Myötäilettekö muistisairaan höpinöitä vai oikaisette, jos puhuu ihan höpöjä?
Tietyt jutut, jotka toistaa joka kerta tavatessa, annan olla, mutta sitten kun alkaa syyttää ettei kukaan pidä yhteyttä vastaan kyllä napakasti, että ketkä kaikki on tälläkin viikolla käynyt tai soittanut. Puhelimesta pystyi katsomaan, että tunnin puheluita puhuttu.
Kommentit (96)
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä väärää on puhua muistisairaalle höpöjuttuja alieneista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi rahalla saa. Eutanasia on mahdollista kymppitonnilla. En haluaisi tuollaista kohtaloa itselleni, enkä olla kenellekään läheiselleni riippakiveksi jonain horiskona, naurettavana höpömummona.
Elämä on aika lailla ohi siinä kohtaa, kun tärkein pääoma = oma pää lakkaa toimimasta. Edennyt m.sairaus on sitä, ettei isä tunnista omaa poikaansa. Aivan järkyttävää.
Tätä mieltä olen.
Mistä niitä eutanasioita saa? Ei muistisairas sellaista pysty hommaamaan itselleen.
No eikö hän voi hypätä vaikka katolta? Se on ilmaistakin.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä ei enää muista mua joten en käy enää tapaamassa.
Miksi alapeukut? Miksi mun pitäis käydä ahdistumassa jonkun luona joka ei edes osaa kaivata mua kun ei muista mua?
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata turhaan pahaa mieltä aiheuttaa. Sairas on sairas eikä hän sille mitään mahda. Hätääntyy vaan turhaan kun joku on koko ajan oikomassa ja korjaamassa.
Juuri näin. Ei se muistisairas muista mitä hänelle on sanottu mutta voi säikähtää toisen reaktiota ja siitä jäädä joku muisto.
Myötäilen aina kaikkien höpinöitä. On moukkamaista korjailla muiden ihmisten puheita.
Oion aina kaikki väärät jutut. Usein tästä aiheutuu kunnon riita, joka päättyy käsirysyyn ja painimatsiin, mutta en halua jättää muistisairasta veljeäni väärään luuloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'Miksi ette muuta pois ja anna toisen kuolla rauhassa?"
Liian julmaa. He asui tässä yhdessä isäni kanssa, mutta isäni kuoli hiljattain.'
'Miten se olisi julmaa kun eihän muistisairas muista mitään? Ei ole ajantajukaan kunnossa. Hän vain yhtäkkiä kuolisi. Se ei ole julmaa. Julmaa on elämän pitkittäminen kun se ei enää ole elämisen arvoista.'
Nämä ei minulta,
mutta tuo edellinen
muistitestilinkki oli.
Testaan omankin muistini
6 kk välein, toistaiseksi
huippumuisti pisteiden muk.
Hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos oikoisi ja kertoisi kaikki niinkuin asia on?
Ja hän muistasi ne asiat noin 2 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä ei enää muista mua joten en käy enää tapaamassa.
Miksi alapeukut? Miksi mun pitäis käydä ahdistumassa jonkun luona joka ei edes osaa kaivata mua kun ei muista mua?
Koska hän oikeasti käsittää, että olet joku läheinen ja siksi on onnellinen käynnistäsi.
Kun menin mummiani hänen viimeisinä aikoinaan tapaamaan, hän luuli minua (kauan aiemmin edesmenneiksi) siskoikseen. Tajusin, että joku hänelle rakas siinä on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä ei enää muista mua joten en käy enää tapaamassa.
Miksi alapeukut? Miksi mun pitäis käydä ahdistumassa jonkun luona joka ei edes osaa kaivata mua kun ei muista mua?
Koska sinä voit kertoilla hänelle lapsuutesi ja nuoruutesi aikaisia asioita. Sinä varmaan pystyt juttelemaan jotain hänenkin lapsuutensa aikaisia. Aina hänellä jokin muito noista on ja nauttii, kun saa jotain palasia kiinni. Omaisten vierailut ovat merkityksellisiä. Kukaan vieras ei tällaisia korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä vaikka sanoo suoraan päin naamaa, että hulluja puhut. Kun ei kohta muista sitä kuitenkaan. Kun ei muista myötäilyäkään.
Se tunne jää silti mieleen.
Minä olen kyllä ihan ollut äitini jutuissa mukana. On kertonut, että hän juuri äsken pesi kaikki lattiat ( on siis vanhainkodissa) tai kävi kävelyllä jossain pellolla jne jne. Vastailen vaan, että oliko mukava kävelyreissu, olipa urakka pestä lattioita jne. Kun ei muista eikä tajua, eikä tunne ketään, ei tiedä missä on ja miksi, niin ihan sama siinä kohtaa, mitä höpöjä puhuu. Minä "uskon" kaikki.
Kun mainitsee sisaruksensa tai äitinsä, ja kysyy, missä he ovat, vastaan vain paikkakunnan nimellä. En ala edes hetkellisesti aiheuttamaan ahdistusta sanomalla; no nehän ovat kuolleet.
Nyt on kyllä jo mennyt niin pahaksi alzheimer, ettei juurikaan enää juttele, itsekseen jotain mumisee.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos oikoisi ja kertoisi kaikki niinkuin asia on?
Tulisi riitaa. Tämän tietävät kaikki muistisairaitten kanssa tekemisissä olevat. Koko keskustelu oli pelkkää oikomista ja vastaan inttämistä puolin ja toisin. Helpompi antaa olla, jos kyse ei ole jostakin merkittävästä asiasta. Kun mummo on lähdössä kylään naapurin Elman luo, joka on kuollut 10 vuotta sitten, kannattaa estellä jollakin muulla tavalla, jos mummolle tulee kamalan paha mieli, kun kerrotaan että on jo kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä väärää on puhua muistisairaalle höpöjuttuja alieneista jne.
Ei ole kertonut, koska tämän ketjun aihe muistisairaan omat höpinät. Tee sinä alieneista oma aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä väärää on puhua muistisairaalle höpöjuttuja alieneista jne.
Tietääkö se muistisairas mikä alien on? Laula ennemmin vaikka Olavi Virran, Hopeinen kuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä ei enää muista mua joten en käy enää tapaamassa.
Miksi alapeukut? Miksi mun pitäis käydä ahdistumassa jonkun luona joka ei edes osaa kaivata mua kun ei muista mua?
Tutustu aiheeseen. Vaikka hänei sinua tnnista, jää hälle vierailustasi hyvän olon muistijälki. Tunnistaa äänesi myös tutuksi.
Vierailija kirjoitti:
Oion aina kaikki väärät jutut. Usein tästä aiheutuu kunnon riita, joka päättyy käsirysyyn ja painimatsiin, mutta en halua jättää muistisairasta veljeäni väärään luuloon.
Tämä voi sinulta hyvinkin olla alhainen provo, mutta kuitenkin suurin syy, miksi muistisairas on aggressiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Olin sairaalassa töissä. Muistisairas kysyi lääkäriltä, että koska pääsee kotiin. "Huomenna!" sanoi lääkäri. Katsoin kauhistuneena, että eihän se kotona pärjää. "Ei pärjääkään, mutta ei myöskään muista viiden minuutin kuluttua, mitä sanoin. Sen viisi minuuttia hän on ainakin onnellinen", sanoi lääkäri.
Muuan mummo pyysi aina vastaan tullessa " soita sinä Matille, että hakee minun kotiin". Minä lupasin aina soittaa ja hän jäi Mattia odottamaan. Kuinka kova hätä ja suru hänelle olisi tullut, jos olisin kertonut, että ei hän enää pääse kotiin eikä Matti enää voi tulla, kun on jo kuollut.
Mistä niitä eutanasioita saa? Ei muistisairas sellaista pysty hommaamaan itselleen.