisillä on esimerkiksi lapsia, koiria, vuorotyö yms. syitä, joiden takia on vaikeaa olla paikalla yhdessä kaiken maailman kissanristiäisissä? 

         Nyt on kyse sellaisesta avioparista, jossa ei ole noita yllämainittuja esteitä, ja vaikka olisikin yksikin noista, niin kyllä tiedän sellaisiakin pareja, jotka kuitenkin saavat nuo  mainitsemasi asiat järjestettyä niin, että voivat mennä yhdessä erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin.  

Vierailija kirjoitti:

Ei kai. Mutta itse en saa ukkoa mihinkään. En saa koskaan edes mitään selitystä, miksei lähde mukaan.

         Miksi olet tuonkaltaisen möllikän ukkosi kanssa yhdessä?  Jätä hänet ja pian. Möllöttäköön yksinänsä kotona ainiaan.

Vierailija kirjoitti:

On ihan luonnollista, ettei juhliin mennä aina yhdessä. Sovimme puolisoni kanssa kumpi menee tällä kertaa edustamaan meitä esim. hautajaisiin, sukulaissynttäreille jne. Kumpikaan meistä ei erityisesti välitä isoista juhlista. Tapaamme yhdessä mielellään pienemmissä puitteissa sukulaisia ja ystäviä. Olemme olleet kohta 40 vuotta naimisissa tällä tyylillä. Voihan olla, että jotkut spekuloivat meidän erolla mutta toistaiseksi olemme tuottaneet pettymyksen. Ne, jotka tuntevat meidät paremmin, eivät kummastele tapaamme. 

         Nythän olikin kyse ap:n kirjoituksessa, että AINA aviopuoliso ei ole mukana, vaikka muut avioliittolaiset ovat pariskunnittain mukana esim. juhlissa.  Minusta kuulostaa tuokin hölmöltä, että teillä sovitaan jomman kumman edustus esim.hautajaisiin.  Siis ihan oikeesti :  "edustustehtäviä" sukulaisten hautajaisetkin, onko hullumpaa kuultu!

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan ok, ja ennen kaikkea asia ei kuulu sinulle, semminkään jos se ei vaivaa avioparin kumpaakaan osapuolta. 

Mistä tiedät, etten tietäisi, etteikö kyseinen puolison poissaolon loistaminen joka ikisessä sukujuhlassa ei vaivaisi puolisoa, joka saapuu aina yksin juhlaan kuin juhlaan?  

Me jaetaan esim. pikkulasten syntyttäreitä, sillä en millään jaksaisi kuukauden sisällä käydä neljissä kemuissa. Ne lapset on jees, mutta tapaamiset voisi olla jonkin muun asian ympärillä. Omat lapset on jo 20, eli ei ole sellaista pakkoa enää mennä kaikkiin. Joskus kutsuja on niin paljon muutenkin, että hajaannumme tai toinen ehtii tehdä kotityöt seuraavaa viikkoa varten ja latautua. 

Onhan se tietysti vaikeaa erota tuonkaltaisesta puolisostakin, joka ei lähde mihinkään sellaisiin tilaisuuksiin, jossa muutkin naimisissa olevat pariskunnat ovat yhdessä aviovaimonsa tai aviomiehensä kanssa.   Etenkin jos vaikka haluaisikin erota tuonlaisesta mihinkään lähtemättömästä yhdessä pariskuntana, niin onhan niitä syitä paljonkin, jotka eron jälkeen vaikeutuisivat. 

Jos asia mietityttää kovasti, niin kannattaa kysyä suoraan asianosaisilta. Täältä tuskin tuon perheen asia selviää.

Joka perheessä on omat tapansa toimia, suotakoon se heille ilman ihmettelyjä.

Mistä tiedät ap, että "aina" ovat erikseen juhlissa? Vai oletko kaikissa samoissa kuin heistä jompi kumpi? Ehkä toista puolisoa ei vain samat juhlat kiinnosta, joissa itse käyt? 

Mä käyn yksin koska mies on aina töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan luonnollista, ettei juhliin mennä aina yhdessä. Sovimme puolisoni kanssa kumpi menee tällä kertaa edustamaan meitä esim. hautajaisiin, sukulaissynttäreille jne. Kumpikaan meistä ei erityisesti välitä isoista juhlista. Tapaamme yhdessä mielellään pienemmissä puitteissa sukulaisia ja ystäviä. Olemme olleet kohta 40 vuotta naimisissa tällä tyylillä. Voihan olla, että jotkut spekuloivat meidän erolla mutta toistaiseksi olemme tuottaneet pettymyksen. Ne, jotka tuntevat meidät paremmin, eivät kummastele tapaamme. 

         Nythän olikin kyse ap:n kirjoituksessa, että AINA aviopuoliso ei ole mukana, vaikka muut avioliittolaiset ovat pariskunnittain mukana esim. juhlissa.  Minusta kuulostaa tuokin hölmöltä, että teillä sovitaan jomman kumman edustus esim.hautajaisiin.  Siis ihan oikeesti :  "edustustehtäviä" sukulaisten hautajaisetk

No ei ne nyt varsinaisesti bileetkään ole. 

Ei mennä edes kauppaan yhdessä. Sitten voidaan mennä kun vaimo on oppinut käyttäytymään.

Kaikki häät hautajaiset. Aina on vaimoni löytänyt moitteen sijaa. 

Käyn kyllä miehen kanssa sukujuhlat, mutta esim. Rotary-klubin juhlat ovat sellaisia, joihin minua ei saa kirveelläkään mukaan. 

Kyllä muija saa mun puolesta mennä Marttakerhoon ihan ilman mua ja mä ilman muijaa kansalaisopiston ukkojumppaan. Niin oomma sopinu.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät ap, että "aina" ovat erikseen juhlissa? Vai oletko kaikissa samoissa kuin heistä jompi kumpi? Ehkä toista puolisoa ei vain samat juhlat kiinnosta, joissa itse käyt? 

Tätä mäkin vähän ihmettelin. Ilmeisesti kyse on sukulaisista ja sukujuhlista ja pois jäävä osapuoli on oletettavasti se, joka ei ole sukua. Voi siis hyvinkin käydä muissa juhlissa. Miksi hänellä olisi velvollisuus osallistua johonkin puolison serkun rippijuhliin?

Minä en osallistu mieheni sukujuhliin oikeastaan koskaan. Päällimmäinen syy on, että miehen sukulaiset on niin hirveitä juntteja. Mieskin osallistuu lähinnä velvollisuudesta. Eli vika voi olla aloittajassa itsessään. 

On epänormaalia pistää nenäänsä toisten asioihin noin paljon kuin ap.

Minäkin käyn juhlissa melko paljon yksin/lasten kanssa.

Mies ei pääse, koska on usein töissä. Mut toisaalta mies ei näe vaivaa järjestellä tiettyä ajankohtaa vapaaksi. Ei, vaikka ajankohta olisi tiedossa suunnilleen puoli vuotta etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai. Mutta itse en saa ukkoa mihinkään. En saa koskaan edes mitään selitystä, miksei lähde mukaan.

 

         Miksi olet tuonkaltaisen möllikän ukkosi kanssa yhdessä?  Jätä hänet ja pian. Möllöttäköön yksinänsä kotona ainiaan.

 

 

 

Ei kai naimisiinmeno tarkoita sitä että ollaan kuin siamilaiset kaksoset loppuikä kylkikyljessä? Ahdistaa jo ajatuskin!

Olen huomannut, että monet avioparit eivät sukujuhlissa keskustele muiden kanssa, he ovat vain keskenään. Minusta on kummallista, että nelikymppinen pariskunta tulee mummon 90v-synttäreille viettämään kahdenkeskistä aikaa, ketään muuta ei huomioida kuin kumppani. Eikö juhlat ainakin ennen olleet juttelua ja  kuulumistenvaihtoa muiden kanssa, nyt niistä on tullut jonkinlaisia treffitapahtumia. Siksi kai ilman puolisoa tulevaa katsotaan ihmeissään: mitä se tekee täällä, kun me muut olemme viettämässä aikuisten yhteistä aikaa, vähän viattomasti esileikkimässä.

Mitä se sinua liikuttaa? Kertomasi perusteella juhliva aviopuoliso hyväksyy kumppaninsa sellaisena kuin hän on ja se on ihanaa. kaikki eivät viihdy isossa porukassa, joitain sellainen jopa ahdistaa suunnattomasti. Silti heillä saattaa olla ihan onnellinen parisuhde.