Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun ymmärtää 15 vuoden avioliiton jälkeen että mies ei ole koskaan rakastanut
31.07.2025 |
Vaan tyytynyt minuun. Olen kaikin puolin ollut hyvä vaimo ja äiti lapsillemme (toki en täydellinen kuitenkaan), olen ahkera, sopeutuvainen, hauska.. pidän itsestäni huolta, olen ikäisekseni hyvässä kunnossa, nätti jne. Tienaan hyvin, minulla kivat ystävät, niin sanotusti kaikki asiat kunnossa. Niin paitsi parisuhde.
Mies aina ollut sellainen ettei ole oikein viitsinyt panostaa suhteeseen. Esim treffeille vieminen on ylivoimainen tehtävä, hän ei vaan tee sellaista vaikka olen sanonut että se ilahduttaisi minua. Ei muutenkaan tee koskaan mitään erityistä ilahduttaakseen minua. Olen viime vuodet keskittynyt itseeni ja laittanut parisuhteen taka-alalle. Mies ei ole halunnut erota vaikka siitäkin on ollut puhetta. Ihmettelen kun hän ei kuitenkaan tässäkään tilanteessa kun olen ilmaissut tyytymättömyyteni, ole nähnyt mitään eforttia sen eteen että liittomme jollain tapaa paranisi.
Olen nyt ymmärtänyt sen että en ole hänen ihanne naisensa. Hän ei ole koskaan pitänyt minua millään tapaa erityisenä, jotenkin on aina tuntunut siltä että hän ei näe tai arvosta tai edes osaa eritellä hyviä puoliani, kuten jotkut aiemmat poikaystäväni. Ei hän halua nähdä mitään vaivaa eteeni, koska en vaan ole erityinen. Silti hämmentää se että hän ei halua erota. Jotenkin tuntuu siltä että hän itsekin tavallaan ymmärtää sen että olen hyvä vaimo, mutta siltikään en hänen silmissään ole erityinen.
Tämä on kaikin puolin hämmentävää siitäkin syystä että olen itse nuorempi, koulutetumpi, minulla parempi työ ja palkka, pidän parempaa huolta itsestäni, minulla parempi luonne, olen aikaansaavempi jne jne. Silti tuntuu että hän pitää itseään jollain tapaa parempana ja ajatteleeko sitten ansaitsevansa paremman? Minkälaisen?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?
Hän oli komea, karismaattinen ja vannoi rakkautta. Tulin aika nopeasti raskaaksi ja menimme naimisiinkin. Olin myös aika nuori. T. Ap
Aika hankala uskoa että komea ja karismaattinen mies olisi ottanut sinut vain tyytymismielessä. Hänen tuskin tarvitsee tyytyä.
Se on aivan sama millainen missi siinä miehen käsikynkässä on, jos nainen ei aktiivisesti kiihota häntä tempuillaan niin mies kyllästyy naiseen kuin naiseen.
Hiiritutkimuksissa tämä on todettu, kun koiras laitetaan häkkiin naaraiden kanssa niin aluksi se parittelee kaikkien kanssa, sitten kyllästyy, ja sen jälkeen vain uusi naaras kiihottaa sitä.
Avioliitto ja
Pidät ihmisiä hiirinä..Olet varmaan tosi menestynyt elämässä. Iltapalaksi varmaan jyrsit juustonkyrsää jossain nurkassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?
Hän oli komea, karismaattinen ja vannoi rakkautta. Tulin aika nopeasti raskaaksi ja menimme naimisiinkin. Olin myös aika nuori. T. Ap
Niin, turhan keksit noita lisätermejä, siinähän se tuli ekana. Komea. Muulla ei ole teille naisille väliä. Jo aukenee sakset, kunhan vain olet komea.
Charlesilla oli Diana ja jo hääyönä hän pilkkasi tätä ja unelmoi Camillasta.
Oliko Camilla nuori, ei ollut
Ei ollut myöskään kauniimpi
Eikä sopivampi
En minä tiedä, mikä saa miehen käyttäytymään näin. Ehkä joku mies selittää?
Naiset edelleenkin luulee miesten arvostavan kotitöitä tekeviä naisia. Miehiä ei kiinnosta naisissa kuin ulkonäkö ja seksi. Lisäksi tarvitsee vaan olla mukava, eli ei nalkuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tavallinen tarina.
Mies lähtee sitten kun lapset lähtevät.
Aika paljon kertoo palstan tasosta tuo kun miesten haukkuminen saa niin paljon kannatusta.
Katkeroituneiden naisten palsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehille riittää täysihoito jos ei ole saanut päiväuniensa naista.
Vierailija kirjoitti:
Naiset edelleenkin luulee miesten arvostavan kotitöitä tekeviä naisia. Miehiä ei kiinnosta naisissa kuin ulkonäkö ja seksi. Lisäksi tarvitsee vaan olla mukava, eli ei nalkuta.
Ulkonäkö ja seksi. Tosi kestävä pohja. Molemmat kun tuppaa pitkässä parisuhteessa muuttumaan. Miehet itse ovat ensimmäisenä aina julistamassa kuinka samaan pilluunkin kyllästyy ja siksi niin moni nelikymppinen mies on jo täysin haluton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tunne miehistä noin yleisesti, vaikka vain yksi avioliitto on takana, että miehet tekevät järkiratkaisun ja menevät naimisiin vaikka naiseen ei ole kuitenkaan kunnollista rakastumisen tunnetta. Sitten ei arvosteta naista kunnolla.
Joo ei varmaan kaikki miehet ja usein liitto väljähtyy ihan muuten vain.
No kun on pakko. Muuten on säälittävä vässykkä luuserimies, joita tälläkin palstalla tykätään haukkua. Kunnon miehen kuuluu perustaa perhe ja ottaa vastuu, eikä koskaan erota vai mitä?
Vaikea ulkopuolisen sanoa, mikä on mitä. Avioliitossa lupaa niin myötä- kuin vastoinkäymisessä. Miksi olettaa, että mies olisi jotain muuta jonkun toisen kanssa? Ehkä monen miehen malli rakkaudesta on koti, jossa saa vain olla möllöttää omana ärtyneenä itsenään? Perustarve kaikilla on tulla hyväksytyksi omana, paljaana itsenään.
Pitääkö sen riittää naiselle? Tietenkin tilannekohtaista. Joku perusyhteys puolisoon on oltava. Mutta aikuisena jotkut höttöromanttiset kuvitelmat voi myös vaan unohtaa ja iloita elämässään siitä mitä on saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama.. mut se on parempi kun sen tajuaa ja hyväksyy. Ja tekee sit vaan niitä omia kivoja juttuja, miehestä viis. Tehkööt mitä lystää. Pahinta on jäädä miettimään ja puimaan sitä asiaa. Katkeroituu vaan itse. Ihan hyvää elämää voi olla ilman suurempia tunteitakin.
Tyytyminen ymmärretään usein väärin. Minä ja eksäkin varmaan tyydyttiin. Kun oltiin nuoria ja kauniita, opiskeltiin samaa alaa, oli fyysistä kemiaa, suht samanlaiset elämäntoiveet. Toinen sopi sellaiseen kohtaan, johon poika/tyttöystävän "kuuluu" sopia.
En oikein naamallani kehtaisi sanoa koska kyse on isoimmista virheistäni, mutta alusta asti silti jokin pieni asia puuttui. Sellainen viimeisen päälle helppo henkinen yhteys, ja fyysinen yhteys, joka rakentuu muullekin kuin pintapuolisille asioille. Liian erilaiset persoonat kävi raskaaksi rasitteeksi. Ajan kanssa tilanne vain paheni kun kasvettiin ihan eri suuntiin, ehdittiin kuitenkin olla puolitoista vuosikymmentä yhdessä.
Nyt olen onnellisessa suhteessa. Toisin kuin eksä, mies ei sovi yhtä hyvin noihin palstajankkaajien ihanneominaisuuksiin, mutta minulle sopii paremmin. Enää en ole tyytynyt, joku toinen voisi luulla, kun pitäisi olla rikkaampi tms.
Jotain tällaista varmaan ollut takana jos tuntuu että tunteet on "syyttä" kuolleet. Huomaa, että toinen on kyllä objektiivisesti ottaen hyvä kumppani, niin ohittaa subjektiivisen kokemuksen, kunnes ei enää voi.
Alue: Aihe vapaa
Minä näen asiat täysin toisin. Parisuhde nimenomaan on se, miltä se saa sinut tuntumaan eikä se, mitä se teoreettisesti ajateltuna on. Parisuhde on tunnesuhde.