Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhde solmussa
08.08.2025 |
Olen huono sanoittamaan tunteitani ja se mitä suustani tulee ulos, ei ole sitä mitä haluaisin sanoa, sanon sen väärään paikkaan tai väärällä äänensävyllä. Näin ollen en saa sanottua mitä haluan ja toivon ilman järjetöntä riitaa ja olen vain tottunut nielemään pahan oloni.
Olemme olleet yhdessä yli 20v. Lapsia saimme vuosien yrittämisen ja hoitojen jälkeen kaksi ja he ovat alakouluikäisiä. Olen aina ollut se, joka haluaa enemmän läheisyyttä, kosketuksia, hymyjä, kädessä kävelyä julkisilla paikoilla ja seksiä. Rakkauden kieleni ja sen osoittaminen on fyysinen.
Jo suhteen alkuvuosina tästä oli riitoja ja olin jo eroamassa ja hankkimassa kimppakämppää parin kaverin kanssa. Jäimme kuitenkin yhteen ja seuraavat vuodet menivät mukavasti kaikilla elämän osa-alueilla.
Vaimoni on ollut aina epävarma ulkonäöstään. Vaikka puolueellinen olenkin, niin hänen kasvonsa ovat kauniit, hymy hurmaava ja vartalo tiimalasimainen. Hänninen myös sitä sorttia, joka kaunistuu ikääntyessään. Epävarmuudet johtuvat mahdollisesti teini-iän tapahtumista. Sukulaismies oli jossain juhlissa verrannut häntä Pamela Anderssoniin tämä on johtanut siihen, että hän on aina peitellyt rintojaan vaatetuksella, alussa myös minulta seksin yhteydessä. Tämä oli tissimiehelle kauheaa. Onneksi välissä oli n. 10v. jakso, jolloin hän nautti seksistä ja ratsastaessa päälläni, olin taivaassa. Raskauksien yrittämisen aika oli hienoa aikaa, kun silloin ei tarvinnut miettiä onko nyt soveliasta halata, koskettaa, puhua läheisyydestä, puristaa pyllystä. Raskausaikana läheisyyttä ja seksiä oli paljon aivan loppuun asti.
Toisen lapsemme jälkeen tämä, ainakin minulle tärkeä osa parisuhdetta ja elämää on lähtenyt alamäkeen ja rajusti. Muutama vuosi sitten kosketukset vähenivät, seksistä ei saanut puhua ollenkaan, kerran kuussa illalla pimeässä alkoi olla vakiotahti. Nyt edellisen kerran olemme harrastaneet seksiä lokakuussa 2024. Tämä alkaa käydä psyyken päälle.
Kun olen asiaa yrittänyt ottaa puheeksi useiden vuosien aikana, hän on noussut samantien takajaloilleen, ajattelen vain seksiä jne. kummatkin hermostuvat, lapset ovat joutuneet todistamaan huutoa ja ovien paiskomista ja en saa sanottua mitä olen halunnut sanoa. Enää emme anna edes iltasuudelmaa tai toivota toisillemme hyvää yötä. Emme keskustele muuta kuin lapsista ja elämän arkisista asioista. Se että en voi hyvin henkisesti, näkyy käytösestäni, olen ärtynyt, väsynyt, kiukkuinen, puran pahaa oloani muihin, unohtelen asioita, jätän asioita tekemättä, työt kärsivät, ainoa ystävyyssuhde kärsii.
Saan vain kehotuksen hoitaa itseni kuntoon, mennä vihanhallintakurssille yms. Hän on jotenkin onnistunut ulkoistamaan itsensä ulos tästä tilanteesta. Elämä on lyhyt ja olen jo useasti miettinyt olemmeko ylittäneet jo sen rajan, josta ei ole enää paluuta. Kauanko tätä enää jaksaa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, mutta kiitos jos luit loppuun asti.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita hänelle kirjeitä. Kirjoitat hyvin.
Olette molemmat erittäin turhautuneita ja luottamuksenne sekä itseen että toisen hyvään tahtoon on karissut. On ihan mahdollista päästä siitä yli. Sopikaa seksitön jakso, jonka aikana hänen ei tarvitse varjella itseään. Silloin voitte keskustellakin ehkä, kun pahin veresliha alkaa arpeutua.
Ymmärtäkää, että koette hyvin samantyylisiä tunteita molemmat. Teitä ei ymmärretä eikä halutakaan ymmärtää, teiltä vaaditaan älyttömiä, ja olette tulleet henkisesti hylätyiksi, petetyiksi ja olette niin armottoman yksin.
Sopikaa, ettei se ole kummankaan syytä. Asiat nyt vain ovat päätyneet tähän sarjana väärinkäsityksiä. Ottaa varmaan aikansa, mutta antakaa toisillenne anteeksi.
Olen tunnistanut itsessäni erityisherkkyyden piirteitä. Koen mm. pettymyksen tunteita voimakkaina, vältän konflikteja jne. Koen että hän puolustaa itseään ja sitä mitä hän haluaa hyvin voimakkaasti ja jos ilmaisen haluavani läheisyyttä ja hän ei, niin minä olen väärässä, kun hän ei halua ja enkö ymmärrä että hän ei halua. Tunnet väärin, kun haluat minua, kun minä en halua sinua. Tästä tulee surullinen ja riittämätön olo. Ja sitten perään ärtynyt ja vihainen.
Hänellä ei vaikuta olevan minkäänlaista tarvetta olla lähelläni. Hän ilmeisesti saa emotionaalisen tyydytyksen lemmikistämme, kavereistaan, harrastuksista, lapsistamme ja TV-sarjoista, joista useimmat, ironista kyllä, liittyvät parisuhteisiin ja monesti myös seksiin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä puolisosi kaipaa?
Apupoikaa ja laskunmaksajaa, niinkuin lukemattomat muutkin naiset sen jälkeen kun ovat saaneet lapsensa, talonsa ja muut naisen agendalla olevat jutut.
No jos mies ei edes auta kotona tai laskuissa niin ei kannata ihmetellä, jos ei naisella riitä energia enää seksiin.
Puhu, puhu ja puhu kaikki mieltäsi painavat asiat. Jos ei onnistu niin kirjoita kirje. Mikäli mikään ei muutu niin ero.
Kuulostaa todella ikävältä suhteelta eikä tuollaista kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan järkyttävältä suhteelta. Perheessä alakouluikäiset lapset ja aikuinen mies raivoamassa ja paiskomassa ovia heidän edessään seksinpuutteesta. Esittää asian vielä ikään kuin hänellä ei olisi mitään vastuuta omasta käytöksestään.
Ei ihme, ettei vaimoa oikein haluta.
Ei. Kumpikin huudetaan ja paiskitaan ovia. Kumpikin lähtee ovesta pihalle ja toinen estelee.
Ei. En ole vain seksin puutteessa. Eniten haluan sitä mikä voi päätyä seksiin; kahden ihmisen välistä lämpöä, turvallisuutta, kiintymystä, halua, kosketuksia, halauksia, suudelmia, leikkimielisiä kosketuksia, hymyä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita hänelle kirjeitä. Kirjoitat hyvin.
Olette molemmat erittäin turhautuneita ja luottamuksenne sekä itseen että toisen hyvään tahtoon on karissut. On ihan mahdollista päästä siitä yli. Sopikaa seksitön jakso, jonka aikana hänen ei tarvitse varjella itseään. Silloin voitte keskustellakin ehkä, kun pahin veresliha alkaa arpeutua.
Ymmärtäkää, että koette hyvin samantyylisiä tunteita molemmat. Teitä ei ymmärretä eikä halutakaan ymmärtää, teiltä vaaditaan älyttömiä, ja olette tulleet henkisesti hylätyiksi, petetyiksi ja olette niin armottoman yksin.
Sopikaa, ettei se ole kummankaan syytä. Asiat nyt vain ovat päätyneet tähän sarjana väärinkäsityksiä. Ottaa varmaan aikansa, mutta antakaa toisillenne anteeksi.
Olen tunnistanut itsessäni erityisherkkyyden piirteitä. Koen mm. pettymyksen tunteita voimakkaina, väl
Ja mitä se vaimo sanoo, kun kysyt, mitä hän kaipaa? Naisilla seksinhimot tulee yleensä juurikin siitä emotionaalisesta yhteydestä, jota sanot että teillä ei ole. Puhut vain siitä, mitä sitä tarvitset ja mikä sinun rakkauden kielesi on, mutta mikä on vaimosi rakkauden kieli ja mitä hän haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21 jatkaa
Toivottavasti kirjoituksestani ei tule ajatusta että kaikki vastuu suhteessa olisi miehellä. Se ei ole tarkoitus. Mutta koen että koska ap on turhautunut ja haluaa muuttaa tilannetta niin hänellä olisi motivaatiota muuttaa omaa käytöstään ja sitä myötä muuttuisi koko perheen ja parisuhteen tilanne.
Jos tilanne lähtee paranemaan niin varmasti ap pääsee sitten kertomaan yhtälailla vaimolleen toiveita mitä haluaisi parisuhteessa /perheen suhteen muuttaa. Mutta uskoisin että parempaan lopputulokseen pääsee kun kysyy ensin toiselta että mitä sinun mielestäsi suhteessamme pitäisi muuttaa että voisit paremmin. Sen jälkeen voi vastaavasti kertoa omista toiveista.
Toivottavasti saatte tilanteen paremmaksi. Itse olen nähnyt vähän samantapaisen tilanteen naapurustossa ja se päättyi katkeraan eroon. Kumpikin vanhempi sai todella pahasti osumaa. Ja lapset vielä pahemmin. Kukaan ei voittanut siinä erossa. Eli vaikka rikkimenneen suhteen korjaaminen vaatii enemmän kuin uuden aloittaminen niin se kannattaa jos se on mahdollista. Eli ap tee kaikkesi nyt että saisit suhteen toimimaan. Ja aloita kirjeellä jossa voit myös luvata että koetat panostaa enemmän perheeseen ja parisuhteeseen niin vaimosi ei tarvitse ihmetellä että johtuuko muutos käytöksessäsi sivusuhteesta ym.
Hei, samankaltainen tilanne meilläkin. Alkuhuumaa meillä kesti jopa 15 vuotta, hyvää laatuseksiä paljon. Sitten tapahtui asioita x ja y ja mieheni menetti kiinnostuksen seksiin kokonaan. Suutuin, olin surullinen, masentunut, vihainen... Siihen oli vaikea tottua. Puhuttiin asiasta paljon, vaikka se olikin vaikeaa. Testosteronit olivat alhaiset, erektiovaikeuksia, tunnottomuutta jne. Oli viagra käytössä, ei ole ylipainoa eikä tupakkaa. Ja itse olin ainakin silloin normimitoissa. Eli ei ollut näitä "perus syitä"
Nyt viimeiset viisi vuotta on menty miehen tahtisesti, meillä on harvoin seksiä (heinäkuulla oli, ehkä toukokuullakin) ja laatu on ollut pitkään pääasiassa miehen tyydyttämistä. Se on mulle tärkeää ja ajattelin, että sitä kautta seksielämä paranisi, kun hän nauttii. Nyt tästä viidestä vuodesta viimeisin on ollut yhtä selkäsärkyä ja leikkauksen odottelua. Eli halut vielä vähäisemmät ja nyt tämä ongelma on molemmilla. En jaksa enää pettyä, enkä halua huonoa seksiä, jossa minua ei huomioida ollenkaan. Ei osata kumpikaan palata entiseen.
Enää ei oikein yritetä mitään. Ei ole läheisyyttä eikä kosketusta, erosta on puhuttu (ei kumpikaan haluta erota) ja solmussa ollaan. Miehen tekemiset ja sanomiset ärsyttää, samoin häntä minun valitus, ei kiinnosta yhteinen tekeminen ja molemmat ollaan masentuneita. Näin kituutellaan päivä kerrallaan. Olen koettanut tehdä oman elämäni mielekkääksi, odotellaan nyt vielä parantaisiko selkäleikkaus tilanteen vai ei.
Mutta siis tunnistan AP tuntemukseni. Tsemppiä meille.
Kirjoita vaimollesi.
N48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan vaimolle hoidettu orgasmit? Usein naisten haluttomuus johtuu siitä, etteivät he saa seksistä muuta kuin toimia fleshlightina. Vaimo on mielestäsi seksikäs, mutta mikä sinun tilanteesi on?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ulkoistaa seksi muualle, vaimo on itse sen valinnan tehnyt.
Korjaan, kannattaa ulkoistaa kaikki muualle. kamat kassiin ja menoksi.
Ei se lapsi muutenkaan sinun ole... teetä testit jotta et joudu maksumieheksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita hänelle kirjeitä. Kirjoitat hyvin.
Olette molemmat erittäin turhautuneita ja luottamuksenne sekä itseen että toisen hyvään tahtoon on karissut. On ihan mahdollista päästä siitä yli. Sopikaa seksitön jakso, jonka aikana hänen ei tarvitse varjella itseään. Silloin voitte keskustellakin ehkä, kun pahin veresliha alkaa arpeutua.
Ymmärtäkää, että koette hyvin samantyylisiä tunteita molemmat. Teitä ei ymmärretä eikä halutakaan ymmärtää, teiltä vaaditaan älyttömiä, ja olette tulleet henkisesti hylätyiksi, petetyiksi ja olette niin armottoman yksin.
Sopikaa, ettei se ole kummankaan syytä. Asiat nyt vain ovat päätyneet tähän sarjana väärinkäsityksiä. Ottaa varmaan aikansa, mutta antakaa toisillenne anteeksi.
Olen tunnistanut itsessäni erityisherkkyyden piirteitä. Koen mm. pettymyksen tunteita voimakkaina, väl
Sori nyt vaan, mutta konflikteja välttelevä ihminen ei raivoa ja paisko ovia, saati mökötä, kiukuttele ja kaikkea muuta mitä luettelit aloituksessa tekeväsi. Konfliktia välttelevä ihminen todellakin välttelee konfliktia, eli ei näytä tuneitaan (kuten sinä nyt teet) ja kävelee ns. munan kuorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä puolisosi kaipaa?
Apupoikaa ja laskunmaksajaa, niinkuin lukemattomat muutkin naiset sen jälkeen kun ovat saaneet lapsensa, talonsa ja muut naisen agendalla olevat jutut.
No jos mies ei edes auta kotona tai laskuissa niin ei kannata ihmetellä, jos ei naisella riitä energia enää seksiin.
Kyllä tuossa ollaan jo pitkällä tuhon tiellä, jos mies on asemoinut itsensä pojaksi eikä kanna oma-aloitteisesti miehen vastuita. Joskus niistä täytyy jopa hiukan muistuttaa sitä toistakin, että tää on mun tonttia jos sulla ei ole oleellista huomautettavaa työn jäljestä. Harva nainen haluaa seksiä poikansa kanssa. Tämän pitäisi olla joka ukolle selvää.
Samaan aikaan pitää osata hyväksyä toisen kritiikki ja ohjeistus, ja pitää huolta siitä, ettei sitä tule liikaa. Eli olla valmis sopimaan kriteerit kullekin hommalle, ja silloin on toki suotavaa ilmaista, mistä asioista on eri mieltä ja miksi. Ja silti lapsiperheprojekti on nykymaailmassa erittäin raskas, liian raskas. Sian täytyy parantaa juoksuaan samaan aikaan kuin muistuttaa toiselle stressin lyödessä yli, että hei mä olen tässä, nyt halataan (ja todellakin sillä hetkellä vain ja ainoastaan halataan). Aika moni mies on tainnut ampua itseään jalkaan yrittämällä hyväksikäyttää hetkellistä lähentymistä saadakseen oman asialistansa pöytään. Se on lurkkimainen petos. Seksistä ja sen takkuamisesta täytyy voida puhua, sitä ei voi ujuttaa salaa agendalle, jos yhteys pätkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta vaimona oli tosi kiva käydä mieheni kanssa taluttamassa koiramme. Siinä kävellessä naureskellaan koiran toilailuille ja jutellaan kaikenlaista mielenpäälle kertynyttä. Toki tilanteen mukaan kumpikin saaattaa käydä yksinkin lenkittämässä koiran mutta juuri viikonloppu aamuisin ja iltaisin käydään usein yhdessä.
Sitten se kun näen kuinka mies huolehtii että lapsilla, ja lemmikeillämme on kaikki hyvin niin se saa minut haluamaan miestä. Siis se empaattisuus ja huolenpito. Silloin koen oman elämäni turvalliseksi. Tiedän että voin luottaa mieheeni. Ja hän minuun. Kumpikin huolehtii ja ottaa vastuuta perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita hänelle kirjeitä. Kirjoitat hyvin.
Olette molemmat erittäin turhautuneita ja luottamuksenne sekä itseen että toisen hyvään tahtoon on karissut. On ihan mahdollista päästä siitä yli. Sopikaa seksitön jakso, jonka aikana hänen ei tarvitse varjella itseään. Silloin voitte keskustellakin ehkä, kun pahin veresliha alkaa arpeutua.
Ymmärtäkää, että koette hyvin samantyylisiä tunteita molemmat. Teitä ei ymmärretä eikä halutakaan ymmärtää, teiltä vaaditaan älyttömiä, ja olette tulleet henkisesti hylätyiksi, petetyiksi ja olette niin armottoman yksin.
Sopikaa, ettei se ole kummankaan syytä. Asiat nyt vain ovat päätyneet tähän sarjana väärinkäsityksiä. Ottaa varmaan aikansa, mutta antakaa toisillenne anteeksi.
Olen tunnistanut itsessäni erityisherkkyyden piirteitä. Koen mm. pettymyksen tunteita voimakkaina, väl
Mene terapiaan. Ei ole normaalia, ettet kestä pettymyksen tunteita tai surua tulematta vihaiseksi ja huudat ja riitelet. Et osaa edes puhua toiveistasi ja haluaistasi asiallisesti. Vaikka et saisi terapialla korjattua tätä suhdetta, toivottavasti edes seuraava puoliso säästyy taaperontasoisilta tunnetaidoiltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä nyt varmaan taas palstan kiukku-ukot pahastuu, mutta kyllä ne halut naisilla palaa, kun edellytykset on kunnossa.
Meillä vaimon kanssa takana reilusti yli 30 yhteistä vuotta ja taukoa seksissä on ollut vain silloin kun lapset olivat ihan pieniä. Vaimo sairastui pian ensimmäisen yhteisen lapsen syntymän jälkeen ja silloin minä olin vetovastuussa vauvan ja vanhemman lapsen hoidosta. Siitä selvittiin ja vaimon halut palasivat pari vuotta lapsen syntymän jälkeen. Siinä ei sitten kauaa ehditty touhuamaan kun nassahti ihan suunnittelematta kiinni, mutta päätettiin, että tulkoot kun kerta noin kova tahtotila ihmisen alulla oli.
Kaikkineen siinä sitten meni se 4-5 vuotta lasten syntymien, sairauksien ja raskaudesta ja synnytyksestä toipumisten kanssa, että arki alkoi rullaamaan. Kuopuksen vauvavuosi oli myös aika rankka, kun tulikin melko kovapäinen prinsessa joka valvotti vanhempiaan. Kaikesta kuitenkin selvittiin yhdessä. Ja paino sanalla yhdessä. Siinä kun miehen täytyy muistaa, että nainen laittaa itsensä isosti likoon kun yhteisiä jälkeläisiä hankitaan. Kyllä jokaisen naisen kuuluu saada tuntea itsensä arvostetuksi lastensa isän taholta ja arvostus tulee esiin tekojen kautta.
Edelleen muuten meillä peitto heiluu ahkeraan, vaikka eläkeikää kumpikin lähestyy. Itse joudun välillä turvautumaan sinisiin pillereihin, mutta vaimo on vielä ihan luontainen villitiikeri.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tasolla kuulostaa tutulta. Toiseen lapsen jälkeen itselläni alkoi roikkumaan kaikki paikat, jonka takia seksiä harrastettiin pimeässä. Kävi myös niin että muutaman vuoden ajan origamit ei oikein tuntunut missään. Ehkä kannattaa jutella vaimon kanssa ihan rauhallisesti ja kysyä että mitä sille kuuluu niin kuin oikeasti. Ja jos se on avoimena ajatukselle, sovitte että voitte halailla ja kosketella ilman seksiä. Joskus naisia voi ahdistaa se, että joka kerta kun mies koskettaa, mies tekee sen saadakseen seksiä. Viattoman koskettelun myötä vaimon halut voisi palaa takaisin. Ja kyllä, sun pitää kantaa vastuu omasta käytöksestäsi. Hae apua itsellesi tai harjoita itsehillintää. Ette ikinä saa korjattua teidän suhdetta, jos olet huonotuulinen kaiken aikaa.
Tässä on paljon tuttua. Tunnista tilanteen ja tunteen.
Yksi asia mitä olen pohtinut paljon on se, miksi hän hyväksyy tilanteen nykyisellään? Miksi hän ei halua sovitella, kun varmasti näkee, että toisella ei ole hyvä olla? Miksi hän ei tunne empatiaa minua kohtaan ja halua sovitella, kun emme ole tunnekuohuissa. Miksi ei voi tulla vastaan puoliväliin. Tunnenko itse väärin?
-ap
Pariterapiaan ellei vaimo ole jo luovuttanut Ap:n vonkaamisen ja kiukuttelun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä puolisosi kaipaa?
Jotain muuta, kuin mikä hänelle on kelvannut jo virheineen ja puutteineen 24 vuotta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tasolla kuulostaa tutulta. Toiseen lapsen jälkeen itselläni alkoi roikkumaan kaikki paikat, jonka takia seksiä harrastettiin pimeässä. Kävi myös niin että muutaman vuoden ajan origamit ei oikein tuntunut missään. Ehkä kannattaa jutella vaimon kanssa ihan rauhallisesti ja kysyä että mitä sille kuuluu niin kuin oikeasti. Ja jos se on avoimena ajatukselle, sovitte että voitte halailla ja kosketella ilman seksiä. Joskus naisia voi ahdistaa se, että joka kerta kun mies koskettaa, mies tekee sen saadakseen seksiä. Viattoman koskettelun myötä vaimon halut voisi palaa takaisin. Ja kyllä, sun pitää kantaa vastuu omasta käytöksestäsi. Hae apua itsellesi tai harjoita itsehillintää. Ette ikinä saa korjattua teidän suhdetta, jos olet huonotuulinen kaiken aikaa.
Tässä on paljon tuttua. Tunnista tilanteen ja tunteen.
Yksi asia mitä olen pohtinut paljon on s
Miksi sinä et halua sovitella ja tulla puoleen väliin vastaan, kerta varmasti näet ettei toisella ole hyvä olla? Vaimon kohdalla vastaus on selvä, uhmaikäisen lapsen tavoin käyttäytyvän aikuisen miehen kanssa kun ei voi alkaa rakentamaan yhtään mitään. Ja tuo on muuten myös se syy miksi vaimo ei halua seksiä kanssasi, naiset katsos kun eivät halua harrastaa seksiä lasten kanssa. Älä käyttäytymään ja kanna vastuusi kuin aikuinen mies, niin pääset sinäkin kulkemaan sinne puoli väliin.
Meillä tilanne johti eroon. Loppuun asti mies koki, että vain minä ja haluttomuuteni oli ongelma. Huolimatta siitä, kuinka olin lukuisat kerrat kertonut syyt haluttomuuteeni.
Osa syistä oli miehen käytöksessä, aggresiivisuudessa ja loukkaavuudessa. Hänelle ei mennyt mitenkään päin perille, että en pysty haluamaan ihmistä, jota a) pelkään ja b) joka loukkaa mitä inhottavimmilla sanoilla. Se, että mies itse leppyy nopeasti ja unohtaa hirveät sanansa, ei pyyhi sitä että ne sanat ehti jo upota nahkani alle, ja kova huuto ja aggressiivinen elehdintä ehti nostaa stressitasot pilviin. Oloni ei ollut turvallinen ja rento hänen kanssaan enää, mikä on perusedellytys halujen syntymiselle. Mies itse ei uskonut syitäni, vaan oletti että esimerkiksi imuroimalla useammin saisi varmaan seksiä.
Loput syistä oli fyysisiä, ja niille tein niin paljon kuin pystyin, koska tietenkin halusin haluta. Erosimme, koska molemmat kokivat että mikään ei muutu. Tekikö molemmat kaikkensa, siitä voi olla ilmeisesti montaa eri mieltä.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin kannustaisin sinua kirjoittamaan vaimolle kirjeen.
Kerrot että kaipaat vaimoasi sekä seksuaalisesti mutta ennenkaikkea juttelua, kädestä pitämistä, halailua jne. Kerro vaimosi kauneudesta kuten kirjoitit aloitukseen.
Pyydä anteeksi sitä että olet ollut kiukkuinen ym. Lupaa että koetat parantaa käytöstäsi. Ehdota että voisitteko mennä parisuhdeterapiaan tai yrittää yhdessä rakentaa parisuhdetta paremmaksi. Kysy mitä vaimosi toivoisi tilanteessa.
Ja kuten joku tuossa ehdottikin niin voisi olla hyvä sopia alkuun aika jolloin seksiä ei harrasteta mutta koetetaan huolehtia että läheisyyttä olisi. Se voisi auttaa toisellakin halujen heräämistä. Ja hoitele sinä itse itsesi niin että kykenet käyttäytymään asiallisesti ym.
Toivottavasti löydätte tavan parantaa tilannetta. Jos ei muuta niin rupea sinä toivottamaan hyvää yötä vaimollesi vaikka hän ei vastaisi. Tehkää vaikka huomenna lasten kanssa yhdessä aamupala/lounas niin että äiti saa tulla valmiiseen pöytään syömään ja huolehdi että tehdessä ja syödessä on hyvä ilmapiiri. Koetan sanoa että jos yrittäisit luoda perheeseen positiivisuutta niin toivottavasti se tarttuisi puolisoosi ja teidän suhteeseen. Muistele mitä vaimosi on tykännyt tehdä. Ehdota vaikka koko perheen yhteistä mustikkaretkeä eväiden kanssa nyt viikonlopulle tai yhteinen ruokailu mäkkärissä/ravintolassa. Tai korttipelejä koko perheen voimin. Ihan sama mitä mutta jotain missä voisi olla kivaa yhteistä tekemistä josta tulisi hyvää yhteistä perheenergiaa.
Kannattaa muistaa että tilanne on ajautunut vuosia tuohon. Siksi sitä ei korjata viikonlopussa. Mutta jos saat tilanteen lähtemään parempaan suuntaan niin pikkuhiljaa asiat voivat selvitä ja parantua. Mutta se vaatii sinulta pitkäjännitteistä työtä ja valmiutta panostaa paljon enemmän perheeseen ja parisuhteeseen.