Onko tämä riittävän hyvä syy lopettaa imetys?

Ja tulevaisuutta ajatellen sinun kannattaa jo pyrkiä pois tuosta ajatusmallista, jonka mukaan lapsi ei saa kohdata pettymyksiä. Niitä lapsi kohtaa väistämättä ja sinun tehtäväsi on opettaa lapsi kohtaamaan niitä. Äiti ei voi aina osallistua lapsen leikkeihin, jokainen normaali lapsi kyllä ymmärtää sen jo tuossa iässä.

Jos sinä osaat imettää vain yhdessä tuolissa, et pysty oppimaan muualla imettämistä?

Esikoinenkin tottuu tilanteeseen. Itse voisit opetella imettämään muuallakin, vaikka sohvalla. Hanki esikoiselle kivaa tekemistä ja siirrä nyt ne terävät esineet laatikoista pois joka tapauksessa!

Yritä nyt tollo tajuta, että ongelmana ei tässä tilanteessa ole imetys, vaan se, että sinä olet totaalisen avuton urpo, ja jos haluaisit, voisit aivan helposti järjestää asiat niin, että molemmilla lapsillasi olisi hyvä olla.



Mikset voi sille esikoisellesi selittää, että asiat on nyt näin, äiti imettää vauvaa ja touhuta siinä samalla? Sun esikoisesi kärsii tasan siksi, että SINÄ syötät sille sitä paskaa, että voi voi kun äiti ei voi tehdä mitään kun äiti imettää.



Nyt on kauniit ilmat, voisitte oikein helposti mennä pihallekin, mutta kun SINÄ et tahdo imettää julkisesti.



Ymmärrä, ongelmien lähde olet SINÄ ei mikään imetys tai esikoisesi kärsimys.



Toivottavasti et tee lisää lapsia.

Ja jos et oikeasti ton paremmin pysty lapsiasi kasvattamaan, niin vaikeaa tulee olemaan tulevaisuudessakin.

Kuten sanottu, ongelmathan ovat sinusta (ja tietysti miehestäsikin) lähtöisin, noin avuttomien ihmisten ei ehkä pitäisi alun alkeankaan lisääntyä.

Vierailija:

Jos näin on, miten sitten junailisitte asiat niin, että kaikki olisivat mahdollisimman tyytyväisiä? Itse olen niin kömpelö imettäjä, etten osaa imettää lattialla tai kantoliinassa (kertokaa miten se niissä tapahtuu), vaan imetän aina istualtaan tietyssä tuolissa jossa on käsinojat. Esikoinen ei tosiaan pysy paikoillaan imetyksen aikaa vaan heiluu ympäri asuntoa ja uhkaa kaataa kaappeja, vetää vetolaatikoista teräviä esineitä pois, kaivaa kukkamultaa, repii sanomalehtiä yms. pikkukivaa. Ja alkaa huutaa raivoissaanäitiä, joka imettää ja yrittää keskeyttää imettämisen. Vauva hermostuu siitä ja lopettaa imemisen. Lisäksi esikoinen rupeaa kirkumaan niin isolla äänellä kuin pystyy jotta vauva säikähtäisi mikä yleensä onnistuukin ja imetys loppuu siihen. Miettikää hei oikeesti näitä realiteetteja ennen kuin tuomitsette. ap

terveys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen, eikä ädinmaito fyysistä terveyttä takaa.



Mulla on ollut myös hankalia imetyksiä, ja uskon sen että imetys voi haitata ja pilata perheen yhdessäoloa, jos se ei onnistu helpolla. Eikä se onnistu helpolla kaikilta. Kysymys on siitä, paljonko muun perheen pitää sopeutua imetysprojektiin, jos se kerran vaatii huomattavaa sopeutumista kaikilta.



Samoin, kuin hedelmöittyminen ei myöskään onnistu kaikilta ilman hoitoja, vaikka samanlaiset p**lut meillä on kaikilla. Jos kerran tässä täytyy hyväksyä että naisilla on erilaiset edellytykset tulla raskaaksi ja kantaa lapsi synnytykseen saakka, ei pitäisi olla ylivoimaista ymmärtää että toisilla vaan on paremmat fyysiset edellytykset imettää kuin toisilla.



Tee ap, niinkuin alussa olevissa viesteissäsi sanoit.

Tuossa oli ihan ajattelemisen aihetta. Mietin asiaa. Myönnän, että olen varmaan juuri tällainen uusavuton äiti ja urpo tyyppi,mutta minkäs sitten teen asialle? On helpompaa junailla asiat niin (=lopettaa imetys) kuin muuttaa koko persoonani rennoksi ja aikaansaavaksi äidiksi, joka singahtelee esikoisen kanssa perhekerhossa vauva kantoliinassa imemässä. Ei ole helppoa muuttua sellaiseksi surpeäidiksi, joka tuosta vaan ryhtyy tekemään asioita niin ja näin.

En esimerkiksi tajua yhtään, miten lattialla voi imettää. Tai miten voi estää esikoista loukkaamasta itseään, jos imettää vauvaa.

Hyvä, että saan tungettua vauvan kantoliinaan (siihenkin tarviin apua), saatikka että osaisin siinä imettää (eihän siinä ole imetysaukkoakaan).

Ja mikä sidonta?

jokisikin.



Sinulla ei taida olla ihan kaikki paikallaan, jos jostain imettämisestä raivostut noin.

siis

Alkuun sanon heti että todella hienoa niille jotka pystyvät imettämään pitkään (tosin taaperoimetystä en voi ymmärtää). Ainahan se on parempi, MUTTA olisi mukavaa jos näiltä tuomitsevilta superäideiltä löytyisi myös hieman sympatiaa meitä muita kohtaan. Kaikki ei aina ole niin yksinkertaista. Kaikki lapset eivät ole pieniä herranterttuja, kaikki vauvat eivät vaan syö ja nuku ja kaikki äidit eivät aina ole niin superäitejä. Ja se on INHIMILLISTÄ!!

Minä imetin esikoista 2 kk, koliikki+hankala imettäminen väsyttivät minut masennuksen partaalle joten katsoin itseni ja lapseni parhaaksi siirtyä korvikkeisiin. Mutta tärkeämpäähän se äidinmaito toki on kun äidin tai lapsen hyvinvointi..

Kuopusta imetin jopa 5,5kk ja olen siihen tyytyväinen :)



Pointtini siis on että jos imettäminen tuntuu ylivoimaiselta, niin tee niinkuin parhaaksi näet. Varmasti olet silti paras äiti lapsillesi!! :)

Olet varmaankin selittänyt hänelle tilanteen, miten hän siihen suhtautuu kun asiasta puhutaan? Oletko yrittänyt esim. palkitsemista, jos käyttäytyy siivosti?

Miten voit samalla vaatia, että muiden pitäisi ymmärtää ja sympatiseerata sinua ja sinun ratkaisujasi?

Touhuile esikoisen kanssa mahdollisimman paljon kahdenkeskisiä juttuja silloin kun vauva nukkuu. Hoitakaa vauvaa yhdessä, anna esikoisen viedä esim. vaippa roskiin, hakea tutti vauvalle tms. omia tehtäviä, että tuntee itsensä tärkeäksi. Selität, että pientä vauvaa pitää hoitaa ja kehut reipasta isosiskoa/-veljeä. Imetysten ajaksi teletapit pyörimään tai muovailuvahat tai palapeli tai piirustusvälineet. Itse istut sitten siinä tuolissa ja ohjaat samalla hänen touhujaan.



Kyllä se siitä ajan kanssa helpottuu, ensimmäiset kuukaudet on aina opettelua ja sisaruskateudesta joudutaan selviytymään perheessä kuin perheessä. Tämä ei varmaankaan tullut yllätyksenä?

Vierailija:

Miten voit samalla vaatia, että muiden pitäisi ymmärtää ja sympatiseerata sinua ja sinun ratkaisujasi?

En minä sano kenellekkään että oletpas huono äiti kun imetät 1,5-vuotista lasta, sanoin asian ehkä hieman liioitellusti :) mutta tuntuu että äideillä jotka ovat onnistuneet ja halunneet imettää pitkään, on oikeus tulla sanomaan esim minulle että " oletpas huono äiti kun et pitempään imettänyt" ..(toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan)Minun puolestani jokainen tekee omat ratkaisunsa ja varmasti on paras äiti lapsilleen niin kauan kun kuvioissa ei ole alkoholi ongelmia tai väkivaltaa :) joten pahoittelen jos nyt loukkasin jotakuta :)

ja aurinkoista kevättä kaikille tasapuolisesti! :)

-69-

Koska se olisi absurdia, sillä tämä äitihän toimisi vain suositusten mukaisesti. Sen sijaan pitkään imettäviä haukutaan " tuomitseviksi superäideiksi" ja " helvetin imetysfanaatikoiksi" . Ja sitten kuvitellaan nousevansa heidän yläpuolelle, vaikka tosiasiassa antaakin vain naurettavan ja sivistymättömän vaikutelman itsestään, ei mitään muuta.



Kerrotko vielä, missä päin maailmaa on tapana tulla sanomaan toisille, että oletpa huono äiti, kun et imetä? Itse en ole koskaan vielä törmännyt tähän. Sinunkin kannattaisi yrittää opetella erottamaan se, jos puhutaan rintaruokinnan eduista verrattuna korvikeruokintaan ja se, jos puhutaan äitien paremmuudesta tai huonommuudesta. Monesti nämä kaksi asiaa näyttää menevän aika iloisesti sekaisin.

Aikuinen ihminen tekee itse päätöksensä. Aikuinen pystyy myös myöntämään, että kaikki päätöksensä ei aina ole niitä parhaita mahdollisia, eikä selittele ja selittele ja heittäydy avuttomaksi.



Joo, olin liian ankara, mua vaan aina suututtaa tollanen meininki, että mistään omista päätöksistä ei haluttaisi ottaa vastuuta. Kunpa joku av:lla sanoisi, että mä oon ihan hyvä jne jne....blääh.

Kyllä niitä ongelmia on ollut muillakin, eri asia luovuttaako heti ja menee siitä mistä aita on matalin. Sellasita ei vaan pysty arvostamaan.



Ap:kin selittelee, että ei mitenkään YMMÄRRÄ kuinka lattialla voisi imettää jne jne. MIKSI EI MENE LATTIALLE JA HARJOITTELE NIIN KAUAN ETTÄ SE SUJUU???? Ei se ihmettelemällä koskaan ala onnistumaankaan.

rintaruokinta ei olisi parasta ravintoa vauvalle, tottakai se on!! mutta aina kaikki ei mene niin kuin kirjoissa ja tutkimuksissa sanotaan..ja niin se vaan valitettavasti on. En yritä nostaa itseäni kenenkään yläpuolelle ja tunteet ehkä kuumeni liikkaa näistä " helvetin valopää" - ym. jutuista jossa lytättiin ei niin pitkään-imettäneet :) joten lopetan tämän nyt tähän ja olen edelleen sitä mieltä että rintamaito on parasta ravintoa vauvalle mutta onneksi on korvikkeet jos kaikki ei menekkään niin kuin pitäisi..



ja ap:lle jaksamista! :)

Miksi naiset eivät voi antaa toisilleen vertaistukea (niin, kyllä, tukea sitä, jolla on vaikeaa), vaan ennemminkin on kauhea kiire kehumaan että kyllä meillä ainakin onnistui tosi hyvin ja oletkos ihan v.... uuno ja onko sulla kaikki päässä kohdallaan ja miksi edes menit tekemään toisen lapsen kun olet noin h....... luuseri.



Näin... Vuosi on 2007 ja naiset lyö tällä imettämisasialla toista kuin vierasta sikaa. Kertoo kyllä jotain meistä naisista, valitettavasti.