Lue keskustelun säännöt.
Riidaton parisuhde, normaalia vai outoa?
31.07.2025 |
Omassa liitossani on huono vaihe menossa. Ruuhkavuodet yhdistettynä muutamiin ongelmiin ja tästä johtuen meillä on jatkuvasti riitoja. Olen näistä sitten avautunut läheiselle ystävälleni, joka onkin ollut minulle korvaamaton tuki. Viime kerralla kun tapasimme ja olin valittanut hänelle liittoni ongelmista havahduin jotenkin siihen, että avautuminen on ollut kovin yksipuolista. Sanoin hänelle, että kai tietää, että voi purkaa oman suhteensa riitoja myös minulle ja tähän ystäväni jotenkin jopa nolona takelteli, etteivät he koskaan riitele miehensä kanssa.
Jäin miettimään, että voiko tuo olla edes totta? Ovat kuitenkin olleet yli kymmenen vuotta yhdessä. Toki tiedän, ettei usein riitely ole terveen parisuhteen merkki ja riidattomuus on varmaan se ideaali, mutta kuinka moni oikeasti elää riidattomassa suhteessa? Tai onko se edes ihan tervettä, ettei koskaan mistään asiasta muka tule erimielisyyksiä?
Kommentit (158)
Voihan olla erimieltä, mutta ei siitä tarvitse riidellä vaan asiasta keskustellaan asiallisesti. Ei me riidellä, kun ei ole mitään riidan aihetta. Ei ole rahahuolia eikä lapsia tai muutakaan, joka aiheuttaisi suhteessa stressiä. Kumpikin on tyytyväinen elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riita ja erimielisyys ovat kaksi eri asiaa. Ei ole mitään tarvetta riidellä, vaikka ei olisi samaa mieltä. Ystävälläsi on paljon mukavampi elämä kuin sinulla!
Millaiset ovat ruuhkavuotesi? Hoidat kaikki vanhempiesi asiat ja lapsiperheen kiireet siihen päälle, olet töissä ja opiskelet siinä rinnalla lisää? Hoidat harrastukset ja lasten harrastukset?
Vai elät ihan tavallista lapsiperhe-elämää kutsuen sitä ruuhkavuosiksi.
Mä en exän kanssa riidellyt oikestaan koskaan. Perimmäisenä syynä oli se, ettei me kyllä puhuttukaan mistään vakavammasta, joten eipä tullut sitten kamalasti riitojakaan. Puhuminen oli lähinnä sellaista arkisiin asioihin keskittyvää: kumpi vie lapsen treeneihin, mitä tehdään ruoaksi, mihin mennään kesälomalle, mitä pitää ostaa kaupasta, mitä tehtäisiin tänä viikonloppuna jne.
Eli riidattomuus voi joskus kertoa myös huonosta suhteesta.
Hän on yksityisempi eikä halua puhua asiasta ulkopuolisille.
Se, ettei olisi koskaan yhtään riitoja on vähän outoa, mutta toisaalta riitojen laaduissa on hyvin paljon eroja. Ei meilläkään äänekkäästi riidellä, ollaan eri mieltä ja jotenkin epäsopusoinnussa, kunnes on saatu puhuttua niin että molemmat jälleen ymmärtää toisiaan. Saatetaan jäädä olemaankin toki eri mieltä, mutta jälleen hyvillä mielin.
On se outoa, jos mistään ei tule koskaan yhteentörmäystä. Yleensä noissa toinen tuppaa nielemään ja patoamaan ja sitten räjähdetään kerran ja suhde on siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain joskus kuulin ajatuksen, että riidaton parisuhde on sellainen, missä jompikumpi tai molemmat tukahduttavat tunteensa ja mielipiteensä.
Mutta minä olen ollut naimisissa yli 30 vuotta, enkä ole juurikaan kokenut tarvetta purkaa riitoja muille. Ensinnäkin siksi, että riidat riidellään, ja sitten ne on ohi. Ei ne jää minua painamaan, eikä aidosti sovittuja asioita ole mitään mieltä lähteä puimaan. Toinen asia on luottamus ja kunnioitus. Minusta puolisolla pitää olla oikeus luottaa siihen, että on kanssani turvassa. Että hänen henkilökohtaiset tunteensa ja ominaisuutensa eivät leviä ympäristöön. Ystävämme yleensä tuntevat meidät molemmat. Ei siinä ole mitään yksityisyyden suojaa.
Vierailija kirjoitti:
Jostain joskus kuulin ajatuksen, että riidaton parisuhde on sellainen, missä jompikumpi tai molemmat tukahduttavat tunteensa ja mielipiteensä.
allekirjoitan
-4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en exän kanssa riidellyt oikestaan koskaan. Perimmäisenä syynä oli se, ettei me kyllä puhuttukaan mistään vakavammasta, joten eipä tullut sitten kamalasti riitojakaan. Puhuminen oli lähinnä sellaista arkisiin asioihin keskittyvää: kumpi vie lapsen treeneihin, mitä tehdään ruoaksi, mihin mennään kesälomalle, mitä pitää ostaa kaupasta, mitä tehtäisiin tänä viikonloppuna jne.
Eli riidattomuus voi joskus kertoa myös huonosta suhteesta.
No mitä ne vakavammat asiat olisivat olleet, josta olisi tullut riitaa?
Harvinaista, muttei epätavallista. Kymmenen vuotta tulee yhdessä emmekä riitele käytännössä koskaan. En edes kykene muistamaan milloin viimeksi jompi kumpi on pahoittanut mieltään edellisen kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yleisesti mutta oma jo päättynyt 17 vuotinen suhde oli riidaton. Pahimmillaan toinen ärähti painokkaasti jotain sanoen mutta ei koskaan huutamaan alettu. M
Ei riitely tarkoita huutamista. Riitely on sitä, että tunteet pääsevät pinnalle, kun vaikeita asioita käsitellään. Mieheni käytös muuttuu riidellessä vain niin, että hän puhuu kirjakieltä. Ja on se silti riitelyä.
Erimielisyys ja riitely ovat eri asioita. Ei mekään olla ikinä riidelty mutta eri mieltä ollaan oltu monesti. Asiat asioina eikä aleta haastaa toista niin ei synny riitaa. Mielestäni sillä on myös suuri merkitys että asiat sanotaan ääneen heti eikä haudota niitä yksin ja pamauteta myöhemmin jolloin padotut tunteet ja mielipaha voivat tulla turhan suurena tunteenpurkauksena. Pitää osata myös asettua toisen asemaan eikä päsmäröidä vain sitä omaa näkökulmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset hallitsevat tunteensa ja keskustelevat erimielisyyksistään rauhallisesti.
Esiteinit lähtevät pidäkkeettömälle tunnelaukalle ja sotkevat asiat riidoiksi.
Jos toisen toiminta ei ikinä loukkaa eikä satuta, ollaanko silloin ollenkaan läheisiä? Minusta läheiseen ihmissuhteeseen liittyy aina myös ne negatiiviset tunteet, koska kukaan ei ole täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riita ja erimielisyys ovat kaksi eri asiaa. Ei ole mitään tarvetta riidellä, vaikka ei olisi samaa mieltä. Ystävälläsi on paljon mukavampi elämä kuin sinulla!
Millaiset ovat ruuhkavuotesi? Hoidat kaikki vanhempiesi asiat ja lapsiperheen kiireet siihen päälle, olet töissä ja opiskelet siinä rinnalla lisää? Hoidat harrastukset ja lasten harrastukset?
Vai elät ihan tavallista lapsiperhe-elämää kutsuen sitä ruuhkavuosiksi.
Mä kyllä ajattelen, että vahva erimielisyys, johon liittyy todennäköisesti jonkin verran pahaa mieltä on faktisesti riita, vaikka olisikin sivistynyt sellainen. Koska usein ihmiset tunnistaa kuitenkin sen tunteen, kun erimielisyys on ratkottu ja täysi sopu vallitsee taas.
Sitten taas jos ei ole edes sivistyneitä riitoja tai toisten sanoin erimielisyyksiä, niin jossakin on kyllä mätää, ihmisillä nyt vaan vuosien aikana tulee konflikteja jos ei toinen aina peesaa.
Vierailija kirjoitti:
On se outoa, jos mistään ei tule koskaan yhteentörmäystä. Yleensä noissa toinen tuppaa nielemään ja patoamaan ja sitten räjähdetään kerran ja suhde on siinä.
Tai sitten ollaan aikuisia ja keskustellaan se asia samantien. Ei tarvitse padota mitään, kun ymmärtää, että asioille ja ilmiöille on olemassa sanat ja nimet. Sitten vain keskustelemaan. Ihan riidatta.
Harmillisesti tätä tapaa pidetään huonona, koska monelle riitely on tapa osoittaa olevansa parempi. Terveessä ihmissuhteessa ei ole moista tarvetta.
Emme me ole riidelleet näinä vuosina (kohta 30 vuotta) kun ollaan naimisissa oltu. Pientä sanomista kun ärsyyntyy jostain, mutta ei ole tullut riitaa. Murjotuskin jää aina lyhyeen, kun ollaan jo puhuttu asia auki mitä kumpikin oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mitä sitten riitely tai riita kenellekin tarkoittaa ja mitä se käytännössä on. Minä en sellaista omassa suhteessani tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset hallitsevat tunteensa ja keskustelevat erimielisyyksistään rauhallisesti.
Esiteinit lähtevät pidäkkeettömälle tunnelaukalle ja sotkevat asiat riidoiksi.
Ei riitely tarkoita että pitäisi olla laukalla.
Yleensä johtuu siitä, että toinen on tossun alla eikä mitään riidanaihetta synny, kun toinen myötäilee toista koko ajan.
Ja lopuilla sitten mielikuva riidasta on se, että huudetaan täyttä kurkkua ja heitellään tavaroita. Riidellähhän voi vaikka kuiskaten.
Vierailija kirjoitti:
Emme me ole riidelleet näinä vuosina (kohta 30 vuotta) kun ollaan naimisissa oltu. Pientä sanomista kun ärsyyntyy jostain, mutta ei ole tullut riitaa. Murjotuskin jää aina lyhyeen, kun ollaan jo puhuttu asia auki mitä kumpikin oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mitä sitten riitely tai riita kenellekin tarkoittaa ja mitä se käytännössä on. Minä en sellaista omassa suhteessani tunnista.
Sanomista ja murjotusta?? Sitähän se riitely juuri on. Mitä muuta se voisi olla? Eli kyllä te riitelette. Juuri samalla tavalla kuin kaikki muutkin.
En tiedä yleisesti mutta oma jo päättynyt 17 vuotinen suhde oli riidaton. Pahimmillaan toinen ärähti painokkaasti jotain sanoen mutta ei koskaan huutamaan alettu. M