Jos tulisit viisikymppisenä vahingossa raskaaksi, mitä tekisit?

Menisin ikkunaan katsomaan, kun taivaalle syttyy iso tähti. 

Olisi ihana yllätys se. Olen 50, ehkäisyä en enää käytä vaikkei menopaussi olekaan vielä tapahtunut kun ei ole sitä 12 kk menkattomuutta ollut - pisimmillään kyllä menkat 8 kk pois eli ihan premenopaussin loppuvaihetta elelen. En käytä ehkäisyä juuri siksi, että vaikka lasta ei toki tässä iässä yritetä eikä ole suunnitteilla, niin lopulta raskaus olisi vain tosi iloinen yllätys jos niin kävisi. Minä ja mieheni tavattu vasta keski-iässä, ja molemmat lapsettomia.

Abortin ehdottomasti. Oma lapsi on silloin 17v. enkä ikipäivänä aloittaisi kaikkea alusta. Mun sisko sairastui muistisairauteen jo 56-vuotiaana, niin en edes uskaltaisi lisääntyä viisikymppisenä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi olisi terve, niin pitäisin lapsen. Ikää mulla nyt 46v. Eihän tilanne ihanteellinen olisi koska olen sinkku ja lapsen isä olisi naimisissa oleva mies. Mies vieläpä mua reilusti vanhempi. Jos lapsen pitäisin, niin en kertoisi lapsen isästä kenellekään enkä vaatisi mieheltä yhtään mitään. Suhde loppuisi siihen ja mies pääsisi kuin koira veräjästä.

Et voi tietää onko lapsi terve ennen syntymää. Kun lapsi on syntynyt, sitten ei ole enää palautusoikeutta.

Osan ongelmista näkee ultrassa jo aikaisessa vaihessa. Tätä mä tarkoitin. 

Tiedän pari äitiä, joille kerrottiin ultran perusteella että lapsi on vakavasti sairas. Lapset saivat silti syntyä. Syntyivät täysin terveenä. Aina ei ultrat kerro totuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50 v. vahingossa raskaaksi ? Just.

Mun tädilleni kävi näin. Iltatähti syntyi terveenä.

Joo kyllä noita ennenvanhaan ennen ehkäisyä kävi. Mun isän perheessä oli 11 lasta, viimeisin syntyi 1950-luvulla kun äiti oli 48. Ja tosiaan yhtään ruokittavaa lisäsuuta ei köyhään torppaan haluttu, mutta kun mies halusi aviovelvollisuutena seksinsä, eikä ehkäisyä ollut, niin niin siinä sitten kävi että lapsia tuli menopaussiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ollut edellisessä ultrassa hyväkuntoisia munasoluja, joten se raskaaksi tuleminen on todella epätodennäköistä. Mutta jos sellainen ihme sattuisi tapahtumaan, keskeyttäisin raskauden. En todellakaan enää tässä iässä halua toiselle kierrokselle, kun olen yhden lapsen jo aikuiseksi ja omilleen saanut.

Niin ja jos huonokuntoinen  munasolu onnistuu hedelmöittymään, tiedätte mikä on suurena riskinä. 

no tämäpä. Muutenkin se epämuodostumien riski kasvaa radikaalisti 40 ikävuoden jälkeen ja mä olen jo tänä vuonna 50.

-9

Itselleni olisi tervetullut myös vammainen tai sairas lapsi. En edes teettäisi mitään tutkimuksia, koska en vakaumukseni takia missään nimessä kuitenkaan keskeyttäisi raskautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ollut edellisessä ultrassa hyväkuntoisia munasoluja, joten se raskaaksi tuleminen on todella epätodennäköistä. Mutta jos sellainen ihme sattuisi tapahtumaan, keskeyttäisin raskauden. En todellakaan enää tässä iässä halua toiselle kierrokselle, kun olen yhden lapsen jo aikuiseksi ja omilleen saanut.

Niin ja jos huonokuntoinen  munasolu onnistuu hedelmöittymään, tiedätte mikä on suurena riskinä. 

no tämäpä. Muutenkin se epämuodostumien riski kasvaa radikaalisti 40 ikävuoden jälkeen ja mä olen jo tänä vuonna 50.

-9

Itselleni olisi tervetullut myös vammainen tai sairas lapsi. En edes teettäisi mitään tutkimuksia, koska en vakaumukseni takia missään nimessä kuitenkaan keskeyttäisi raskautta. 

Ongelmiin on kuitenkin hyvä varautua etukäteen, niin tietävät sairaalassakin vauvan syntyessä jos on tiedossa jotain sydän tms. ongelmaa. Tutkimuksen on hyvä käydä, vaikka tietäisi ettei aio keskeytystä tehdä.

Abortin syntymättömän lapsen vuoksi. Olisin 60 lapsen ollessa 10 vuotta ja aivan liian vanha sen ikäisen äidiksi. 70 vuotias eläkeläinen omine vaivoineni kun lapsi on 20 vuotta. En ymmärtäisi ehkä mitään siitä tilanteesta, missä hän elää. Painolastina vielä se, että 30 vuotiaalla olisi 80 vuotias äiti.

50 vuotta on hyvä mummoikä.

Olen saanut yhden yllätyslapsen E-pillerien aikaan. Se on yksi parhaita asioita, joita elämässäni on tapahtunut. En silloin ollut vielä viisikymppinen.  Jos nyt tulisin sterilisaatiosta huolimatta raskaaksi, en missään tapauksessa keskeyttäisi. Lapsi on aina lahja.

Abortin kuten aina ennekin 

Abortin.

Harkitsisin asiaa vakavasti. Olethan 70-vuotias, kun lapsi pääsisi lukiosta. Tuttavaperheessä on iloinen ja rakastettu iltatähti, aloitti nyt yläkoulun. Tytär huomautti vanhemmilleen kahvipöydässä, että hänen monen kaverinsa isovanhemmat on samanikäisiä kuin iskä ja äippä. Ei vanhemmatkaan kommentoineet asiaa, kun se on fakta.

Olisi kyllä todella vaikea päätös. Toisaalta taloudellinen tilanne on nyt hyvä ja kodissakin tilaa kun vanhemmat lapset ovat lähteneet kotoa, ja muutenkin tasapainoinen elämäntilanne, mutta tuntuisi kyllä työläältä aloittaa koko rumba alusta, juuri kun on tosiaan saanut vanhemmat lapset maailmalle ja olisi vihdoin aikaa keskittyä itseensä, puolisoon ja työhön. En ehkä haluaisi ja jaksaisi. Ja vaikka juuri nyt jaksaisinkin niin miten 10-20 -vuoden päästä. Ei olisi lapsenkaan etu. Paljon pohdittavaa olisi.

Olen nyt 50 ja jos tulisin raskaaksi, tekisin abortin ihan miettimättä. En todellakaan jaksaisi enää aloittaa vauvan kanssa koko rallia alusta, kun nuorin täyttää 17.

Tosin käytän kyllä 100% varmaa ehkäisyä (eli ei minkäänlaista seksielämää), joten ei pelkoa raskautumisesta.

Onneks ei oo mahdollista, gyne vahvisti ja poisti kierukan. nykyiset teinit vahvistaa että tämä lapsi luku on täysi muutenkin. Joo on kaikenlaisia kehitys vaiheita mutta teinit on ihan oma lukunsa, nätisti sanoen. 

Aivan ehdottomasti abortin. Ensinnäkin kohdun limakalvo on poltettu ja raskaus on ehdottomasti kielletty. Tämän vuoksi meillä varmin ehkäisy eli miehelle tehty vasektomia.

Ilmankin toimenpidettä päätyisin todennäköisesti aborttiin. Meillä molemmilla perussairaus, aikuiset lapset, riski kehitysvammoihin korkea meidän iässä. Enkä yksinkertaisesti jaksaisi enää aloittaa alusta, olisin huono äiti pienelle lapselle.

Abortin. Ainokaiseni olisi 28. Kerta riitti.

Onko kaikilla aina abortti ratkaisu? Eikö Suomessa ole lapsettomia ihmisiä joille se lapsi olisi taivaanlahja? Minä olen aina miettinyt että jos tulisin vahingossa raskaaksi ottaisin selvää adoptiosta. Itse en lasta ole koskaan halunnut.

Raskauden keskeytyksen. En todellakaan enää halua käydä läpi raskautta, synnytystä ja uutta pikkulapsiaikaa. Ei ole varaa, aikaa eikä terveyttä moiseen. 

Olisihan se yllätys. Katsoisin pysyykö mukana ja jos seulojen perusteella ei poikkeavaa, jatkaisin raskautta