Parisuhde solmussa
Olen huono sanoittamaan tunteitani ja se mitä suustani tulee ulos, ei ole sitä mitä haluaisin sanoa, sanon sen väärään paikkaan tai väärällä äänensävyllä. Näin ollen en saa sanottua mitä haluan ja toivon ilman järjetöntä riitaa ja olen vain tottunut nielemään pahan oloni.
Olemme olleet yhdessä yli 20v. Lapsia saimme vuosien yrittämisen ja hoitojen jälkeen kaksi ja he ovat alakouluikäisiä. Olen aina ollut se, joka haluaa enemmän läheisyyttä, kosketuksia, hymyjä, kädessä kävelyä julkisilla paikoilla ja seksiä. Rakkauden kieleni ja sen osoittaminen on fyysinen.
Jo suhteen alkuvuosina tästä oli riitoja ja olin jo eroamassa ja hankkimassa kimppakämppää parin kaverin kanssa. Jäimme kuitenkin yhteen ja seuraavat vuodet menivät mukavasti kaikilla elämän osa-alueilla.
Vaimoni on ollut aina epävarma ulkonäöstään. Vaikka puolueellinen olenkin, niin hänen kasvonsa ovat kauniit, hymy hurmaava ja vartalo tiimalasimainen. Hänninen myös sitä sorttia, joka kaunistuu ikääntyessään. Epävarmuudet johtuvat mahdollisesti teini-iän tapahtumista. Sukulaismies oli jossain juhlissa verrannut häntä Pamela Anderssoniin tämä on johtanut siihen, että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa. Onneksi välissä oli n. 10v. jakso, jolloin hän nautti seksistä ja ratsastaessa päälläni, olin taivaassa. Raskauksien yrittämisen aika oli hienoa aikaa, kun silloin ei tarvinnut miettiä onko nyt soveliasta halata, koskettaa, puhua läheisyydestä, puristaa pyllystä. Raskausaikana läheisyyttä ja seksiä oli paljon aivan loppuun asti.
Toisen lapsemme jälkeen tämä, ainakin minulle tärkeä osa parisuhdetta ja elämää on lähtenyt alamäkeen ja rajusti. Muutama vuosi sitten kosketukset vähenivät, seksistä ei saanut puhua ollenkaan, kerran kuussa illalla pimeässä alkoi olla vakiotahti. Nyt edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä lokakuussa 2024. Tämä alkaa käydä psyyken päälle.
Kun olen asiaa yrittänyt ottaa puheeksi useiden vuosien aikana, hän on noussut samantien takajaloilleen, ajattelen vain seksiä jne. kummatkin hermostuvat, lapset ovat joutuneet todistamaan huutoa ja ovien paiskomista ja en saa sanottua mitä olen halunnut sanoa. Enää emme anna edes iltasuudelmaa tai toivota toisillemme hyvää yötä. Emme keskustele muuta kuin lapsista ja elämän arkisista asioista. Se että en voi hyvin henkisesti, näkyy käytösestäni, olen ärtynyt, väsynyt, kiukkuinen, puran pahaa oloani muihin, unohtelen asioita, jätän asioita tekemättä, työt kärsivät, ainoa ystävyyssuhde kärsii.
Saan vain kehotuksen hoitaa itseni kuntoon, mennä vihanhallintakurssille yms. Hän on jotenkin onnistunut ulkoistamaan itsensä ulos tästä tilanteesta. Elämä on lyhyt ja olen jo useasti miettinyt olemmeko ylittäneet jo sen rajan, josta ei ole enää paluuta. Kauanko tätä enää jaksaa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, mutta kiitos jos luit loppuun asti.
Kommentit (454)
Villi arvio, että nyt on vikaa myös vaimossa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi steriloida itsensä, jos mitään läheisyyttä ei ole? Eivät ne siittiöt talouspaperista ilmateitse mihinkään leviä.
Jos mies ei halua lisää lapsia, mutta haluaa silti seksiä, niin....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi steriloida itsensä, jos mitään läheisyyttä ei ole? Eivät ne siittiöt talouspaperista ilmateitse mihinkään leviä.
Jos mies ei halua lisää lapsia, mutta haluaa silti seksiä, niin....?
Haluaa, mutta ei saa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oliko nyt niin, että Aplla ja vaimolla ei ole ehkäisyä käytössä ja lisäksi heillä on ennestään erityislapsi? En itse harrastaisi seksiä tuossa tilanteessa ollenkaan ennen kuin ehkäisy on käytössä.
Lisäksi ap sanoi ettei ole varaa vasektomiaan.
Miten teillä on sitten varaa uusiin lapsiin?
Vaimo on vähintään vaikeasti raskautuva. Nämä kaksi saatiin vuosien hoitojen jälkeen. Nyt käytössä ollut yhdessä sopien ns. varmat päivät, välillä riskillä tai keskeytetty yhdyntä. Joskus taas välissä kokeiltiin uudenlaista kumia, mutta hän pyysi jättämään pois, kun ei tuntunut hyvältä.
Tulella leikkimistä tämä on ollut jo pitkään. Ei mukavaa kummallekaan, kun lapsiluku on kummankin mukaan täynnä. Yhdyntäkerrat viimevuosina niin harvassa, että vahinkotär
Entäpä jos... vaimo ei vaan halua ottaa riskiä, että tulee taas raskaaksi vätysmiehelle, joka ei saa edes omaa lääkäriaikaa ja sen hintaa selvitettyä?
Nyt AP varaat heti ajan julkiselle puolelle sterilisaatioon! Jonot on pitkiä, niin heti kannattaa liittyä. Sitten jos kiire alkaa tuntumaan perseessä, niin maksaa sen vajaan tonnin yksityiselle.
Julkisella ei montaa sataa tosiaan maksa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni ylipäätään jäisi parisuhteeseen ilman läheisyyttä? Ajatuskin tuntuu aivan hullulta. Niin kuin joku vieras ihminen asuisi kanssasi.
Hyvin moni jää/ on. Auta armias kun menet pettämään sitten alkaa sota, meillähän oli kaikki hyvin.
Kiitos kaikille asiallisia vastauksia ja kritiikkiä jakaneille! Enemmän tästä ketjusta oli hyötyä, kuin työterveyden psykologeista. Kirjeen kirjoittaminen oli hyvä idea ja olen sen kirjoittamista aloittanut. Monta kertaa on tullut paperi rypistettyä ja mietitty mitä haluaa sanoa ja miten.
Ehkäisy nosti ketjun loppuvaiheessa suuria tunteita. Ikäni puolesta se onnistuu yksityisellä. Sterilisaatio vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta, kun lapsiluku on täynnä ja ei ole kummallakaan kiinnostusta aloittaa taas alusta uuden kaksijalkaisen perheenjäsenen kanssa. Toinen nelijalkainen sitten jossain vaiheessa, kun saadaan siihen säästettyä 1400-1800€.
Ketju kasvanut liian pitkäksi ja vastaukseni hukkuvat massaan. Joten parempi lopettaa tähän. Ainahan tämän ketjun voi kaivaa esille, jos jotain tekee mieli päivittää.
Kohta pääsee taas kausiharrastuksen pariin, eli revontulien kuvaukseen. Hyvää syksyn odotusta!
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että kirjoitit tänne ja toivottavasti olet saanut keskustelusta apua.
Puhut alusta lähtien mitä sinä kaipaat ja mikä on sinun rakkauden kielesi. Mutta mitä vaimosi kaipaa ja mikä on hänen rakkauden kielensä? Sinun pitäisi puhua hänelle sillä kielellä, jota hän ymmärtää, jotta hän tuntee olonsa rakastetuksi ja alkaa puhua myös sinun kielelläsi.
En tiedä onko vaimosi ulkoistanut itsensä kuviosta jo pysyvästi. Hänen tarpeensa ovat jääneet sivuun rakkaussuhteessanne, ja hän on alkanut tyydyttää omia tarpeitaan muussa elämässä (ei välttämättä sivusuhteella).
Sen sijaan, että yrittäisit puhua, yritä kuunnella. Ota asiaksesi selvittää, mistä vaimosi pitää, mitä hän tarvitsee. Sitten pyrit antamaan sitä. Se on ainoa tie saada hänet henkisesti ja vasta sitten on mahdollista saada fyysisesti takaisin. Kyllä, naiset nyt vaan yleensä toim
Ei ne vaimon tarpeet kovin sivuun ole jääneet, hänhän juoksee festareilla ja muissa menoissaan. Lenkkeilee ystävien kanssa ym. Vaimo vain ei halua tehdä mitään miehen kanssa.
Jep. Vaimo on huomannut, että tämä mies ei välitä hänen tarpeistaan tai edes tunnista niitä. Että omasta hyvinvoinnista pitää huolehtia ilman miestä sitten. Voi olla, että vaimo on yrittänyt aiemmin kommunikoida miehelle, mitä kaipaa tältä, mutta kommunikaatioerojen takia mies ei ole tajunnut tai osannut niihin tarpeisiin vastata.
Nyt kyse onkin siitä, voiko mies vielä saada vaimonsa henkisesti ja fyysisesti takaisin. Uskon, että ihan hyvin mahdollista, jos oppii ymmärtämään vaimoaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi steriloida itsensä, jos mitään läheisyyttä ei ole? Eivät ne siittiöt talouspaperista ilmateitse mihinkään leviä.
Jos mies ei halua lisää lapsia, mutta haluaa silti seksiä, niin....?
Haluaa, mutta ei saa
No sitten ero on ainut oikea vaihtoehto, jos mies vielä haikailee vauvan tuoksusta ja 18-vuoden kasvatus ja elatusvastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä puolisosi kaipaa?
Siitintä. Katkaravut on nähty!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille asiallisia vastauksia ja kritiikkiä jakaneille! Enemmän tästä ketjusta oli hyötyä, kuin työterveyden psykologeista. Kirjeen kirjoittaminen oli hyvä idea ja olen sen kirjoittamista aloittanut. Monta kertaa on tullut paperi rypistettyä ja mietitty mitä haluaa sanoa ja miten.
Ehkäisy nosti ketjun loppuvaiheessa suuria tunteita. Ikäni puolesta se onnistuu yksityisellä. Sterilisaatio vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta, kun lapsiluku on täynnä ja ei ole kummallakaan kiinnostusta aloittaa taas alusta uuden kaksijalkaisen perheenjäsenen kanssa. Toinen nelijalkainen sitten jossain vaiheessa, kun saadaan siihen säästettyä 1400-1800€.
Ketju kasvanut liian pitkäksi ja vastaukseni hukkuvat massaan. Joten parempi lopettaa tähän. Ainahan tämän ketjun voi kaivaa esille, jos jotain tekee mieli päivittää.
Kohta pääsee taas kausiharrastuksen pariin, eli revontulien kuvaukseen. Hyvää syksyn odotusta!
-ap
Siis ei ole rahaa vasektomiaan... Toinen nelijalkainen ostetaan, kun sen hankintahinta on saatu säästettyä........
Hoitakaa nyt ihan ekana teidän talous kuntoon, ennenkuin teille tulee yhtään perheenjäsentä lisää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi steriloida itsensä, jos mitään läheisyyttä ei ole? Eivät ne siittiöt talouspaperista ilmateitse mihinkään leviä.
Jos mies ei halua lisää lapsia, mutta haluaa silti seksiä, niin....?
Haluaa, mutta ei saa
Siittiösolua on nääs pussukat täynnäs juu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tasolla kuulostaa tutulta. Toiseen lapsen jälkeen itselläni alkoi roikkumaan kaikki paikat, jonka takia seksiä harrastettiin pimeässä. Kävi myös niin että muutaman vuoden ajan origamit ei oikein tuntunut missään. Ehkä kannattaa jutella vaimon kanssa ihan rauhallisesti ja kysyä että mitä sille kuuluu niin kuin oikeasti. Ja jos se on avoimena ajatukselle, sovitte että voitte halailla ja kosketella ilman seksiä. Joskus naisia voi ahdistaa se, että joka kerta kun mies koskettaa, mies tekee sen saadakseen seksiä. Viattoman koskettelun myötä vaimon halut voisi palaa takaisin. Ja kyllä, sun pitää kantaa vastuu omasta käytöksestäsi. Hae apua itsellesi tai harjoita itsehillintää. Ette ikinä saa korjattua teidän suhdetta, jos olet huonotuulinen kaiken aikaa.
Mulla estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit teki sen, että alakerta meni jollain tavalla tunnottomaksi. Siis klitori
Itse olin 2,5 vuotta Mirenalla sairauden hoidon takia ennen kuin pääsin leikkaukseen. Orgasmit tosiaan kutistuivat 100% -> 30% ja niiden saaminen oli työn ja tuskan takana. Sitä ennen kokemusta hormonittomasta elämästä melkein 40 vuotta. Leikkauksen jälkeen kesti parisen vuotta ennen kuin orgasmit palasivat normaaliksi. Sen verran pahasti ainakin minun kohdalla Mirena sotki elimistön omaa toimintaa. Onnellisia he, joille Mirena ja sen kaverit sopivat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites ehkäisy muuten? Kuka siitä on vastuussa? Hormonaalinen ehkäisy voi viedä halut, mulle ainakin tekee sen..
Tämä on yksi haaste. Hyvää ehkäisykeinoa ei ole käytössä. Oikeanlaista kondomia ei ole löytynyt. Kummatkaan ei tykätä kokeiltujen tuntumasta, varsinkin vaimo ei tykkää. Hormonaalisia ehkäisyä ei ole ollut yli 15 vuoteen. Olen ehdottanut, esim. kierukkaa, mutta ei halua sellaista. Ja olen niistä lukenut paljon huonoja kokemuksia varsinkin sen laitosta. Vasektomiaa ei tällä hyvinvointialueella saa helposti ja yksityinen ei ole vaihtoehto, kun ei kieriskellä rahassa.
-ap
Sanotaanko vaikka nyt näin...
Mulla myös takana pitkä liitto, lapsiluku täynnä. Pari olen puskenut kehostani ulos.
Koko liiton ajan minä olen huolehtinut ehkäisystä: tuutannu
Millä todennäköisyydellä joku nainen joskus haluaa lapsia siipaltasi 10 vuoden päästä, kun hän on silloin 47v patu? :D
Itse sanoisin tuossa vaiheessa, että vaihtoehdot ovat kondomi, vasektomia tai ero. Mies saa valita.
Villi veikkaus, että ehkäisy ei ole tässä se ydinasia nyt.
Vierailija kirjoitti:
Villi veikkaus, että ehkäisy ei ole tässä se ydinasia nyt.
Ei varmaan, mutta se välinpitämättömyys vaimon tarpeista ja hyvinvoinnista saattaa kulminoitua siihenkin.
Että vaimo hoitaa ehkäisyn ja mies vaan nauttii menosta. Ulkoistaa oman vastuunsa.
AP: Oot luuseri jos tyydyt parisuhteeseen jossa vaimo pihtaa. Sellainen suhde on täys kaverisuhde, jossa nainen ei halua miellyttää miestään sitä paria minuuttia mikä siihen riittäisi.
Toisekseen älä ole neiti ja steriloi itseäsi ja vingu anteeksi pyyntöjä jne akkojen hömppää, nainen arvostaa vaan vähemmän. Sä oot perheen pää, sä määrität mitä tehdään ja nainen alkaa taas kunnioittaa ja aukeaa ne haaratkin. Miksisä luulet et naiset rakastuu jännämiehiin? Sä oot ihan muuta nyt, hamekangasta tarviitkun kuuntelen näitä feministiakkoja täällä.
Vierailija kirjoitti:
AP: Oot luuseri jos tyydyt parisuhteeseen jossa vaimo pihtaa. Sellainen suhde on täys kaverisuhde, jossa nainen ei halua miellyttää miestään sitä paria minuuttia mikä siihen riittäisi.
Toisekseen älä ole neiti ja steriloi itseäsi ja vingu anteeksi pyyntöjä jne akkojen hömppää, nainen arvostaa vaan vähemmän. Sä oot perheen pää, sä määrität mitä tehdään ja nainen alkaa taas kunnioittaa ja aukeaa ne haaratkin. Miksisä luulet et naiset rakastuu jännämiehiin? Sä oot ihan muuta nyt, hamekangasta tarviitkun kuuntelen näitä feministiakkoja täällä.
Huh! Ja sä taidat olla niitä miehiä jotka täällä valittaa kun ei saa naista! Luepa uudestaan kirjoituksesi, niin siinä selitys. Kukaan ei sinua huoli tuolla asenteella.
Vierailija kirjoitti:
AP: Oot luuseri jos tyydyt parisuhteeseen jossa vaimo pihtaa. Sellainen suhde on täys kaverisuhde, jossa nainen ei halua miellyttää miestään sitä paria minuuttia mikä siihen riittäisi.
Toisekseen älä ole neiti ja steriloi itseäsi ja vingu anteeksi pyyntöjä jne akkojen hömppää, nainen arvostaa vaan vähemmän. Sä oot perheen pää, sä määrität mitä tehdään ja nainen alkaa taas kunnioittaa ja aukeaa ne haaratkin. Miksisä luulet et naiset rakastuu jännämiehiin? Sä oot ihan muuta nyt, hamekangasta tarviitkun kuuntelen näitä feministiakkoja täällä.
Ooksa tullu kummelista tänne? mikä ihmeen spedeukko sä oikein olet?
Kuinka moni ylipäätään jäisi parisuhteeseen ilman läheisyyttä? Ajatuskin tuntuu aivan hullulta. Niin kuin joku vieras ihminen asuisi kanssasi.