Lue keskustelun säännöt.
Puolison vammat estävät täysipainoista elämää.
01.08.2025 |
Mieheni oli naimisiin mennessämme varsin liikunnallinen ja urheilullinen, tykkäsi käydä konserteissa ja muutenkin aktiivinen. Nyt hänellä on ollut selkäleikkaus ja polvikin alkanut oireilla, ja pääsee varsin huonosti kävelemään puhumattakaan siitä, että jaksaisi lähteä seisomaan tai olemaan jalkojensa varassa useampia tunteja konsertteihin tai festareille. Myös unelmoimamme patikkaretket jäivät haaveeksi eläkeiän kynnyksellä, samalla kun näyttää nyrpeätä naamaa jos olen lähdössä naisystävieni kanssa usein aktiviteetteihin.
Itsellänikin toki vähän huono omatunto lähteä itsekseni tai ystävieni kanssa liikkeelle tällaisiin rientoihin, kun toinen näyttää alakuloista naamaa. Mutta nyt tuntuu vähän, että elämä kutistuu vähän liian pieneen piiriin. Kaiken lisäksi hänellä on sellainen alkoholiongelma, että on kokenut nuorempana asian suhteen perhetraumoja, ja kontrolloi minunkin viinin juomistani mainiten aiheesta, jos sattuu menemään viisi tai kuusi lasillista illassa.
Aiheista on keskusteltu lukuisat kerrat, mutta ratkaisua kutistuvaan elämänpiiriin ja toisen pahaan mieleen ei oikein tunnu löytyvän. Sinänsä surettaa, kun muuten hän olisi ihana mies. Ounastelen tiettyä läheisriippuvaisuutta tässä.
Onkohan muilla kokemuksia, ja miten eteenpäin?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on polvikuluma ja jalka turvonnut, ei pysty kävellä. Mutta hän pyöräilee polkupyörällä ja se ei satu, kun paino ei ole polven päällä. Myös uiminen sujuu.
Voisiko apn mies käydä jossain AA-ryhmässä tai A-killassa?
Helteillä on ollut hyvä käydä uimassa lähes päivittäin luonnonvesissä. Tuskin mies lähtee AA-ryhmään, kun itse ei juo lähes ollenkaan :-) Minäkään en enää juo juurikaan hänen läsnäollessaan, mutta ongelmana tuntuu olevan jos ystävien kanssa nähdessäni ilman häntä juhlimme (tyyliin 3-4 kertaa vuodessa). Seuraavana päivänä tulee aina ikuinen luento alkoholin vaaroista, minkä ymmärrän johtuvan hänen aiemmista traumoistaan. Samoin työmatkoilta ja illanvietoista ikään kuin vaatii soittamaan joskus kesken illan, ja näyttää nyrpeätä naamaa, ellei kotiin ole raportoitu riittävän paljon hänen mielestään. Ehkä juuri tuo kontrollitarve on se itseäni eniten mietityttävä asia, sekä hänen aloitekyvyttömyytensä myös omiin menoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei voi raitistua kun sinä juot.
Mies lähes täysraitis. Hänellä ongelma lähinnä se, että oma mielestäni kohtuullinen juominen pelottaa häntäkin. Tilanne ja hänen kommentointitaipumuksensa pahentunut noiden vastoinkäymisten myötä.
Viinipullollinen kerrallaan ei ole kohtuukäyttöä mutta olet ilmeisesti sen verran tottunut että ei tunnu missään. Miehesi saattaa siis olla oikeassa.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.
Ei mene. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään korkeintaan kahta annosta päivässä, eikä sitäkään päivittäin.
Mies ei ole sopeutunut uuteen elämäntapaan vammautumisen jälkeen, teidän suhde ei myöskään ole uudelleenmuovautunut positiivisella tavalla, ja ette kommunikoi siitä. Ole hyvä
Mies luiskaan. Sinulla on vain yksi elämä, sen ei kannata mennä sairaan vuoksi pilalle.
Polveen uusi nivel, elämänlaatu kohenee. Selkä kuntoutuksella kuntoon. Kyllä hänestä vielä festarikävijä kehkeytyy. Nivelkivut ovat ärsyttäviä. Itse golffaan ja juoksen uudella nivelellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kehoituksesta suostu terapiaan, lähtisin käveleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei voi raitistua kun sinä juot.
Mies lähes täysraitis. Hänellä ongelma lähinnä se, että oma mielestäni kohtuullinen juominen pelottaa häntäkin. Tilanne ja hänen kommentointitaipumuksensa pahentunut noiden vastoinkäymisten myötä.
Viinipullollinen kerrallaan ei ole kohtuukäyttöä mutta olet ilmeisesti sen verran tottunut että ei tunnu missään. Miehesi saattaa siis olla oikeassa.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.
Ei mene. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään korkeintaan kahta annosta päivässä, eikä sitäkään päivittäin.
Kohtuukäyttö katsotaan viikkoannoksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen persoonallisuus kyllä kuulostaa rasittavalta. Kuulostaa tukahduttavalta ja ikävältä tuo jankuttaminen, kontrollointi ja mielenosoittaminen.
Aika vaihtaa miestä. Miesten ongelma on että terveys romahtaa usein paljon ennen samanikäistä naista. Varsinkin ison ikäero suhteissa joissa mies on yli 10 v naista vanhempi naisesta tulee helposti vaivaisen ukon passaaja ja omaishoitaja. Eihän sellaisessa ole mitään mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei voi raitistua kun sinä juot.
Mies lähes täysraitis. Hänellä ongelma lähinnä se, että oma mielestäni kohtuullinen juominen pelottaa häntäkin. Tilanne ja hänen kommentointitaipumuksensa pahentunut noiden vastoinkäymisten myötä.
Viinipullollinen kerrallaan ei ole kohtuukäyttöä mutta olet ilmeisesti sen verran tottunut että ei tunnu missään. Miehesi saattaa siis olla oikeassa.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.
Ei mene. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään korkeintaan kahta annosta päivässä, eikä sitäkään päivittäin.
Kohtuukäytön rajat:
Päivittäin: Miehet enintään 2 annosta, naiset enintään 1 annos.
Viikoittain: Miehet enintään 14 annosta, naiset enintään 7 annosta.
Humalajuomista tulee välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei voi raitistua kun sinä juot.
Mies lähes täysraitis. Hänellä ongelma lähinnä se, että oma mielestäni kohtuullinen juominen pelottaa häntäkin. Tilanne ja hänen kommentointitaipumuksensa pahentunut noiden vastoinkäymisten myötä.
Viinipullollinen kerrallaan ei ole kohtuukäyttöä mutta olet ilmeisesti sen verran tottunut että ei tunnu missään. Miehesi saattaa siis olla oikeassa.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.
Ei mene. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään korkeintaan kahta annosta päivässä, eikä sitäkään päivittäin.
Niin, kun puhutaan päivittäisestä juomisesta. Viikkotasolla ja kertajuomistasolla raja on eri. Ap ei juo päivittäin tai edes viikoittain, joten ihan turha vinkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei voi raitistua kun sinä juot.
Mies lähes täysraitis. Hänellä ongelma lähinnä se, että oma mielestäni kohtuullinen juominen pelottaa häntäkin. Tilanne ja hänen kommentointitaipumuksensa pahentunut noiden vastoinkäymisten myötä.
Viinipullollinen kerrallaan ei ole kohtuukäyttöä mutta olet ilmeisesti sen verran tottunut että ei tunnu missään. Miehesi saattaa siis olla oikeassa.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.
Ei mene. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään korkeintaan kahta annosta päivässä, eikä sitäkään päivittäin.
Eli juo humalahakuisesti silloin kun juo. Se ei ole kohtuukäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentaahan se juopon miehenä olo.
Aikuiset istuvat konserteissa.
Eihän se mies juoppo ole, vaan niin kontrolloiva ettei annan kenenkään muunkaan juoda yhtään.
Lues uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eli juo humalahakuisesti silloin kun juo. Se ei ole kohtuukäyttöä."
No on se todellakin kohtuukäyttöä, jos 3-4 kertaa vuodessa juo vaikka joisi kuinka paljon niinä kertoina. Löysikö ap:n mies tännekin jankkaamaan ja kontrolloimaan muiden juomista?
Vierailija kirjoitti:
Siis puolison masennus estää täysipainoisen elämän. Konserttiin ja ihmisten ilmoillehan sen voisi kärrätä vaikka pyörätuolissa.
Hävettääkö miestä ajatus pyörätuolista?
Minä kyllä ihailen, kun ihmiset menevät pyörätuolin kanssa eri paikkoihin. Itse olen lannistujatyyppiä ja jään nytkin monesti kotiin, vaikka terveet jalat.
Vierailija kirjoitti:
Miehen persoonallisuus kyllä kuulostaa rasittavalta. Kuulostaa tukahduttavalta ja ikävältä tuo jankuttaminen, kontrollointi ja mielenosoittaminen.
Ei ole muuten ikävä persoonallisuus ja onneksi tämä ei ole päivittäistä, koska en nyt mitenkään päivittäin enkä viikottainkaan käy ilman häntä eri riennoissa. Ymmärrän, että terveystilannehan tuota pahentaa. Ehkä nuo kommentoinnit ja niiden vastaanottaminen ovat vain hinta, joka pitää omista jutuista vain sietää. Meillä on se ero, että itse olen vain iloinen kun hän saa aikaiseksi lähdetyksi jonnekin ilman minua ystävineen, mitä mielestäni tapahtuu aivan liian harvoin! Hänellä on sitten minun menemisistäni se paha mieli. Sitä mietin, kuinka paljon toisen silkan ikävän mielen takia pitäisi jättää omia ystäviä tapaamatta. Kaikeksi onneksi mies ei ole muutoin mustasukkaista sorttia, se olisi varmaan ylipääsemätön paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentaahan se juopon miehenä olo.
Aikuiset istuvat konserteissa.
Eihän se mies juoppo ole, vaan niin kontrolloiva ettei annan kenenkään muunkaan juoda yhtään.
Lues uudestaan.
No lue ihan itse kuule.
Ihan surkealla tolalla ihmisten luetunymmärtäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentaahan se juopon miehenä olo.
Aikuiset istuvat konserteissa.
Eihän se mies juoppo ole, vaan niin kontrolloiva ettei annan kenenkään muunkaan juoda yhtään.
Lues uudestaan.
No lue ihan itse kuule.
Ihan surkealla tolalla ihmisten luetunymmärtäminen.
No onhan tuo vastaaja ymmärtänyt väärin:
"Masentaahan se juopon miehenä olo."
"Eihän se mies juoppo ole, vaan niin kontrolloiva ettei annan kenenkään muunkaan juoda yhtään"
Juopon mies - ei tarkoita, että mies olisi juoppo.
Sun kannattaa kyllä ihan avoimesti puhua sen ukkosi kanssa.
Tuollaiset ounastelut läheisriippuvuudesta on ärsyttäviä. Sano se julki, äläkä nyhjää siellä nurkassa.
Meilläkin on ollut vaikka mitä. Liikkuvan puolison onnettomuus ja tosiaan retkeilyyn ei sitten vuosiin.
Nyt ollaan vähän pystytty.
Tuo alkoholi on suomalaisessa perheessä kummallinen tabu.
Semkosua vihjailuja.
Hölmöä.
Mä olen puhunut avoimesti luulisin kanssa sukujemme alkoholin käytöstä ja peloista ja traumoista lapsuudesta. Ite olen mennyt ja ryypännyt ja sekoillut.
Mulla on takuulla alkoholismi geeni.
Tykkään humaltua ja sitten se tunne jää päälle, ja haluan seuraavanakin päivänä kaljaa.
Olen sen miettinyt -ja puhunut puilisolleni.
Nyt olen juonut alkoholitonta tän kesän. Parempi on olo.
Mutta tosiaan, pointtini on, että älä siinä suhteessanne pakene.
Miehellä hyvinkin on se trauma. Siitä voi puhua.
Jos sä nyt joskus vedät sen pulloisen viiniä, niin ei se tarkoita, että sekoilet tai olet väkivaltainen.
Ne traumathan on niitä vanhoja tunteita, vaikka nyt onkin ihan turvallista, niin ne pelot tulee siitä pienen lapsen mielestä, kun on joutunut pelkäämään.
On hyvä tiedostaa ja opetella uudet tavat nähdä ja reagoida.
Menee kyllä kohtuukäytön rajoihin, vaikka joisi sellaisen joka viikko.