Katkeruus lapsettomia kohtaan tuntuu kummalliselta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat jää monesta ihanasta paitsi

Kuten myös ne, joilla on lapsia.

Katsos, mitä kukin ihanana pitää...

Tietysti nyt sanon: olen ollut liki nelikymppiseksi lapseton ja kokenut paljon ihanaa. Nyt äitinä koen paljon ihanaa myös.

 

Vierailija kirjoitti:

Monet yli 30v äidit haluavat näyttää hyvältä ei se teiniksi tee jos ripset on ja salilla käy ja haluaa huomiota varsinkin jos sinkku

Sorry, en nyt saa tekstistäsi punaista lankaa..on lievästi ilmaistuna sekavahkoa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät lapsenpusaajat edes mieti miksi tekevät lapsia, kunhan tekevät "kuten kuuluu". 

"Lapsenpusaajat"- tökeröä kielenkäyttöä. Kyllä kaikki tuntemani lapselliset ovat omalla kohdallaan harkinneet tarkkaan oman tahtonsa. Miksi kukaan hommaisi lapsia siksi, että se vaan pitää, "kuten kuuluu"? Velat jostain syystä puolustelevat omaa kantaansa kiihkeästi ja usein rumasti solvaten lapsellisia. Miksi he tekevät näin, kun he ovat onnellia omasta valinnastaan? Ei minulla äitinä ole mitään tarvettaa "puolustella" kenellekään omaa valintaani.

En ole tuon aiemman kommentin kirjoittaja, mutta ihmiset hommaa lapsia "koska pitää" koska se on se miten heidät on kasvatettu. Ihan oikeasti. Minä olen itse lapseton, mutta meidän suvussa on tällainen kasvatus ollut.

Hyvä ilmaisu tuo vela-kieli. Se  sisältää myös sen, että jos on vuosikymmeniä ollut vannoutunut vela, ja sitten päätyykin lapsia tekemään, ei kuulema ole koskaan oikea vela ollutkaan. Koska "oikea" vela ei koskaan voi muuttaa mieltään (huom! ei mistään syystä).

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta mitä omalle kohdalle käynyt on kun lapseton tulee neuvomaan lapsellista

Tätä tapahtuu paljon ja aina huvittaa se lapsenmielisyys. 

Monesti olisi hyvä, että lapselliset kuuntelisivat lapsettomien ohjeita, tai edes jonkun ohjeita. Maailmassa on liikaa lapsien kaltoinkohtelua. Lapset eivät ansaitse sitä.

Sekin on eri asia, että onko lapsettomalla ihmisellä jotenkin muuten tietotaitoa lapsiin liittyen, vai onko vaan joku muuten vaan veemäinen Pirkko. Monesti niistä neuvoista paistaa myös se, ettei oikeasti esim. tunneta sitä lasta yhtään. Kunhan vaan tullaan huutelemaan, että teeppä noin. Lapsiin ei ole mitään yksi sopii kaikille-kasvatusmallia. Ammattilainen useimmiten tajuaa

Minä useamman lapsen äitinä olen saanut ikimuistoisen neuvon lapsettomalta: pistä tutti sen suuhun, niin lakkaa rääkymästä. (kyseessä 2kk vauva minulla)

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on lapsia saa arvonimen aikuinen. On vastuuta toisesta ihmisestä. Lapsettomat ei huolehdi muista

Aika mustavalkoinen käsitys etteikö lapseton voisi huolehtia muista kuten vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 

Vielä mustavalkoisempaa että ei ole aikuinen ellei ole lapsia.

Ei vanhempikaan lakkaa olemasta vanhempi vaikka päättäisi yhtenä aamuna ettei halua olla vanhempi. Vanhemmuus kestää koko elämän.

Samalla tavoin kuin velaus on koko elämän mittainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on lapsia saa arvonimen aikuinen. On vastuuta toisesta ihmisestä. Lapsettomat ei huolehdi muista

Aika mustavalkoinen käsitys etteikö lapseton voisi huolehtia muista kuten vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 

Olin "yllättynyt", kun puolison sinkku velasisko ei huolehtinut ollenkaan äidistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, parempaan. Useimmilla

Jos maailmankuvan muutos on tavoitteena, siihen on varmasti muitakin reittejä kuin lapsen hankkiminen. Esimerkiksi terapia ja itsetutkiskelu, kirjat, ...

Minun maailmankuvaani ovat muuttaneet SEKÄ lapset, ETTÄ  itsetutkiskelu, kirjat, opiskelu...

Ok, hienoa että maailmankuvasi on muuttunut.

Hienoa on, etten enää yllämainittujen syiden takia ole enää täysin sinisilmäinen kaksivitonen vela-maailmanparantaja.

Lapset ja nuoret on mahtavia!

Kunhan ei oo omia.

- Lapseton M52, 26 vuotta lastensuojelulaitoksissa töissä

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletetaan että lapseton on itsekäs? Lapseton voi olla hyvin lämmin muita kohtaan vaikkei halua omia lapsia. Mahdollisesti voi olla töissä missä autetaan muita tai tehdä vapaaehtoistyötä muiden ihmisten, tai eläinten, hyväksi. Tietysti näitä voi tehdä myös perheellinen, mutta enemmän veloille sanotaan että he ovat itsekkäitä.

Velat itse mainostavat ihannoivansa huoletonta arkea, jossa rahat ja vapaa-ajan saa käyttää itseensä; eikä tarvitse ottaa vastuuta toisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletetaan että lapseton on itsekäs? Lapseton voi olla hyvin lämmin muita kohtaan vaikkei halua omia lapsia. Mahdollisesti voi olla töissä missä autetaan muita tai tehdä vapaaehtoistyötä muiden ihmisten, tai eläinten, hyväksi. Tietysti näitä voi tehdä myös perheellinen, mutta enemmän veloille sanotaan että he ovat itsekkäitä.

Velat itse mainostavat ihannoivansa huoletonta arkea, jossa rahat ja vapaa-ajan saa käyttää itseensä; eikä tarvitse ottaa vastuuta toisista.

Näitä kyllä arvostan, myönnetään. Mutta jos valitsee ITSE hankkia lapsen koska ITSE haluaa lapsen, se on myös "itsekästä", omista haluista lähtöisin. Onko se huono asia? No ei. Tosi kiva jos lapset ovat toivottuja. 

Aidosti epäitsekäs tapa saada lapsi olisi varmaan lähinnä uhrautua huolehtimaan jonkun toisen lapsesta tämän vanhempien kuoltua, vaikkei itse olisi koskaan halunnut lapsia. Se olisi kai todella epäitsekäs teko, mutta on ihan hyvä, että tuollaista ei juurikaan tapahdu. Ei ole lapsenkaan etu että täysin epäitsekkäät vanhemmat vain uhraavat kaikkensa hänen vuokseen.

Mikä ihmeen katkeruus? 

Onko sinulla muitakin harhaluuloja? Kerro niistä tässä samalla  

Ei kukaan ole katkera sinulle  tai kenellekään lapsettomalle. 

Yleisesti ihmiset rakastavat perheitään ja lapsiaan. Vain tällä palstalla törmää moiseen huuhaahan

Vierailija kirjoitti:

Ei vanhempikaan lakkaa olemasta vanhempi vaikka päättäisi yhtenä aamuna ettei halua olla vanhempi. Vanhemmuus kestää koko elämän.

Samalla tavoin kuin velaus on koko elämän mittainen.

Tunnen hlökohtaiseisti veloja, jotka ovatkin uskossaan käännynnäisiä. Näitä käännynnäisiä on myös julkisuudessa. Onko tämä Oikea Velaus siis jokin geeneihin jo alkiona kiinnittynyt mutaatio?

Itse en tunne katkeruutta lapsettomia kohtaan, vaan sääliä.

No ei tasan oo!Just toisinpäin!🤣Itse voin tehdä mitä haluan tai olla tekemättä niin lapselliset on hauskaa loppuelämää...katkeruudessa.

En toki väitä olevani mikään lapsiekspertti lapsettomana, mutta pistäähän se ihmetyttämään kun toisella menee mielenterveys jo yhden lapsen kanssa niin miksi niitä pitää tehdä lisää. Omaan silmääni järjetöntä ja vastuutonta toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et tosiaan ymmärrä jos oletat noin, ne lapsettomat ovat niitä katkeria nääs.

No kyllä mä ainakin tunnistan tuon ilmiön..Viimeksi eilen sain kuulla kuittailua siitä, miten vapaita iltani ovat.

Onko näin, etteivät lapseton ja *lapsellinen* pysty keskustelemaan mistään ilman, että siitä tulee joku vastakkainasettelu? Vapaat illat on vain yksi asia. Onko se merkki siitä, että näin sanojen henkilö katuu vanhemmuuttaan?

Minä esimerkiksi saatan puhua lapsettomasta/lemmikkttömästä/kerrostalossa asuvasta ihmisestä että eihän sillä ole iltaisin mitään ns. Tekemistä, vaan vain aikaa istua sohvalla. 

Se ei tarkoita, etteikö henkilöllä voisi olla harrastuksia ja tekemistä. Minä itse vain ajattelen, mitä ihmettä minä tekisin jos minulla ei olisi lapsia/lemmikeitä/omakotitaloa. Ne kaikki ovat asioita jotka olen elämääni halunnut, ja elämäni on muotoutunut niiden mukaan. Ja minä olen elämäntavassani ja elämässäni onnellinen. 

Joku toinen taas, joka vaikkapa rakastaa matkustelua, ihmettelee minusta, että onpa ankeaa, kun en matkustele. Itse en taas sellaista kaipaa lainkaan. 

No, aloitus olikin Provo. 

Mun kokemuksen mukaan ne lapsettomat itse kokee että pitää asiaa selitellä. 

Yleisimmin se alkaa että tykkään lapsista mutten itselle tahdo. 

Minulla on lapsia, mutten minä odota muiden tykkäävän lapsistani. Toki esim. Isovanhemmat lapsen lapsistaan tykkäävät, ja vela siskoni heihin haluaa tutustua, mutten minä ajattele koskaan että joku ei halua lapsia koska ei tykkää lapsista. 

Eikai monikaan ole toisen lapsista hullaannuksissaan, omistaan vain.

En tiedä, mistä kumpuaa tuo tarve selitellä. Ehkä siksi kun on vähemmistö siitä oletusta normaalista (eli että on lapsia) samaahan on vaikkapa seksuaalivähemmistöissä, eli jos joku pyuhuu lesbo naisen puolisosta miehenä (oletus) hänestä tuntuu että pitää korjata että eikun se on nainen. 

Itse olen ollut pitkään sinkku. Tottakai minulla oletetaan olevan puoliso, enkä minä lähde oletusta korjaamaan, ellei se ole oleellista asiayhteydessä. 

Nehän ovat vain oletuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kuullut kenenkään olevan kateellinen tai katkera lapsettomia kohtaan. Kuulostaa todella erikoiselta.

Mitä se sitten on kun tuntuu häiritsevän miten lapseton voi olla ja mennä miten haluaa kun itse on kotona kiinni kiljukaulojen kanssa ja ollaan että hemmetti, tekisit säkin nyt lapsia että elämäsi olisi yhtä antoisaa.

Mikä on kiljukaula?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on lapsia saa arvonimen aikuinen. On vastuuta toisesta ihmisestä. Lapsettomat ei huolehdi muista

Aika mustavalkoinen käsitys etteikö lapseton voisi huolehtia muista kuten vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 

Olin "yllättynyt", kun puolison sinkku velasisko ei huolehtinut ollenkaan äidistään.

Miksi lasten pitäisi "huolehtia" vanhemmistaan eli toimia ilmaisina lähihoitajina? Siihen työhön on olemassa ihmiset joille maksetaan palkkaa. Lapsilla on omakin elämä. Miksi äiti ei ollut säästänyt omaa hoivaa varten? Hyvin itsekästä kaataa vastuu lapsille vaikka on ollut elämä aikaa säästää rahaa ja laittaa asiat kuntoon. Miksi teki lapset ja miten niihin oli varaa jos ei ole varaa omaan hoivaan? Ehkäisy on keksitty ja sen käyttö on suositeltavaa.