Lue keskustelun säännöt.
Tapaamiset ja sukujuhlat tilanteessa jossa ei halua olla anopin kanssa missään tekemisissä?
31.07.2025 |
Meille on tulossa ensimmäinen lapsi ja mietin jo etukäteen miten sopia ja järjestellä isovanhemman ja lapsen tapaamiset huomioiden etten tule anopin kanssa toimeen. En ole tietenkään kieltämässä anopin suhdetta lapseen, mutta olen miettinyt etten esimerkiksi aio pitää ristiäisiä sillä sekä anopin ulosjättäminen juhlista että hänen kanssaan samassa tilassa oleminen on sietämätön ajatus. Onko esim. realistista että kaikki mummon ja lapsen tapaamiset tapahtuu vain isän kanssa läsnäollessa?
Taustatietona että anoppini on minua kohtaan avoimen vihamielinen, ilkeä ja hänen mielestä kaikinpuolin väärä nainen pojalleen vaikka olemme olleet yhdessä lähes vuosikymmenen ajan. Olemme joskus yrittäneet tulla toimeen, mutta siitä ei tullut mitään sillä anopin mielestä minun olisi pitänyt pyydellä häneltä anteeksi, vaikka hän on ollut se osapuoli joka on arvostellut ääneen kaikkea ulkonäöstäni työhöni.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että jos anoppi vihaa ap:tä, niin miksi hän haluaisi olla ap:n kanssa missään tekemisissä.
Jos mulla olis vastenmielinen vävy tai miniä jota vihaan, pitäisin kyllä tarkan huolen siitä, etten joutuisi tuon ihmisen kanssa mihinkään tekemisiin koskaa.
Kiertäisin kyllä kaukaa.
Tuokun olisi patempi kuin mun anoppi. Hän kovin mielellään pitäisi mua kynnysmattonaan. Sellainen, jota voi avoimesti pilkata, mitätöidä, haukkua osaamattomaksi, tyhmäksi ja laiskaksi. Lisäksi olen "pakollinen paha", kun miehet eivät voi lisääntyä ilman naista. Kovin pontevasti anoppi on vaatinut lapsiani hoitoon, viikon ikäisestä lähtien. Kun mä en kuulemma osaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että jos anoppi vihaa ap:tä, niin miksi hän haluaisi olla ap:n kanssa missään tekemisissä.
Jos mulla olis vastenmielinen vävy tai miniä jota vihaan, pitäisin kyllä tarkan huolen siitä, etten joutuisi tuon ihmisen kanssa mihinkään tekemisiin koskaa.
Kiertäisin kyllä kaukaa.
Tuokun olisi patempi kuin mun anoppi. Hän kovin mielellään pitäisi mua kynnysmattonaan. Sellainen, jota voi avoimesti pilkata, mitätöidä, haukkua osaamattomaksi, tyhmäksi ja laiskaksi. Lisäksi olen "pakollinen paha", kun miehet eivät voi lisääntyä ilman naista. Kovin pontevasti anoppi on vaatinut lapsiani hoitoon, viikon ikäisestä lähtien. Kun mä en kuulemma osaa...
Olette kertakaikkisen hauskoja. Jos ette oikeesti ole jotain narkkiksia tai mt-eläkeläisiä
Ei mummot voi imettää viikon vanhoja ja ei kukaan halua pientä vauvaa hoitaa jos ei ole pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me laitettiin minun äidille selkeät säännöt ja ehdot. Käytöksen piti muuttua, tai ei näe lasta. Tosi karua, kun äidin käytös johtui lähinnä käsittelemättömistä traumoista. Mutta onneksi laitettiin rajat. Äitini ymmärsi hakea apua, käsitteli traumansa ja lopulta hänestä kuoriutui ihana mummo lapselle.
Anoppi taas on jotenkin sosiaalisesti kyvytön. Ihan sama mistä ollaan sanottu, niin vain hänen näkemys on oikea. Ei haitannut ottaa lapsesta kuvia, kun oli nakuna uimassa ja lähettää näitä puolelle (isoa) sukua. Lisäksi aina, kun silmä vältti, teki lapsen kanssa jotain, joka pilasi/sottasi tämän päällä olevat vaatteet. Minä kun opetin lasta turhamaiseksi ja ostin liian hyviä vaatteita (hm, Zara, kirpparit). En jaksa edes kirjoittaa kaikkea, mutta kaikki minun mielipiteeni lapsesta ja tämän kasvatuksesta oli anopin mielestä vääriä. Onneksi miehen veli sai lapsen ja tämä sekoilu
Aika huono tilanne, että äitisi ja myös anoppisi ovat harmillisen viallisia yksilöitä, niin että sinä viisaampana olet joutunut ikävään tilanteeseen. Äitisi joutui jopa hakemaan ulkopuolosta apua. Sitten hänestä kuoriutui lopultakin ihana mummo. Anoppi ei kuitenkaan älynnyt hakea apua, vaan siirtyi sekoilemaan muualle
Äidilläni on trauma. Siskoni kuoli ollessani lapsi. Ensimmäinen lapsenlapsi laukaisi ihan ihmeellisen käytöksen, kun syytteli meitä kaikesta ja pelkäsi, että lapsi kuolee. Teki hyvää hakea siihen apua ja se myös paransi äitini oloa. Oli siihen asti parikymmentä vuotta vältellyt terapiaa, mutta suostui pakon edessä, koska halusi olla lapsenlapsen kanssa tekemisissä.
Anoppi taas on luonnevikainen ääliö, joka on jyrännyt lapsensa ja miehensä aina. Olin ensimmäinen miniä, mutta ei se miehen veljen vaimo sen enempää anopistaan pidä. Ollaan edelleen ainoat, jotka pistää anopille vastaan. Miehenikin mielummin välttelee äitiään kuin sanoo joskus tälle oikeasti vastaan. Enkä sinällään ihmettele, kun sillä ei ole mitään vaikutusta yhtään mihinkään. Todella turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs arveluttavaa työtä ap tekee? Tankotanssija erotiikkakaupassa, puhelinennustaja, kaukoparantaja, jotain tämmöstä tuli mieleen.
Mun siskon anopille riittää ihan se, että siskoni tienaa enemmän kuin miehensä.
Kyllä niin kaikki asiat selvitetään molempien vanhemmille.. herrajestas sentään , aikuistukaa.
Lapsenlapseni ovat olleet noin 2-vuotiaita kun yksin mummolassa. Pieninä jos joskus hoidin, heidän kotonaan ja toinen vanhempi kotona etätöissä tai opiskelemassa tai sairaana.
En usko yhdenkään mummin haluavan rintavauvaa yökyliin.
Vaikka sinulla on mummona niin paljon järkeä ja kunnioitusta lapsesi perhettä kohtaan, että en rintavauvaa hinkua hoitoon, niin kyllä näitä tärähtäneitä mummoja on. Mun lapsen mummo alkoi kinuamaan lasta yökylään samana päivänä kun oltiin kotiuduttu sairaalasta. Vauva ei ollut viikkoakaan. Yökyläily piti tietenkin tapahtua ilman vanhempia, että vauva tottuu muihinkin hoitajiin kuin äiti. Isä ei kuulemma hoida, kun ei ole miesten työ. Ei viety vauvaa yökylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että jos anoppi vihaa ap:tä, niin miksi hän haluaisi olla ap:n kanssa missään tekemisissä.
Jos mulla olis vastenmielinen vävy tai miniä jota vihaan, pitäisin kyllä tarkan huolen siitä, etten joutuisi tuon ihmisen kanssa mihinkään tekemisiin koskaa.
Kiertäisin kyllä kaukaa.
Tuokun olisi patempi kuin mun anoppi. Hän kovin mielellään pitäisi mua kynnysmattonaan. Sellainen, jota voi avoimesti pilkata, mitätöidä, haukkua osaamattomaksi, tyhmäksi ja laiskaksi. Lisäksi olen "pakollinen paha", kun miehet eivät voi lisääntyä ilman naista. Kovin pontevasti anoppi on vaatinut lapsiani hoitoon, viikon ikäisestä lähtien. Kun mä en kuulemma osaa...
Olette kertakaikkisen hauskoja. Jos ette oikeesti ole
Uskot tai ei, tuota tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi 324 menette anoppinne asioihin sotkeutumaan ja "väitätte vastaan."
Anoppi jos on oikeustoimilelpoinen teidän ei ole syytä menmä väittämään vastaan, tuhlaako perintöänne?
Milsi ette voi anopin antaa olla rauhassa? Vai taas se sukutila missä asuu anoppi ja kahden pojan perheet?
Minun äitini kaappasi kuopuksen kaupungille, kun oli sovittu, että lyhyesti käy vain leikkipuistossa.
Tätä ennen moneen kertaan väännettt rajoista ja jatkuvasta meille tunkemisesta.
Lapsella säännöllinen lääkitys ja ne lääkkeet kotona. Puhelimeensa ei vastannut.
Ja edelleen kitisee miten ihana mummeli on nyt eristetty ja välit jäädytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puhutaan hankalista anopeista ja äideistä, niin tänne änkeää AINA, joka jolla ei ole asiasta mitään kokemusta, joten kuvittelee, että kaikki on vain keksittyä.
Ensimmäisen poikaystäväni äiti oli ihana. Tehtiin juttuja kahdestaankin tosi paljon ja tultiin hyvin juttuun. Kun erottiin, poikaystävän äiti oli varmaan surullisempi kuin kumpikaan meistä. Olisi kuulemma niin halunnut minut miniäkseen.
Mieheni äiti taas on ihan täysi vastakohta. Oli oikeasti aika shokki, kun tutustuin häneen, kun aiempi kokemus oli niin hyvä ja ajattelin/odotin samantyylistä suhdetta myös mieheni äidin kanssa. Harmittaa oikeasti, koska tiedän millainen hyvä miniän ja anopin suhde voisi oikeasti olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs arveluttavaa työtä ap tekee? Tankotanssija erotiikkakaupassa, puhelinennustaja, kaukoparantaja, jotain tämmöstä tuli mieleen.
Mun siskon anopille riittää ihan se, että siskoni tienaa enemmän kuin miehensä.
Kyllä niin kaikki asiat selvitetään molempien vanhemmille.. herrajestas sentään , aikuistukaa.
Lapsenlapseni ovat olleet noin 2-vuotiaita kun yksin mummolassa. Pieninä jos joskus hoidin, heidän kotonaan ja toinen vanhempi kotona etätöissä tai opiskelemassa tai sairaana.
En usko yhdenkään mummin haluavan rintavauvaa yökyliin.
Vaikka sinulla on mummona niin paljon järkeä ja kunnioitusta lapsesi perhettä kohtaan, että e
En tippaakan usko jos ette heti vetäneet kännejä ja ruvenneet tappelemaan kun tulit laitokselta. Pitäisitte jutut ees jotenkin uskottavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista kun kenenkään äidit ja anopit ei ole työelämässä. 18
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kun kenenkään äidit ja anopit ei ole työelämässä. 18
Täh? Ihan kuin ap:nkin nimiäiset olisi keskellä arkipäivää?
Miksi ripottelet noita numeroita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini kaappasi kuopuksen kaupungille, kun oli sovittu, että lyhyesti käy vain leikkipuistossa.
Tätä ennen moneen kertaan väännettt rajoista ja jatkuvasta meille tunkemisesta.
Lapsella säännöllinen lääkitys ja ne lääkkeet kotona. Puhelimeensa ei vastannut.
Ja edelleen kitisee miten ihana mummeli on nyt eristetty ja välit jäädytetty.
Vähän sama kokemus. Tosin meillä ei ole lapsella mitään sairautta. Mutta anoppi haki tokaluokkalaisen suoraan koulusta urheiluharrastukseen sovitusti. Sen jälkeen ei tuonutkaan kotiin, vaan kiikutti ties missä ja palautti kahdeksalta illalla kotiin. Ei vastannut puhelimeen ja oli ottanut lapselta puhelimen pois. Kotiin palatessaan lapsi oli syönyt koulun ja treenien jälkeen tasan palan jotain kakkua. Ei ollut tehnyt läksyjä. Ja oli todella huonovointinen ja nälkäinen. Sen jälkeen ei saanut kyllä tehdä hetkeen lapsen kanssa yhtään mitään. Lähinnä sen takia, että ei ollut tehnyt mielestään mitään väärin ja minä kuulemma ylireagoin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 324 menette anoppinne asioihin sotkeutumaan ja "väitätte vastaan."
Anoppi jos on oikeustoimilelpoinen teidän ei ole syytä menmä väittämään vastaan, tuhlaako perintöänne?
Milsi ette voi anopin antaa olla rauhassa? Vai taas se sukutila missä asuu anoppi ja kahden pojan perheet?
Anoppi saisi olla oikein vallan rauhassa. Mutta tykkää puuttua meidän asioihin. Siksi väitetään vastaan, koska ei ole tosiaan päättämässä meidän perheiden asioista.
Sä taidat olla tällainen tahallaan kaiken väärin ymmärtävä ja rajaton anoppi/äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Anoppisi on ihan oikeassa:et ole osa hänen perhettään, sinulla ja anopin pojalla on perhe."
TÄMÄ!!!!!!!
Täällä miniät kuorossa huutaa, että ANOPPI EI OLE PERHETTÄ!
Joten ei kai se miniäkään sitten ole anopin perhettä.
Nyt sitten miniä vinkuu, että anoppi antaa ymmärtää, ettei miniä kuulu perheeseen :DDDDDDDDDDDDD
Yrittäkää nyt hyvät miniät päättää, onko se anoppi perhettä vai ei ja jos ei ole, silloin on turha vinkua, että anoppa antaa ymmärtää, ettei miniä kuulu perheeseen, nyyh nyyh, kamala anoppi.
Täällä miniät kuorossa huutaa, että ANOPPI EI OLE PERHETTÄ!
Joten ei kai se miniäkään sitten ole anopin perhettä.
- Ei olekaan, mitä sinä änkytät?
Nyt sitten miniä vinkuu, että anoppi antaa ymmärtää, ettei miniä kuulu perheeseen :DDDDDDDDDDDDD
- Ei ole kukaan sellaista vinkunut.
Yrittäkää nyt hyvät miniät päättää, onko se anoppi perhettä vai ei ja jos ei ole, silloin on turha vinkua, että anoppa antaa ymmärtää, ettei miniä kuulu perheeseen, nyyh nyyh, kamala anoppi.
- Kukaan ei ole sellaista vinkunut, ongelma on se, että anoppi ei ymmärrä rajoja ja sitä ettei kuulu miniän perheeseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini kaappasi kuopuksen kaupungille, kun oli sovittu, että lyhyesti käy vain leikkipuistossa.
Tätä ennen moneen kertaan väännettt rajoista ja jatkuvasta meille tunkemisesta.
Lapsella säännöllinen lääkitys ja ne lääkkeet kotona. Puhelimeensa ei vastannut.
Ja edelleen kitisee miten ihana mummeli on nyt eristetty ja välit jäädytetty.
Vähän sama kokemus. Tosin meillä ei ole lapsella mitään sairautta. Mutta anoppi haki tokaluokkalaisen suoraan koulusta urheiluharrastukseen sovitusti. Sen jälkeen ei tuonutkaan kotiin, vaan kiikutti ties missä ja palautti kahdeksalta illalla kotiin. Ei vastannut puhelimeen ja oli ottanut lapselta puhelimen pois. Kotiin palatessaan lapsi oli syönyt koulun ja treenien jälkeen tasan palan jotain kakkua. Ei ollut tehnyt läksyjä. Ja oli todella huonovointinen ja nälkäinen. Sen jälkeen ei saanut kyllä tehdä hetkeen l
Hohhoh. Mitenkähän minä en oikein usko tätäkään juttua. Mitä varten se anoppi olisi noin tehnyt? Kai sillä selityskin oli? Ja kai se nyt lapsi olisi voinut vaatia, että haluaa kotiin.
Ja anoppi kiikutti lasta ties missä. Että mitenkä? Eikö edes lapsi itse tiennyt, missä oli?
Nää tarinat ei todellakaan aina uppoa, mutta sepustelkaa toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että jos anoppi vihaa ap:tä, niin miksi hän haluaisi olla ap:n kanssa missään tekemisissä.
Jos mulla olis vastenmielinen vävy tai miniä jota vihaan, pitäisin kyllä tarkan huolen siitä, etten joutuisi tuon ihmisen kanssa mihinkään tekemisiin koskaa.
Kiertäisin kyllä kaukaa.
Tuokun olisi patempi kuin mun anoppi. Hän kovin mielellään pitäisi mua kynnysmattonaan. Sellainen, jota voi avoimesti pilkata, mitätöidä, haukkua osaamattomaksi, tyhmäksi ja laiskaksi. Lisäksi olen "pakollinen paha", kun miehet eivät voi lisääntyä ilman naista. Kovin pontevasti anoppi on vaatinut lapsiani hoitoon, viikon ikäisestä lähtien. Kun mä en kuulemma osaa...
On teillä outoja anoppeja. Jotenkin tuntuu, ettei tuollainen ihminen pysty synnyttämään ja kasvattamaan normaalia ihmistä, että kyllä sen pojankin on pitänyt imeä lapsuudekodistaan ihmeellisiä mielipiteitä ja ainakin osittain tuon anopin luonnetta.
En oilsi kyllä varma, että olisin alkanut mihinkään suhteeseen tuollaisen äidin pojan kanssa.
Tuokin anoppi vaikuttaa mt-ongelmaiselta ja ne monesti periytyy. Ainakin tavat, eli tuo, että toista voi pitää kynnysmattona ja avoimesti pilkata ja mitätöidä. Ja ehkä miehesi onkin samanlainen ja pitää sinua kynnysmattona, koska antaa äitinsä kohdella sinua noin.
Ei kai normaali mies tuollaista katselisi.
Minulla on poika ja hänellä vaimo ja jos minä käyttäytyisi huonosti miniän seurassa tai haukkuisin häntä niin voisi olla varma, ettei heitä taitaisi sen jälkeen meillä näkyä.
Kyllä siitä suuttuisi niin miniä, mutta ennen kaikkea poikanikin. Ihmisillä täytyy olla käytöstavat ja ne opitaan KOTOA. Jos kotona on saaut ilkkua ja mitätöidä toista, niin helposti se hyväksytään omassakin elämässä. Eli se haukkuminen ja toisen kynnysmattona pitäminen on ihan normaalia tai jopa suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että jos anoppi vihaa ap:tä, niin miksi hän haluaisi olla ap:n kanssa missään tekemisissä.
Jos mulla olis vastenmielinen vävy tai miniä jota vihaan, pitäisin kyllä tarkan huolen siitä, etten joutuisi tuon ihmisen kanssa mihinkään tekemisiin koskaa.
Kiertäisin kyllä kaukaa.
Tuokun olisi patempi kuin mun anoppi. Hän kovin mielellään pitäisi mua kynnysmattonaan. Sellainen, jota voi avoimesti pilkata, mitätöidä, haukkua osaamattomaksi, tyhmäksi ja laiskaksi. Lisäksi olen "pakollinen paha", kun miehet eivät voi lisääntyä ilman naista. Kovin pontevasti anoppi on vaatinut lapsiani hoitoon, viikon ikäisestä lähtien. Kun mä en kuulemma osaa...
No ehkä sä et sitten todellakaan osaa. Voisiko olla niin?
On teillä outoja anoppeja. Jotenkin tuntuu, ettei tuollainen ihminen pysty synnyttämään ja kasvattamaan normaalia ihmistä, että kyllä sen pojankin on pitänyt imeä lapsuudekodistaan ihmeellisiä mielipiteitä ja ainakin osittain tuon anopin luonnetta.
En oilsi kyllä varma, että olisin alkanut mihinkään suhteeseen tuollaisen äidin pojan kanssa.
Tuokin anoppi vaikuttaa mt-ongelmaiselta ja ne monesti periytyy. Ainakin tavat, eli tuo, että toista voi pitää kynnysmattona ja avoimesti pilkata ja mitätöidä. Ja ehkä miehesi onkin samanlainen ja pitää sinua kynnysmattona, koska antaa äitinsä kohdella sinua noin.
Ei kai normaali mies tuollaista katselisi.
Minulla on poika ja hänellä vaimo ja jos minä käyttäytyisi huonosti miniän seurassa tai haukkuisin häntä niin voisi olla varma, ettei heitä taitaisi sen jälkeen meillä näkyä.
Kyllä siitä suuttuisi niin miniä, mutta ennen kaikkea poikanikin. Ihmisillä täytyy olla käytöstavat ja ne opitaan KOTOA. Jos kotona on saaut ilkkua ja mitätöidä toista, niin helposti se hyväksytään omassakin elämässä. Eli se haukkuminen ja toisen kynnysmattona pitäminen on ihan normaalia tai jopa suotavaa.
Kun kasvaa tuollaisessa perheessä, alkaa varoa tuollaista ihimistä. Eikä tiedä sen kummemmasta ja kuvittelee että noin kaikilla on.
Minun mieheni perheessä kaikki varoo ja hyvittelee appiukkoa, joka öykkäröi, mesoo ja päsmäröi aina.
Mieheni hoki, että se nyt vaan on semmonen, ei se pahaa tarkoita, hyvällähän se.
Että hyvällä mm. sanoo minua tyhmäksi päin naamaa? hys hys.
Outo ajatus että vanhemman naisen tulisi rajattomasti rakastaa jokaista poikiensa tyttöystävää. Miksi vaaditte anopilta enemmän kuin itse ette kykene edes hyvään sivistyneeseen käytökseen.
Asiallinen käytös anopilta riittää. Sitä on peräänkuulutettu täällä.