Kun ymmärtää 15 vuoden avioliiton jälkeen että mies ei ole koskaan rakastanut
Vaan tyytynyt minuun. Olen kaikin puolin ollut hyvä vaimo ja äiti lapsillemme (toki en täydellinen kuitenkaan), olen ahkera, sopeutuvainen, hauska.. pidän itsestäni huolta, olen ikäisekseni hyvässä kunnossa, nätti jne. Tienaan hyvin, minulla kivat ystävät, niin sanotusti kaikki asiat kunnossa. Niin paitsi parisuhde.
Mies aina ollut sellainen ettei ole oikein viitsinyt panostaa suhteeseen. Esim treffeille vieminen on ylivoimainen tehtävä, hän ei vaan tee sellaista vaikka olen sanonut että se ilahduttaisi minua. Ei muutenkaan tee koskaan mitään erityistä ilahduttaakseen minua. Olen viime vuodet keskittynyt itseeni ja laittanut parisuhteen taka-alalle. Mies ei ole halunnut erota vaikka siitäkin on ollut puhetta. Ihmettelen kun hän ei kuitenkaan tässäkään tilanteessa kun olen ilmaissut tyytymättömyyteni, ole nähnyt mitään eforttia sen eteen että liittomme jollain tapaa paranisi.
Olen nyt ymmärtänyt sen että en ole hänen ihanne naisensa. Hän ei ole koskaan pitänyt minua millään tapaa erityisenä, jotenkin on aina tuntunut siltä että hän ei näe tai arvosta tai edes osaa eritellä hyviä puoliani, kuten jotkut aiemmat poikaystäväni. Ei hän halua nähdä mitään vaivaa eteeni, koska en vaan ole erityinen. Silti hämmentää se että hän ei halua erota. Jotenkin tuntuu siltä että hän itsekin tavallaan ymmärtää sen että olen hyvä vaimo, mutta siltikään en hänen silmissään ole erityinen.
Tämä on kaikin puolin hämmentävää siitäkin syystä että olen itse nuorempi, koulutetumpi, minulla parempi työ ja palkka, pidän parempaa huolta itsestäni, minulla parempi luonne, olen aikaansaavempi jne jne. Silti tuntuu että hän pitää itseään jollain tapaa parempana ja ajatteleeko sitten ansaitsevansa paremman? Minkälaisen?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?
Hän oli komea, karismaattinen ja vannoi rakkautta. Tulin aika nopeasti raskaaksi ja menimme naimisiinkin. Olin myös aika nuori. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?
Hän oli komea, karismaattinen ja vannoi rakkautta. Tulin aika nopeasti raskaaksi ja menimme naimisiinkin. Olin myös aika nuori. T. Ap
Aika hankala uskoa että komea ja karismaattinen mies olisi ottanut sinut vain tyytymismielessä. Hänen tuskin tarvitsee tyytyä.
Suomi on täynnä elämästä vieraantuneita miehiä, joille mikään ikinä ei ole riittävän hyvää.
No mies on mitä on. Enemmän ihmetyttää että sinä olet katsellut tuota vuosia.
Monella sama. Joku piti vaan nuorena tyttöystäväksi ottaa. M48
Vierailija kirjoitti:
Suomi on täynnä elämästä vieraantuneita miehiä, joille mikään ikinä ei ole riittävän hyvää.
Suomi on täynnä parisuhteesta vieraantuneita naisia, joille mikään liitossa ei ole riittävää, vaan naiset pettävät miehiään ja sitten ottavat eron, jatkavat elämää uuden miehen kanssa.
Mies ei osaa rakastaa. Ei ollenkaan, ei ketään.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei osaa rakastaa. Ei ollenkaan, ei ketään.
Kaduttaa, että meni ylipäätään naimisiin. Mutta kun seksiä piti saada ja pari lastakin tavan vuoksi. M47
Suomi on täynnä tunnekylmiä ja välttelevästi kiintyviä ihmisiä. Minullekin osui tuollainen mies, onneksi tajusin "jo" 7 vuoden jälkeen eikä lapsia ehditty tekemään. Siinä rikkoo itsensä niin totaalisesti, kun yrittää kaikkensa, rakastaa kaikilla mahdollisilla tavoilla ja tietää itse kyllä olevansa hyvä ja riittävä, mutta ei vaan mitenkään silti kelpaa. Mutta silti jostain syystä haluaa olla yhdessä. Exäkään ei mitenkään vieläkään tajunnut, miksi haluan erota, vaikkei häntä ollut näkynyt kotona moneen kuukauteen sen jälkeen, kun annoin uhkavaatimuksen parantaa tavat tai lähden.
Nykyinen on sitten ihan eri maata, tunnen itseni rakastetuksi ihan joka päivä jo kymmenennettä vuotta. Jopa niinä päivinä, kun olen ihan oikeasti huono, ärtyisä tai sairas. Ei tällaista osannut edes kuvitella ennen.
Hänellä ei ole kokemusta paremmasta, vaan tulee erittäin nuivasta taustasta, ja hänelle tuollainen nuivuus on hyvä.
Useamman vanhemman miehen kanssa deitanneena olen myös huomannut, että heillä on erittäin ailahteleva itsetunto. Katsovat olevansa jonkunlaisessa auktoriteettiasemassa ikänsä ja sukupuolensa puolesta kaikesta huolimatta, ja lisäksi hormonitoiminta aiheuttaa sen että he ovat jatkuvasti muutenkin mielialojensa kanssa "on the edge". Jos hän on 40v+ niin hänellä alkaa pikku hiljaa kroppakin prakaamaan, ellei aktiivisesti huolla sitä.
Luonnossa koiraat eivät hoivaa tai osoita hellyyttä. Ihminen on nisäkäs. Tämä vaatii mieheltä ihan tietoista yritystä ja vaivannäköä, jos hän sellainen olisi. Nk. gentlemannit ovat erittäin harvinaisia.
Mies on romanttinen usein kosiessaan naista, kun vielä saavuttamaton pillu kiiltää silmässä. Sen jälkeen on sitten hormonien alamäkeä, ellei niitä ruoki jollakin sairailla perversioilla tai muulla vastaavalla. Korppu mies on oikeasti jopa aika hyvä mies mieheksi. Yksin saisi toki tuota kosijoiden huomiota, mutta ei sekään hirveästi lämmitä kun tiedät mitä he ovat vailla.
Mulla on sellainen tunne miehistä noin yleisesti, vaikka vain yksi avioliitto on takana, että miehet tekevät järkiratkaisun ja menevät naimisiin vaikka naiseen ei ole kuitenkaan kunnollista rakastumisen tunnetta. Sitten ei arvosteta naista kunnolla.
Joo ei varmaan kaikki miehet ja usein liitto väljähtyy ihan muuten vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?
Hän oli komea, karismaattinen ja vannoi rakkautta. Tulin aika nopeasti raskaaksi ja menimme naimisiinkin. Olin myös aika nuori. T. Ap
Aika hankala uskoa että komea ja karismaattinen mies olisi ottanut sinut vain tyytymismielessä. Hänen tuskin tarvitsee tyytyä.
Se on aivan sama millainen missi siinä miehen käsikynkässä on, jos nainen ei aktiivisesti kiihota häntä tempuillaan niin mies kyllästyy naiseen kuin naiseen.
Hiiritutkimuksissa tämä on todettu, kun koiras laitetaan häkkiin naaraiden kanssa niin aluksi se parittelee kaikkien kanssa, sitten kyllästyy, ja sen jälkeen vain uusi naaras kiihottaa sitä.
Avioliitto ja kaikenlaiset seurustelut ovat ihan vaan fasaadeja tälle parittelukäytökselle. Halu tulee näistä samoista vaistoista, joita nisäkäskoirailla ohjaa se, että mitä ENEMMÄN naaraita saa siitettyä, sitä menestyksekkäämpi on. Sen vuoksi pornoakin katsellaan pornoakkoja vaihdellen, eikä sitouduta yhteen pornotähteen xD
Mitä itse olet tehnyt parisuhteen eteen? Oletko järjestänyt lapset hoitoon ja treffit teille?
Vierailija kirjoitti:
Ikäeronne?
7 vuotta. Olen nuorempi. T. Ap
Odotat että mies tekee sinulle sitä ja tätä, mutta mitä sinä olet tehnyt miehellesi? Miten sinä panostat häneen?
Koulutus, palkka, kivat kaverit ja muu huttu ovat täysin epäoleellisia miehen näkökulmasta.
Koska olet niin erinomainen, pitäisikö vaihtaa miestä?
Se klassinen kysymys alkuun: miten oikein päädyit edes yhteen moisen miehen kanssa?