Vinkkejä sen hyväksymiseen ettei pitkäaikainen kumppani halua naimisiin?

Vierailija kirjoitti:

Olisi todella hyvä jos mies pystyisi puhumaan asiasta ja kertomaan, miksei halua naimisiin. Mutta joka tapauksessa avioliittoa kannattaa ajatella käytännön asiana, joka vaikuttaa paljon taloudellisiin juttuihin ja muuhun sellaiseen. Siitä voi olla hyötyä, mutta voi olla myös haittaa. Ei ole järkevää tehdä naimisiin menosta isoa juttua vain siksi, että se jotenkin epämääräisesti tuntuu romanttisemmalta kuin seurustelu, tai että olisi mukava saada suuret kirkkohäät tai jotain muuta vastaavaa.

Kuten tästäkin ketjusta pääset päättelemään, on asialla muitakin merkityksiä. Avioliitto on meidän (ja muidenkin kansojen) kulttuurissa korkein sitoutumisen muoto. Sillä viestitään  kanssaihmisille, että me olemme pari ja yhteisessä liitossa kaikissa mahdollisissa merkiyksissä, vakavin aikein.

Kyllähän me tämä kaikki tiedetään. Joten todellakin on hyvä kysymys, miksi kumppani ei halua viestiä sitoutumista ympäristölle.

Raha ja rakkaus ei liity toisiinsa mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ihan kuin miehen mielipide olisi arvokkaampi tai tärkeämpi kuin ap:n mielipide. No ei ole. 

 

Kysymys kuuluukin, miksi mies ei halua naimisiin? Jos hän sanoo, ettei paperipala mitään muuta, niin miksi sitten ei menisi naimisiin, jos se ei mitään muuta? 

 

Se kun on niiiiin moneen kertaan nähty, että ihminen, joka tuon vastauksen antaa - niin kokeekin toisin jonkun toisen kanssa. Minä olen se jälkimmäinen nainen. Mieheni ei koskaan hakunnut eksänsä kanssa naimisiin, mutta minun kanssani halusi. Sehän sopi minulle. Miksi ei?

Mut on vihitty kahdesti miesten kanssa, jotka edellisille kumppaneilleen olivat ei se mitään muuta -miehiä. Miehet mun ikäluokassani ovat aika konservatiivisia, ja kun edes se oikeasti luultu tulee kohdalle, kyllä avioituvat ihan omasta halustaan.&

Vaimon hoiva. :D Apua.

Et tarvitse. Juuri se huolenpito, jota puolisolta haetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakkomielle monilla on siihen naimisiin menoon?

Avoliitot ovat koko ajan yleistyneet ja avioliitot vähentyneet. 

En itse näe yhtään hyvää syytä, miksi meidän olisi pitänyt olla naimisissa.

Asiansa voi järjestää järkevästi ja turvaten tulevan myös ilman avioliittoakin. 

40 vuotta yhdessä, viisi lasta ja lapsenlapsia

Sitoutumisen osoittaminen. Avioliitto ei ole vain hyödytön seikka papereissa. 

Varmaan myös se laillinen suoja ja turva, jos jotain sattuu. Avioliitossa molemmat ovat lasten huoltajia, ja lapsia ei tarvitse tunnustaa. Aviopuolisoja ei voi vaaita todistamaan toisiaan vastaan oikeudessa.

Avopuolisot eivät peri toisiaan, avoleski ei saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin esim jos miehen sukulaiset päättävät heittää hänet ulos sieltä ja myydä

Myöskään avopuolisoa vastaan ei tarvitse todistaa.

Ja toisen siittämän lapsen isäksi voi hyvin joutua myös avoliitossa. Ristohan olisi todnäk tunnustanut lapsen ilman liittoakin, sillä luuli sitä omakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ihan kuin miehen mielipide olisi arvokkaampi tai tärkeämpi kuin ap:n mielipide. No ei ole. 

 

Kysymys kuuluukin, miksi mies ei halua naimisiin? Jos hän sanoo, ettei paperipala mitään muuta, niin miksi sitten ei menisi naimisiin, jos se ei mitään muuta? 

 

Se kun on niiiiin moneen kertaan nähty, että ihminen, joka tuon vastauksen antaa - niin kokeekin toisin jonkun toisen kanssa. Minä olen se jälkimmäinen nainen. Mieheni ei koskaan hakunnut eksänsä kanssa naimisiin, mutta minun kanssani halusi. Sehän sopi minulle. Miksi ei?

Mut on vihitty kahdesti miesten kanssa, jotka edellisille kumppaneilleen olivat ei se mitään muuta -miehiä. Miehet mun ikäluokassani ovat aika konservatiivisia, ja kun edes se oikeasti luultu tulee

Onnistuu ainakin minulta ja mieheltäni ilman avioliittoa mainiosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ihan kuin miehen mielipide olisi arvokkaampi tai tärkeämpi kuin ap:n mielipide. No ei ole. 

 

Kysymys kuuluukin, miksi mies ei halua naimisiin? Jos hän sanoo, ettei paperipala mitään muuta, niin miksi sitten ei menisi naimisiin, jos se ei mitään muuta? 

 

Se kun on niiiiin moneen kertaan nähty, että ihminen, joka tuon vastauksen antaa - niin kokeekin toisin jonkun toisen kanssa. Minä olen se jälkimmäinen nainen. Mieheni ei koskaan hakunnut eksänsä kanssa naimisiin, mutta minun kanssani halusi. Sehän sopi minulle. Miksi ei?

Mut on vihitty kahdesti miesten kanssa, jotka edellisille kumppaneilleen olivat ei se mitään muuta -miehiä. Miehet mun ikäluokassani ovat aika ko

Onnistuu ainakin minulta ja mieheltäni ilman avioliittoa mainiosti.

Toki onnistuu. Tilanne olisi ikävämpi, jos haluaisit naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ihan kuin miehen mielipide olisi arvokkaampi tai tärkeämpi kuin ap:n mielipide. No ei ole. 

 

Kysymys kuuluukin, miksi mies ei halua naimisiin? Jos hän sanoo, ettei paperipala mitään muuta, niin miksi sitten ei menisi naimisiin, jos se ei mitään muuta? 

 

Se kun on niiiiin moneen kertaan nähty, että ihminen, joka tuon vastauksen antaa - niin kokeekin toisin jonkun toisen kanssa. Minä olen se jälkimmäinen nainen. Mieheni ei koskaan hakunnut eksänsä kanssa naimisiin, mutta minun kanssani halusi. Sehän sopi minulle. Miksi ei?

Mut on vihitty kahdesti miesten kanssa, jotka edellisille kumppaneilleen olivat ei se mitään mu

Totta. En silti mitään hoivaa (:D) mieheltäni eväisi jos hän ei haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ihan kuin miehen mielipide olisi arvokkaampi tai tärkeämpi kuin ap:n mielipide. No ei ole. 

 

Kysymys kuuluukin, miksi mies ei halua naimisiin? Jos hän sanoo, ettei paperipala mitään muuta, niin miksi sitten ei menisi naimisiin, jos se ei mitään muuta? 

 

Se kun on niiiiin moneen kertaan nähty, että ihminen, joka tuon vastauksen antaa - niin kokeekin toisin jonkun toisen kanssa. Minä olen se jälkimmäinen nainen. Mieheni ei koskaan hakunnut eksänsä kanssa naimisiin, mutta minun kanssani halusi. Sehän sopi minulle. Miksi ei?

Mut on vihitty kahdesti miesten kanssa, jotka

Totta. En silti mitään hoivaa (:D) mieheltäni eväisi jos hän ei haluaisi.

Tämähän onkin ongelma vain niille pareille, joista toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Ja sitten noissa ei-haluavissa on mielenmuuttajia. Se vaan on myös vähän kurjaa jos se mieli muuttuu kumppanin vaihtuessa, mutta niinhän se menee, ei kaikkea huvita tehdä kaikkien kanssa muutenkaan, ei kai avioituminen ole poikkeus. Ihmiset ovat.

On kyllä älytöntä jankata täällä, pitääkö ihmisten ylipäänsä mennä naimisiin vai ei. Joillekin avioliitto sopii, joillekin ei. Kumpikaan ei ole oikeampi ratkaisu kuin toinen, syitä tehdä jotain on niin monia.

Minusta tärkein pointti on selvittää itselleen, onko naimisiinmeno toive vai kynnyskysymys. Jos se on kynnyskysymys, niin sitten valitsee sellaisen kumppanin, joka ajattelee naimisiinmenosta samoin.

Ihan turhaa dramaa taas. 

Vierailija kirjoitti:

On kyllä älytöntä jankata täällä, pitääkö ihmisten ylipäänsä mennä naimisiin vai ei. Joillekin avioliitto sopii, joillekin ei. Kumpikaan ei ole oikeampi ratkaisu kuin toinen, syitä tehdä jotain on niin monia.

Minusta tärkein pointti on selvittää itselleen, onko naimisiinmeno toive vai kynnyskysymys. Jos se on kynnyskysymys, niin sitten valitsee sellaisen kumppanin, joka ajattelee naimisiinmenosta samoin.

Ihan turhaa dramaa taas. 

Hyvä että sinä ilmestyit paikalle kertomaan mistä muut ihmiset saavat keskustella ja mikä on turhaa draamaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa se tuo sulle?

Mies on ns. aatelisesta suvusta , ja heillä omaisuutta paljon.   Kyllä naimisiinmeno toisi minullekkin sitten taloudellista turvaa mahdollisen eron sattuessa. Minä kuitenkin teen kaikki metatyöt, joista en saa korvausta ,vaikka mies maksaakin elämisen kulut ja matkat molemmille.

t.ap

Montakohan kertaa ajattelit tämän saman aloituksen tehdä? Tee mitä teet, mutta älä huutoäänestytä tekemisiäsi tällä naisporukalla. Me emme elä elämääsi.

Ketjua lukematta sanon, että älä ainakaan tee testamenttia miehen hyväksi, jos joskus ostatte yhteisen asunnon. 

Jos ette aio hankkia lapsia on aika turha mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa se tuo sulle?

 

 

Mies on ns. aatelisesta suvusta , ja heillä omaisuutta paljon.   Kyllä naimisiinmeno toisi minullekkin sitten taloudellista turvaa mahdollisen eron sattuessa. Minä kuitenkin teen kaikki metatyöt, joista en saa korvausta ,vaikka mies maksaakin elämisen kulut ja matkat molemmille.

 

 

t.ap

Sinun kannattaa hankkiutua raskaaksi niin eiköhän miehellesikin alkaa kelvata ydinperhe ja avioliitto.

Jos miehellesi on paljon enemmän varallisuutta niin hän tulee todennäköisesti vaatimaan avioehtoa. Niistä neuvotteluista lupaan että tulee riitaisa. Varsinkin jos itse et ole töissä eikä sinulla ole säännöllisiä tuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa se tuo sulle?

 

 

Mies on ns. aatelisesta suvusta , ja heillä omaisuutta paljon.   Kyllä naimisiinmeno toisi minullekkin sitten taloudellista turvaa mahdollisen eron sattuessa. Minä kuitenkin teen kaikki metatyöt, joista en saa korvausta ,vaikka mies maksaakin elämisen kulut ja matkat molemmille.

 

 

t.ap

Sinun kannattaa hankkiutua raskaaksi niin eiköhän miehellesikin alkaa kelvata ydinperhe ja avioliitto.

Jos miehellesi on paljon enemmän varallisuutta niin hän tulee todennäköisesti vaatimaan avioehtoa. Niistä neuvotteluista lupaan että tulee riitaisa. Varsinkin jos itse et ole töissä eikä sinulla ole säännöllisiä tuloja.

Toivottavasti kukaan ei luule että tuo oli oikea ap.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä älytöntä jankata täällä, pitääkö ihmisten ylipäänsä mennä naimisiin vai ei. Joillekin avioliitto sopii, joillekin ei. Kumpikaan ei ole oikeampi ratkaisu kuin toinen, syitä tehdä jotain on niin monia.

Minusta tärkein pointti on selvittää itselleen, onko naimisiinmeno toive vai kynnyskysymys. Jos se on kynnyskysymys, niin sitten valitsee sellaisen kumppanin, joka ajattelee naimisiinmenosta samoin.

Ihan turhaa dramaa taas. 

Draama syntyy siitä, että ihmiset eivät ole rehellisiä. Oma kanta avioliittoon pitäisi ilmoittaa jo tutustuessa. Roikottaminen on ala-arvoista. 

Jäin miettimään noita avioliittoa puoltavia syitä. Ei tarvitse todistaa oikeudessa. Mun on pakko sanoa, että luultavasti todistaisin silti, jos puoliso olisi törttöillyt.

Mihinkään sukuhautaan en halua. Yhteinen koti on minulle nimenomaan se; yhteinen. En haluaisi yksin asua omakotitalossa. Joten jos puoliso kuolee ennen minua, niin heido, lapsensa tämän saa suosiolla.

Sairaalan tietojen anto. Kukaan ei ole ikipäivänä kysynyt henkkareita saati muuta virallista todistusta siitä, kuka ja missä suhteessa olen kehenkin. Jos potilas sanoo, että soita tolle, niin se on se lähiomainen. Se saa olla vaikka naapurin Pertti. Toki jos tiedottomassa tilassa on, niin sitten on eri juttu, mutta hoitotahto on silti se, mitä me noudattaisimme.

Oliko jotain muuta? Veroluokka. Niin. Jos minulle jotain jäisi, niin en surisi sitä että veroja menee paljon. Olisin menettänyt rakkaan puolisoni.

^ Tuo ei siis ollut ap vaan olen ihan satunnainen kommentoija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi todella hyvä jos mies pystyisi puhumaan asiasta ja kertomaan, miksei halua naimisiin. Mutta joka tapauksessa avioliittoa kannattaa ajatella käytännön asiana, joka vaikuttaa paljon taloudellisiin juttuihin ja muuhun sellaiseen. Siitä voi olla hyötyä, mutta voi olla myös haittaa. Ei ole järkevää tehdä naimisiin menosta isoa juttua vain siksi, että se jotenkin epämääräisesti tuntuu romanttisemmalta kuin seurustelu, tai että olisi mukava saada suuret kirkkohäät tai jotain muuta vastaavaa.

Kuten tästäkin ketjusta pääset päättelemään, on asialla muitakin merkityksiä. Avioliitto on meidän (ja muidenkin kansojen) kulttuurissa korkein sitoutumisen muoto. Sillä viestitään  kanssaihmisille, että me olemme pari ja yhteisessä liitossa kaikissa mahdollisissa merkiyksissä, vakavin aikein.

Kyllähän me tämä kaikki tiedetään. Joten todellakin on hyvä kysymys, mi

No emme tiedä, kun ei se nykyaikana ole noin yksinkertaista. Joskus 50-luvulla asia varmasti oli juuri noin.