Exä hehkuttaa elämäänsä somessa - Tekisi mieli laukoa muutamakin totuus

Joten avaudun tänne.

Elämänsä on niin ihanaa, on elämänsä kunnossaja kaikki on niin mahtavaa. Ei olla köyhiä tai kipeitä; on uusia vehkeitä, vaatteita ja muuta roinaa. Peukkuja satelee ja maireita kommentteja. Hurraa. Uusiin helmoihin hirveä hinku, kun on niin saalis. Ilmeisesti löytänytkin jo jonkun seuraavan huolehtijan.

Totuus. 

Harkinta-aika kesken edelleen. Tuli jätetyksi. Ei todellakaan ollut "yhteinen päätös" niinkuin kertoo. 

Eron syyt: Totaalisesti kommunikaatiokyvytön (vuosikausien vaikeneminen ja ongelmien ignooraus), lisälapsi, alkoholistiperheen lapsuustraumat käsittelemättä, kaikki oli levällään aina raha-asioista elämänhallintaan iät. Itsekäs ja mitään aikaansaamaton, kaikki jättää kesken. Erotessa ei pakannut itse ensimmäistä tavaraansa. Ei alkeellisimpia tunnetaitoja, joka näkyy myös lasten kanssa; Ei ymmärrä empatiaa. Eron yhteydessä paljastui velkaantuminen selän takana. Nyt sitten tasinko taskussa on velkansa kuitattu ja jäänyt hupirahaa.

Jättää jälkeensä pelkkää paikkomista, kaaosta, ignoorausta, luulee olevansa oikeinkin erityinen ja fiksu. Että onnea seuraavalle naiselle. 

Minä; Someni on hiljainen. Ollut aina. Ollut nytkin. Ero oli elämäni parhaita päätöksiä. Minä pärjään ja lapsilla kaikki hyvin. Ei tässä silti vielä voi sanoa, että elämä hymyilee, vaikka elämäni onkin parempaa kuin aikoihin. Olen edelleen surullinen, pettynyt ja ero verotti paljon voimia. Olo on rikki ja kesken, mutta menossa oikeaan suuntaan. Koko kuvio vain tuntuu niin epäreilulta vielä tällä hetkellä.