Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tätini ja vanhempani jäivät 90-luvulla kevyestä työstä eläkkeelle 55-vuotiaana ja 58-vuotiaina
03.08.2025 |
Koska haluttiin että riittää työtä nuoremmille. Arvio menikin täysin pieleen. Tuo oli todellinen emämoka mutta eipä tuostakaan kukaan joutunut vastuuseen.
Kommentit (700)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Tarkoitus oli painottaa että silloin olikin varaa päästää ihmisiä eläkkeelle. Tai ei ollut.
En tehnyt avausta kateudesta. Itse olen työelämässä ja pidän työstäni. Olen ollut 40 vuotta töissä.
Ei silloinkaan olisi pitänyt olla varaa tällaiseen kermaperseilyyn. Nyt se kostautuu meille nuoremmille.
Ap. Just tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaas kun saavutatte sen 55 vuoden iän ja jokapaikkaa kolottaa ja vähän väliä tulee uusia vaivoja joihin ette tule saamaan edes sairuslomaa.
Siinävaiheessa luovuttaisitte mieluusti työpaikan nuoremmille.
Nykyisin eläkeikä lasketaankin 'töistä hautaan' menetelmällä joten eläkkeet jää joko saamatta tai sit hoivalaitos kiittää ja kuittaa ne kaikki.
Minä olen 65 ja iloisesti töissä.
Työurani aloitin 51 vuotta sitten.
Älä valehtele. Sinun ikäisellä ei voinut alkaa työelämä 14-vuotiaana. Vai lasketko nyt jotain kesätöitä yms?
Kyllähän tuo voi paikkansa pitää. Loppuiko kansakoulu tietyllä ikäluokalla jo kahdeksan kouluvuoden jälkeen?
Pikkuveljeni (syntynyt 1964) aloitti
Minusta se meni kansa-/kansalaiskoulun loppuaikoina niin, että jos pääsi ammattikouluun jo kahdeksannen luokan jälkeen, niin ei tarvinnut suorittaa ysiä, muussa tapauksessa se oli pakollinen.
Åitini oli kuollessaan 90-luvulla 63 v 9 kk. Ei ollut päivääkään eläkkeellä. Oli kuollessaan myyjä.
Oikeaa tietoa peruskoulusta, joka aloitettiin porrastetusti pohjoisesta eteläänpäin:
Pohjoisessa peruskoulun aloittivat 1963 syntyineiden ikäluokka, mieheni oli tätä ikäluokkaa ja hän on pohjoisesta ja käynyt peruskoulun.
Itse olen keskisestä Suomesta ja käynyt peruskoulun. Olen syntynyt 1964. Samanikäiset tutut etelä-Suomesta ovat käyneet oppikoulun tai keskikoulun, kumpaa nimeä nyt silloin käytettiinkään.
Etelä-Suomessa peruskoulun aloittivat 1965 syntyneet.
Itse pääsisin eläkkeelle 65-vuotiaana. En aio jäädä vielä. Eläke jää kovin pieneksi. Olin ennen opintoja kaksi vuotta vakituisessa työssä, mutta siitä ei kerry mitään. Sitten tuli lama ja työttömyys, kävin kursseja ja kouluttauduin uudelleen, olin välissä myös hoitovapaalla ja äitiyslomilla. Tällä hetkellä eläkekertymää on 1000 euroa. En kyllä sitten enää tee täyttä työpäivää, mutta se ei hyödytä ketään, koska firma vain lakkaa sitten olemasta jos on hengissä siihen asti. Ei siitä kellekään työpaikkaa synny. Lisäksi työni on sellaista, jonka tekoäly tulee vähitellen tekemään, voi olla jo että ennen eläkeikääni.
Vierailija kirjoitti:
Minä aion jäädä pois työelämästä 55-vuotiaana, koska mielestäni 30 vuotta työelämää on ihan riittävästi kelle tahansa. Elän tämän 10 vuoden väliajan ennen eläkettä sijoituksilla, ja velaton asunto auttaa pitämään asuinkulut pienenä. Jossain vaiheessa myyn asunnonkin pois ja käytän nekin rahat itseeni, ja muutan vuokralle.
Onko sinulla lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se joo kamala jos eläkeläinen ehtii nauttimaan siitä työnteolla tienaamastaan eläkkeestä jopa vuosikymmeniä työuransa jälkeen.
Oikein suuri vääryys tämä asia.
Sitten kun tulee tarve päästä hoitokotiin niin ottaa ne säästetty varat kuukausittain. Jakakaa lapsille, lasten lapsille varat. Yksinäiset, kuluttajaa.
Vierailija kirjoitti:
Ideana oli tosiaan tehdä 5-kymppisillä tilaa nuoremmille työmarkkinoilla. Tuo ajatushan olisi itse asiassa oikein hyvä nytkin! Miksi eläkkeelle pääsee nykyisin niin vanhana?
Jos nuoret oppivat, että "kikkailemalla" voi elättää itsensä, niin ei heistä enää saa kunnon työntekijää koskaan. Siinä mielessä ajatus on ihan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se joo kamala jos eläkeläinen ehtii nauttimaan siitä työnteolla tienaamastaan eläkkeestä jopa vuosikymmeniä työuransa jälkeen.
Oikein suuri vääryys tämä asia.
Sitten kun tulee tarve päästä hoitokotiin niin ottaa ne säästetty varat kuukausittain. Jakakaa lapsille, lasten lapsille varat. Yksinäiset, kuluttajaa.
Miksi aina hingutte vanhempienne rahoja? Ihminen peritään vasta kun hän on kuollut. Jos päästään on vireä, hoitokodissakin on rahan tarvetta hoitomaksun lisäksi.
Miksi täällä aina puhutaan kansakoulun yhdeksännestä luokasta? Kansakoulu oli 8-vuotinen. Peruskoulu on 9-vuotinen ja sitten oli kymppiluokka jos ei lukio tärpännyt todistuksella..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä aina puhutaan kansakoulun yhdeksännestä luokasta? Kansakoulu oli 8-vuotinen. Peruskoulu on 9-vuotinen ja sitten oli kymppiluokka jos ei lukio tärpännyt todistuksella..
Se muuttui yhdeksänvuotiseksi samaan aikaan kun peruskoulu tuli, jos sitä ennen oli lyhyempi ja kolme viimeistä vuotta oli nimellä kansalaiskoulu. Faktatietoa kun suvussa on yhdeksänvuotisen kansa+ kansalaiskoulun käyneitä, muitakin kuin 1960 syntynyt veljeni.
Venäjällä naiset pääsi tuon ikäisenä eläkkeelle, siis iän puolesta eikä sairauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noihin aiempiin sukupolviin liittyen:
Minä olen syntynyt 1960, appivanhempani 1928 ja 1935 ja äitini 1931.
Koko tuo heidän ikäluokkansa pääsi olemattomalla koulutuksella hyviin vakinaisiin työsuhteisiin.
Anoppi kävi neljä vuotta kansakoulua eikä ihan sitäkään koska sota ja jonkin parin kuukauden emäntäkoulun. Hän teki työuran keittiöissä. Aina löytyi uusi kun halusi.
Apella sama koulutausta. Hän pääsi helposti erilaisiin tekniikan työpaikkoihin. Hyvä palkka, hyvät työolot.
Kumpikin jäi täydelle eläkkeelle terveenä reilusti alle kuusikymppisenä.
Äitini kävi neljä vuotta kansakoulu ja viisi keskikoulua. Oli kotirouvana kun oli 22-36, ei mitään ttökokemusta ennen sitä. Pääsi välittömästi halutessaan pankkiin töihin, erittäin hyvät edut ja leppoisa työtahti. Yleni pian talletusvastaavaksi. kuusikymppisenä eläkkeelle.
Mistään tällaisesta ei nykyään voi edes haaveilla.
Isä oli eläkkeellä 32 vuotta, ja muisti vielä valittaa törkeän pienistä eläkkeistä. Joka tosin ei näkynyt ainakaan varallisuudessa perunkirjotuksen mukaan...
Sääliksi käy nuorempia sukupolvia kun lasketut eläkeiät alkavat lähentelemään 70 ikävuotta. Jossain välissä on eläköitynyt porukka joka todellakaan ei ole maksanut itse eläkkeitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noihin aiempiin sukupolviin liittyen:
Minä olen syntynyt 1960, appivanhempani 1928 ja 1935 ja äitini 1931.
Koko tuo heidän ikäluokkansa pääsi olemattomalla koulutuksella hyviin vakinaisiin työsuhteisiin.
Anoppi kävi neljä vuotta kansakoulua eikä ihan sitäkään koska sota ja jonkin parin kuukauden emäntäkoulun. Hän teki työuran keittiöissä. Aina löytyi uusi kun halusi.
Apella sama koulutausta. Hän pääsi helposti erilaisiin tekniikan työpaikkoihin. Hyvä palkka, hyvät työolot.
Kumpikin jäi täydelle eläkkeelle terveenä reilusti alle kuusikymppisenä.
Äitini kävi neljä vuotta kansakoulu ja viisi keskikoulua. Oli kotirouvana kun oli 22-36, ei mitään ttökokemusta ennen sitä. Pääsi välittömästi halutessaan pankkiin töihin, erittäin hyvät edut ja leppoisa työtahti. Yleni pian talletusvastaavaksi. kuusikymppisenä eläkkeelle.
Mistään tällaisesta ei
Keittiötöitä on edelleen, teollisuustöitä vähemmän. Samoin pankkirouvia ja ei enää riitä keskikoulu.
Ajatusvirheesi se että kuvittelet töitä hienommiksi kuin ne on, haluat kaunistella isovanhempiesi uraa.
Noissa ikäluokissa oli keskikoulun käyneitäkin vähemmän, työ opittiin "harjoittelijana" . Nyt käydään keittiöamis, siihen aikaan se opittiin aloittamalla perunankuorinnalla.
Siis kateus on huippuluokkaa kun kadehtii perustöitä tehneitä ihmusiä ja samaan aikaan halveksii heitä kun eivät kouluja käyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä aina puhutaan kansakoulun yhdeksännestä luokasta? Kansakoulu oli 8-vuotinen. Peruskoulu on 9-vuotinen ja sitten oli kymppiluokka jos ei lukio tärpännyt todistuksella..
Se muuttui yhdeksänvuotiseksi samaan aikaan kun peruskoulu tuli, jos sitä ennen oli lyhyempi ja kolme viimeistä vuotta oli nimellä kansalaiskoulu. Faktatietoa kun suvussa on yhdeksänvuotisen kansa+ kansalaiskoulun käyneitä, muitakin kuin 1960 syntynyt veljeni.
Kysyin tästä 1956 syntyneeltä isältäni, joka oli perheensä esikoinen. Ei kansalaiskoulu muuttunut yhtään sen pitemmäksi etelässä, vaikka pohjoisessa peruskoulu-uudistus alkoikin. Kansalaiskoulu säilyi 2 vuoden mittaisena. Vasta peruskoulu-uudistuksen tulo toi kaikille 9-vuotisen perusopetuksen.
Kansalaiskoulussa saattoi toki olla 3. luokka, se oli niille, joista ei vielä 8 vuoden opintojen jälkeen ollut ammattikouluun. Eräänlainen kymppiluokka siis.
Isä oli kymmeniä vuosia Finlaysonilla, mutta sitten tehdas lopetettiin ja kaikki tietysti pihalle eri tavoin. Isä pääsi 56-v eläkkeelle 1984. Joi itsensä hautaan kahdessa vuodessa. Eli eipä tuo tullut valtiolle kalliiksi.
Äiti sen sijaan pääsi eläkkeelle ennen kuin täytti 65 ja eli yli yhdeksänkymppiseksi.
Voi luoja sitä valituksen määrää. Toivottavasti itsestäni ei tule sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä aina puhutaan kansakoulun yhdeksännestä luokasta? Kansakoulu oli 8-vuotinen. Peruskoulu on 9-vuotinen ja sitten oli kymppiluokka jos ei lukio tärpännyt todistuksella..
Se muuttui yhdeksänvuotiseksi samaan aikaan kun peruskoulu tuli, jos sitä ennen oli lyhyempi ja kolme viimeistä vuotta oli nimellä kansalaiskoulu. Faktatietoa kun suvussa on yhdeksänvuotisen kansa+ kansalaiskoulun käyneitä, muitakin kuin 1960 syntynyt veljeni.
Kysyin tästä 1956 syntyneeltä isältäni, joka oli perheensä esikoinen. Ei kansalaiskoulu muuttunut yhtään sen pitemmäksi etelässä, vaikka pohjoisessa peruskoulu-uudistus alkoikin. Kansalaiskoulu säilyi 2 vuoden mittaisena. Vasta peruskoulu-uudistuksen tulo toi kaikille 9-vuotisen perusopetuksen.
Kansalaiskoulussa saattoi toki olla 3.
Tuossa murrosvaiheessa eri paikkakunnilla oli erilaisia kirjavia järjestelyjä. Meillä mm oli ns kokeilukeskikoulu.
Vierailija kirjoitti:
Isä oli eläkkeellä 32 vuotta, ja muisti vielä valittaa törkeän pienistä eläkkeistä. Joka tosin ei näkynyt ainakaan varallisuudessa perunkirjotuksen mukaan...
Sääliksi käy nuorempia sukupolvia kun lasketut eläkeiät alkavat lähentelemään 70 ikävuotta. Jossain välissä on eläköitynyt porukka joka todellakaan ei ole maksanut itse eläkkeitään.
Eläkkeelle on päästy kukin työnantajaliittojen työntekijäliittojen, valtion, vakuutusyhtiöiden kulloinkin tekemien sopimusten mukaan.
Minusta tuo menee jo melko turhaksi jurnuttamiseksi. Työeläke on vakuutus, joku ei sitä ehdi saamaan, toinen elää 100-vuotiaaksi.
Työnantaja nytlin pääosin maksaa ne eläkemaksut.
Tuo hulluin uskomus täällä ettei kuntien ja valtion työntekijöiltä perittäisi myös tyel-maksua ja työntajat tilittäisi samalla tapaa Kevalle kuin jonkun muunnyrityksen vaikka ilmariselle.
Vierailija kirjoitti:
Isä oli kymmeniä vuosia Finlaysonilla, mutta sitten tehdas lopetettiin ja kaikki tietysti pihalle eri tavoin. Isä pääsi 56-v eläkkeelle 1984. Joi itsensä hautaan kahdessa vuodessa. Eli eipä tuo tullut valtiolle kalliiksi.
Äiti sen sijaan pääsi eläkkeelle ennen kuin täytti 65 ja eli yli yhdeksänkymppiseksi.
Voi luoja sitä valituksen määrää. Toivottavasti itsestäni ei tule sellaista.
Täällähän on jo valittajien ammattikuorot vauhdissa, olette nyt jo kuin äitisi.
Alue: Aihe vapaa
Ja sitten pitäisi ruveta katsomaan lastenlapsia, siivoamaan lasten kodit, hoitamaan mattopyykit ja pihatyöt, olemaan tukiverkosto. Sitten jos ei tarpeeksi tee, huudetaan, ettei taatusti käydä sua katsomassa kun et jaksa enää, et auttanut tarpeeksi. Et ole rahaakaan antanut vaikka saat eläkettä 1600 euroa.