Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään joka toinen lapsi on "nepsy"?
07.08.2025 |
Pitääkö näille nepsyille järjestää työelämässäkin yksilölliset systeemit vai mitä ihmettä?
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa havaitsen samoja piirteitä monessa menestyneessäkin ihmisessä.
Näitä piirteitä on aina ollut myös lapsissa. Nyt niillä on nimi. Minun kouluaikoinani se nimi oli kurittomuus ja lääke oli kuri - ja jos nuori adhd ei vaan pysynyt paikoillaan niin rinnakkaisina hoitomuotoina oli apuluokka tai -koulu joka stigmatisoi lapsen vajaaälyiseksi tai sitten koulusta putoaminen joka tuotti sitten pahimmillaan rikollisia.
Parhaan kaverini veli oli apukoulussa ja suhtauduin häneen kuin vammaiseen. Asia oli suorituskeskeiselle perheelle vaikea.
Poika kuitenkin vaikutti aika normaalilta ja ystävälliseltä. Apukoulussa hän suoritti matematiikkaa omaan tahtiinsa, itse lueksien ja tehtäviä ratkaisten. Ope kantoi aina uuden matikankirjan palkinnoksi kun kaveri teki muita opintoja vähän noin riipin raapin läpi päästen. Lopetti koulun kun täytti 15 mutta ymmärtääkseni yl
Kyllä emansipatorinen tiedonintressi on ollut opettajien koulutuksen ydintä jo pitkään ja siksi olemme PISA-tuloksissa menossa alaspäin, Suomen nuoret ovat OECD-maiden sairaimpia ja itsetuhoisimpia. Rahaa on kuitenkin käytetty per oppilas joka vuosi enemmän, OECD-maista top viidessä.
Jos vertaa Kiinaan tai Yhdysvaltoihin, he ovat patenteissa, taloudessa ym. kärjessä ja heillä lapsilta vaaditaan todella paljon enemmän heti pienestä pitäen. Eli meidän sosialistinen malli ei vain toimi.
- Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta jos tytön oire on se perfektionismi, miksi hoitoa haetaan siihen, ettei hän suoriudu riittävän hyvin?"
Koska perfektionisti ei edisty, ei tuota, ei saa töitään tehdyksi vaan jumittuu yksityiskohtiin ja uupuu viilatessaan niitä.
Valitettavasti maailmamme on tyhmien, keskinkertaisten hutilusten ehdoilla rakennettu.
Juuri niin tyhmien kuin ketjussa mölisevät kuri-ihmiset, joiden suurin aikaansaannos on päästä ryyppäämään.
Vierailija kirjoitti:
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon, että nepsy-piirteet diagnoidaan herkemmin siksi, ettei lievienkään piirteiden avulla pärjää nykyelämässä. Ennen vanhaan vaikeillekin tapauksille löytyi ojankaivuuhomma. Koulussa pystyi valitsemaan kansakoulun. Jokainen sai elää omalla levelillään.
Puhut vanhoista ajoista.
Nepsyjutut kuitenkin tulivat muotiin vasta 2010-luvun lopulla.
Oireille tuli vasta tuolloin nimi. Kuten jo kerroin itselläni on havaintoja adhd-lapsista luokkatovereinani jo 1970-luvun alussa eli 40 vuotta aiemmin.
Nykyisin kun on tapana mieltää poikkeavat käyttäytymistavat nepsyydeksi, niin ihmiset ovat alkaneet "jälkeisdiagnosoida" ihmisiä. Eli ajattelemaan, että kyllä sen ja sen täytyi olla nepsy koska se käyttäytyi niin ja niin.
Äitini syntyi 1950, ja hankki itse diagnoosin 50v myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis loogisestihan näin on, koska geenithän leviävät. Eli nepsyys on leviävä ilmiö. Mutta välillä tuntuu oudolta: sukulaistyttö sai lääkkeet, koska ei pärjää eliittilukiossa.
Tunnen tytön hyvin ihan pienestä asti. Koskaan, ei ikinä, minulle ole tullut mieleen, että hän voisi olla adhd. Pikemminkin autisti perfektionisminsa vuoksi.
Onko nepsyys siis dominoivasti periytyvä?
Ei ole. Nepsyyden periytyvyys vanhemmilta on luokkaa 10%. (Vaikka nepsyys sinänsä on laadultaan 65-95%:sti perimästä, loput ympäristöstä johtuvaa.)
Nepsyjä on Suomen väestöstä n. 1% eli ei läheskään "joka toinen", joka tarkoittaisi 50%.
Nepsyyttä on erilaista ja se on itsessään kirjo. Useimmilla suomalaisilla on nepsypiirteitä, mutta ei riittävästi, että asetettaisiin diagnoosi. Nepsyys voi olla lievää tai voimakasta, jälkimmäinen aiheuttaa ongelmia arkielämässä ja tarvitaan tukitoimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa havaitsen samoja piirteitä monessa menestyneessäkin ihmisessä.
Näitä piirteitä on aina ollut myös lapsissa. Nyt niillä on nimi. Minun kouluaikoinani se nimi oli kurittomuus ja lääke oli kuri - ja jos nuori adhd ei vaan pysynyt paikoillaan niin rinnakkaisina hoitomuotoina oli apuluokka tai -koulu joka stigmatisoi lapsen vajaaälyiseksi tai sitten koulusta putoaminen joka tuotti sitten pahimmillaan rikollisia.
Parhaan kaverini veli oli apukoulussa ja suhtauduin häneen kuin vammaiseen. Asia oli suorituskeskeiselle perheelle vaikea.
Poika kuitenkin vaikutti aika normaalilta ja ystävälliseltä. Apukoulussa hän suoritti matematiikkaa omaan tahtiinsa, itse lueksien ja tehtäviä ratkaisten. Ope kantoi aina uuden matikankirjan palkinnoksi kun kaveri teki muita opintoja vähän noin riipin raapin läpi päästen. Lop
Kyllä emansipatorinen tiedonintressi on ollut opettajien koulutuksen ydintä jo pitkään ja siksi olemme PISA-tuloksissa menossa alaspäin, Suomen nuoret ovat OECD-maiden sairaimpia ja itsetuhoisimpia. Rahaa on kuitenkin käytetty per oppilas joka vuosi enemmän, OECD-maista top viidessä.
Jos vertaa Kiinaan tai Yhdysvaltoihin, he ovat patenteissa, taloudessa ym. kärjessä ja heillä lapsilta vaaditaan todella paljon enemmän heti pienestä pitäen. Eli meidän sosialistinen malli ei vain toimi.
Kiinan ja Yhdysvaltain kouluissa oppilaat eivät saa kutsua opettajaa etunimeltä ja käytössä on ruumiillinen kuritus.
Täysin toinen maailma kuin mitä Suomen koulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä maa on syvällä suossa... Eihän näillä pää mukamas kestä normaalia elämää.
Kyllä, työelämä on vällillä todella perseestäut silti sinne mennään ja ajallaan!
Työelämä on mennyt huonoon suuntaan jo vuosia. Tunnollisuutta ja vastuullisuutta käytetään hyväksi ajamalla ihmiset loppuun. Henkilöstöä vähennetään koko ajan. Työmäärästä ei ole mahdollista enää selvitä. Tässä todellisuus työpaikoilla. Suojatyöpaikat on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis loogisestihan näin on, koska geenithän leviävät. Eli nepsyys on leviävä ilmiö. Mutta välillä tuntuu oudolta: sukulaistyttö sai lääkkeet, koska ei pärjää eliittilukiossa.
Tunnen tytön hyvin ihan pienestä asti. Koskaan, ei ikinä, minulle ole tullut mieleen, että hän voisi olla adhd. Pikemminkin autisti perfektionisminsa vuoksi.
Onko nepsyys siis dominoivasti periytyvä?
Ei ole. Nepsyyden periytyvyys vanhemmilta on luokkaa 10%. (Vaikka nepsyys sinänsä on laadultaan 65-95%:sti perimästä, loput ympäristöstä johtuvaa.)
Nepsyjä on Suomen väestöstä n. 1% eli ei läheskään "joka toinen", joka tarkoittaisi 50%.
Nepsyyttä on erilaista ja se on itsessään kirjo. Useimmilla suomalaisilla on nepsypiirteitä, mutta ei riittävästi, että asetettaisiin diagnoosi. Ne
Vanhuksissa nepsydiagnosoituja on hyvin vähän ja lapsissa taas hyvin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan siksi, että nykyään jo lapsuudessa keskittymiskyvyn perusta tuhotaan älylaitteilla. Ihmiselle ei siis anneta edes mahdollisuutta kehittyä muuksi kuin "nepsyksi". Kysymys kuuluu tulisiko näistä ongelmista käyttää välttämättä nimitystä nepsy, jos tietoisesti ei kehitetä niitä taitoja, joilla vahvistetaan kehittyvien aivojen tiettyjä kognitiivisia toimintoja.
Nykyinen diagnostinen luokittelu on myös keinotekoinen. Uusi tutkimus kuvaa ennemminkin p-factoria, joka on eräänlainen alttius tai hauraus oireilla psyykkisesti tai "nepsy"-tyyppisesti. Hauraista lapsista kasvaa hauraita aikuisia, ja harvalla oireilu jää siihen, että on "vain nepsy".
Vierailija kirjoitti:
Kiinan ja Yhdysvaltain kouluissa oppilaat eivät saa kutsua opettajaa etunimeltä ja käytössä on ruumiillinen kuritus.
Täysin toinen maailma kuin mitä Suomen koulut.
Kyllä on, mutta he myös menestyvät. Meidän valitsema koulujärjestelmä on huono. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että insinööriksi pääsee opiskelemaan ilman peruskoulumatematiikan osaamista. Vuoden 1990 arvosana 10 vastaa arvosanaa 6 nykyisin, maisterit vastaavat entistä amiskalaista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, mikä on tämä nepsy.
Lyhenne neuropsykiatrisesta ja sillä viitataan neuropsykiatrisiin sairauksiin, kuten ADD, ADHD ja autismin kirjo.
Väärin. Nepsy = neuropsykologinen. Psyyken kehitys näkyy ketjun vihaajilla jääneen tapahtumatta kokonaan, te tunteilette ettekä kykene logiikkaan.
Kaikkien keskushermosto ei kehity ainoalla oikealla (TM) tavalla eikä luojan kiitos kaikilla ole normitolleron putkiaivoja.
Kahden nepsyn äiti, äo 156. Lapsilla vielä korkeampi. Toinen kutsuttiin töihin yliopiston tutkijaryhmään vaikkei ole vielä edes kandi. Toinen pääsi heittämällä lukemaan sitä mitä halusi vaikka on autisti.
Hienoa teille. Väärien mielikuvien poistamiseksi lisättäköön kuitenkin, että keskimäärin nepsyt ovat älykkyydeltään keskinkertaisia, kuten muutkin ihmiset. Jos aivan pieniä eroavaisuuksia katsotaan, heidän ÄO:nsa on hitusen alhaisempi kuin koko väestöllä, ja heidän joukossaan on hieman enemmän huippuälykkäitä. Mutta kaiken kaikkiaan suurin osa ihmisistä, myös nepsyistä, on sitä keskinkertaista massaa, tolleroita, kuten kauniisti sanot. Silti he saavat aikaan paljon hyvää ja toteuttavat tehtäviään yhteiskunnassa.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinan ja Yhdysvaltain kouluissa oppilaat eivät saa kutsua opettajaa etunimeltä ja käytössä on ruumiillinen kuritus.
Täysin toinen maailma kuin mitä Suomen koulut.
Kyllä on, mutta he myös menestyvät. Meidän valitsema koulujärjestelmä on huono. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että insinööriksi pääsee opiskelemaan ilman peruskoulumatematiikan osaamista. Vuoden 1990 arvosana 10 vastaa arvosanaa 6 nykyisin, maisterit vastaavat entistä amiskalaista jne.
Korjaus: vuoden 1990 arvosana 6 vastaa nykyisin arvosanaa 10 (tai ennen 2 vastaa nyt 5).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska lapsia ei kasvateta enää nykyään. Nämä "nepsyt" on vapaan kasvatuksen hedelmiä.
Adhd ei ole vapaan kasvatuksen tulos. Sopeutumisongelmia tulee tietty myös jos kasvatuksessa on puutteita mutta maailman paraskaan kasvatus ei muuta lapsen keskushermoston epätyypillistä toimintaa "normaaliksi".
Moni ymmärtää ilmiön vasta kun pääsee itse katselemaan adhd-lapsen arkielämää läheltä. Trollaajat eivät tietenkään "ymmärrä" saadakseen vähätteleville kommenteilleen (negatiivista) huomiota.
Leirikeikka auttaa kaikkiin oireisiin. Joko pidempi tai lyhyempi keikka...
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon, että nepsy-piirteet diagnoidaan herkemmin siksi, ettei lievienkään piirteiden avulla pärjää nykyelämässä. Ennen vanhaan vaikeillekin tapauksille löytyi ojankaivuuhomma. Koulussa pystyi valitsemaan kansakoulun. Jokainen sai elää omalla levelillään.
Eiköhän ne nepsy-piirteiset nimenomaan ohjattu oppikouluun pänttäämään saksan vahvoja verbejä. Ja ojankaivajat nauroivat kömpelöille kirjakieltä puhuville rillipäille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltit lapset maskaavat. Sillä pärjää, mutta hinta on kova. Se vie hirveästi energiaa ja on romahdusherkkä koska tahansa. Eli diagnoosi auttaisi lievempiäkin.
Jokainen lapsi joutuu maskaamaan kouluun mennessään. Ei kukaan 7-vuotias istu pulpetissa 45 minuuttia sydämensä halusta. Ihmisyhteisön osana toimiminen vaatii ankaraa maskausta ihan jokaiselta lapselta ja aikuiselta. Siksi lapsia kasvatetaan.
Ero neurotyypilliseen on se, että nepsy kuormittuu maskauksesta ihan eri tavalla; hän ei koskaan totu tai "opi" siihen. Kun maskattavaa tulee lisää, se on tårta på tårta ja lopulta nepsy luhistuu. Tulee autistinen burnout eli meltdown. Neurotyypillinen oppii ja omaksuu yleiset sosiaaliset vaatimukset normaaliksi elämäksi.
Esimerkkinä äitiys. Olen synnyttänyt kolme lasta. En koskaan "oppinut" olemaan rento äiti, joka nauttisi äitiydestä kaiken sen vaipparallin, itkukohtausten ja katkonaisten yöunien päälle. Minulle se kaikki oli todella kuormittavaa suorittamista. Unirytmini ei koskaan palannut ennalleen. Olen jo yli 60 v ja sain diagnoosin vasta pari vuotta sitten. Eli en tiennyt olevani autismin kirjolla. Siihen aikaan, kun sain lapseni, naisilla "ei ollut" autismia.
Asia ei nyt ole ihan näin mustavalkoinen. Mulla on yksi 3 lapsesta autisti. Ei käytä älylaitteitä kun on alle kouluikäinen ja kasvatettu ihan samalla tavalla kuin 2 sisarustaan joilla ei diagnooseja.
Siitä olen samaa mieltä että moni adhd oireileva lapsi hyötyisi paremmasta struktuurista. Ei ole peli aikaa vaan pelataan älyttömiä määriä päivässä. Joidenkin ruokavalio koostuu lähinnä pelkistä herkuista ym.
Olen psykologi, ja väitän, että osin diagnooseja annetaan väärin perustein. Osa nepsyistä on aitoja, osalla taas seurausta vääränlaisesta kasvatuksesta ja ympäristöstä. Esim jos lapsi pienestä pitäen tottunut siihen, että syödään ja nukutaan miten sattuu, ei liikuta ollenkaan, ja ollaan naama ruudussa 10+ tuntia päivässä, on turha edes lähteä arvioimaan ADHDta, ennen kuin arkirytmi on korjattu. Ongelma on, ettei kaikissa perheissä ole ole osaamista/jaksamista/ motivaatiota laittaa lapsen ja koko perheen arkirytmiä kuntoon. Sitten vanhemmat huutavat nepsy korttia niin itselleen kuin lapsilleen.
Toki on myös oikeita nepsy tapauksia ja he varmasti kärsivät siitä, että osa resursseista menee näille itseaiheutetuille "nepsyille".
Toinen ongelma on yhteiskunnan muutos. Olihan vanhan ajan maaseutuyhteiskunnassa myös kaiken maailman eritysoppilaan tasoista hiihtäjää, mutta heille oli sopivia töitä tarjolla. Nyt ei ole samalla tavalla. Yksinkertaiset työt on ulkoistettu maahanmuuttajille (esim ruokalähetit), ja tietynlaisia töitä ei olekaan (enää) tarjolla, kuten ostosten pakkaaja marketissa, juoksupoika/lähetti jne. Pari vuotta sitten Valavuoren showssa haastateltiin nuorta eläkeläis(?)naista, joka oli entinen eritysoppilas. Hän valitteli, että oli saanut Alepasta potkut, kun ei ollut ymmärtänyt ohjeita ja työtahti oli hänelle liian nopea ja haastava. Hänen kaltaisensa olisi varmasti saanut töitä 1800 luvun yksinkertaisessa maaseutuyhteiskunnassa, mutta nykyajan työtahti on osalle oppimisvaikeuksista/nepsyistä/lieville kehitysvammaisille yksinkertaisesti liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, mikä on tämä nepsy.
Keksitty "sairaus"
Kunpa olisikin. Itse en ole asian kieltämisellä päässyt oireistani. T: 45v. asperger.
Pystyykö adhd olemaan vieraskorea?
Miehen lukiolaistyttö tai adhd-diagnoosin. Olemme miehen kanssa ihan ihmeissämme. Tyttö on käynyt meillä kahdesti kuukaudessa viimeiset 10 vuotta, eikä mikään ole viitannut adhd:hen. Sanoin tämän tytölle ja hän sanoi olevansa vieraskorea.
Voi juuttua yhteen asiaan, nostaa rimaa liian korkealle, kontrollida muita, ja burnout tulee herkemmin.