Lue keskustelun säännöt.
Voiko rehtoria / opettajaa tavoittaa vielä ennen lukuvuoden alkua?
30.07.2025 |
Tietääkö joku, milloin rehtori ja opettajat palaavat töihin? Voikohan heidän kanssa keskustella ennen lukuvuoden aloitusta? Onko lukujärjestyksiä vielä edes tehty, niin että tiedetään mitkä opettajat opettavat mitäkin ainetta millekin luokalle?
Lapseni siirtyy yläkouluun, ja hänellä on ollut yksi aine eriytetty niin että on nyt 2 vuotta edellä. Hänellä on todistuksessa kymppi kyseisestä aineesta ja kevään todistuksessa teksti, että on suorittanut 8 lk oppimäärän. 5 lk todistuksessa on teksti että on suorittanut 7 lk oppimäärän, ja kymppi siitäkin. Olisi epäreilua jos hän joutuisi tekemään samat kirjat uudestaan.
Soitin rehtorille toukokuussa ja yritin jutella asiasta, mutta hän ohitti koko jutun sanomalla, että katsotaan sitten syksyn mittaan mitä lapsi osaa ja mitä kyseisen aineen kanssa tehdään, vähän niin että siinä taas yksi äiti joka pitää omaa lastaan ihmelapsena. En voi soittaa opettajalle, koska ainetta opettaa monta henkilöä enkä tiedä kenen tunneille lapsi päätyy. Lisäksi ainoastaan rehtorin yhteystiedot löytyvät koulun sivulta.
Muuten tällä ei olisi niin väliä eikä kiirettä, mutta en halua että lapsi joutuu uudessa koulussa ja uudella luokalla tilanteeseen, jossa hänen pitää itse alkaa selittää kaikkien edessä tätä asiaa, ja sitten ope ei usko ja muut pitävät outona ja joutuu heti silmätikuksi.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opettajana olen sitä mieltä, etten missään tapauksessa luota luokanopettajan ammattitaitoon matikan opetuksessa niin paljoa, että hyväksyisin seiskan ja kasin suoritetuksi. Ellei alakoulussa ole ollut pätevää matikan opettajaa, oppilas aloittaa seiskalta. Ylöspäin eriytettynä tarvittaessa.
Alakoulun opettajat opettavat tyypillisesti matematiikkaa väärin, esimerkiksi rangaisten kokeessa oppilasta, jos laskee laskun eri tavalla kuin mallivastauksissa. Yläkoulussa on aineenopettajat syystä.
Jos oppilas on saanut hyväksytyn arvioinnin 7.- ja 8.-luokan matematiikasta, niin niitä ei tarvitse tehdä enää uudestaan. Oppilas tekee 9.-luokan matematiikan ja sen jälkeen esim. lukion kursseja matematiikasta.
Oppilaan saama todistus on virallinen asiakirja, jonka pätevyydestä ja oikeellisuudesta vastaa viranomainen (rehtori) omalla allekirjoituksellaan ja päiväyksellä. Todistuksessa tulee olla merkintä, että todistus on Opetushallituksen hyväksymän OPS:n perusteiden mukainen. Todistusta ei voi jälkikäteen peruuttaa eli oppilaan saama todistus on pätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap:n lapsi on ap:n mielestä suorittanut jo seitsemännen ja kahdeksannen luokan matematiikan? Mutta alakoulun luokanopettajan valvonnassa? Silloinhan hänen erinomaisella lapsellaan on tästä suorituksesta todistus! Toimita ap todistus koululle, niin asia nytkähtää liikkeelle. Mikäli todistusta ei ole, niin ei ole suoritustakaan, on vain sinun sanasi, että lapsesi on nero. Jos kouluissa kuunneltaisiin aina vanhempia, olisi lähes jokainen lapsi vapautettu milloin mistäkin, eriytetty milloin mihinkin jne.
Peruskoulu on peruskoulu.
Siinä on vain semmoinen ongelma, että ne alakoulun opettajien antamilla numeroilla on tapana tippua yläkoulussa. Jos alakoulun opettaja on arvioinut 7. ja 8.-luokan matematiikan, siinä voi olla pari-kolme numeroa liikaa. Sama ongelma on usein, jos joku luokanopettaja on yläkoulussa pitkä-aikaisena sijaisena, numerot ovat yleensä reilusti yläkan
Myös lukiossa näkyy, että osaako nuori oikeasti laskea laajan matikan 10 arvoisesti. Meidän luokalla oli 2 oppilasta, joilla toisella oli peruskoulussa matikka aina 9 tai 10 ja toisella 9. Jälkimmäinen sai lukion päättötodistukseen laajasta matikasta 7 ja kirjoitti A:n, ensin mainittu sai 7 ja kirjoitti I:n eli hylätyn ensimmäisellä yrittämällä. Ja peruskoulun aikana aina oli luokkiensa parhaat kokeissa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidille tiedoksi, että lapsesi kohdalla ei ole kyse VSOP:sta vaan etenemisestä tavoitekokonaisuuksittain. Nopeammin etenevän oppilaan opiskelu edellyttää suunnitelmaa ja hallintopäätöstä tavoitekokonaisuuksittain etenemisestä vuosiluokkaansa nopeammin. Kyseessä voi siis olla yksi tai useampi oppiaine.
Juuri näin.
Lahjakas oppilas voi opiskella vuosiluokkaansa nopeammin yhdessä tai useammassa aineessa. Kyse on tavoitekokonaisuuksittain opiskelusta
Käytännössä sama juttu kuin aiempi VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. Asetuksen- ym muutos astuu voimaan perjantaina 1.8.2025. ("Oppilas voi edetä oppiaineen opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta perusopetuslain 20 h :n mukaisesti tavoitekokonaisuuksittain...")
Ihmeellistä suhtautumista, palstamammojen kakaroilla taitaa olla eriytetty kaikki alaspäin, ainakin se matematiikka josta ap ei muuten maininnut mitään mikä aine on edes kyseessä. Rehtoriin voit olla yhteydessä, viimeistään ensi viikon alussa. Itselle onnaivan sama pidetäänkö minua tyhmänä kunhan saan lapseni asian hoidettua parhain päin. Rehtori ja opettajat ei ät nauti minulta mitään sen kummempaa suojaa ettenkö olisi heihin yhteydessä aina kun on asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pitää olla VSOP päätös, jos on poikettu vuosiluokkaistamisesta. Kyllä se kulkee yläkouluun. En usko, että nyt on kyse tästä. Oppilas on vain omin nokkineen tehnyt yläkoulun tehtäviä."
AP vaikuttaa tyypilliseltä hysteeriseltä äidiltä, jonka ymmärryskyky ei riitä tuon ymmärtämiseen. Todennäköisesti seuraavaksi saamme lukea, miten poika on suorittanut yliopistotutkinnon yläkoulun loppuun mennessä.
Miksi kirjoitat tuollaisia herjaavia, leimaavia ja ilkeitä kommentteja aivan vieraasta ihmisestä, josta et tiedä mitään? Ap nimenomaan kertoi, että todistuksessa on merkinnät suorituksista.
Mitä ihmeen tarvetta tuollainen sinulla palvelee.? Toivottavasti et ole opettaja. Olet nimittäin kirjoittamasi perusteella kasvatus- ja opetustyöhön täysin sopimaton. Pilkkaatko ja nimitteletkö lapsiakin, jos eivät osaa jotain tai vastaavat väärin?
AP sai rehtorilta vastauksen jo keväällä. En ymmärrä, miksi ei saisi sanoa, että toimii sen vastauksen mukaan, vaikka provohan tämä koko juttu on... Valitettavasti oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yksinkertaisiakaan vastauksia.
Kyllähän tuon voi asiallisestikin sanoa. Miksi nimitellä "tyypillinen hysteerinen äiti", #ymmärryskyky ei riitä", "ei ymmärrä yksikertaisiakaan vastauksia" ja ivata ja keksiä "miten saamme kohta lukea, miten poika suorittanut yo-kokeen yläkoulussa".
Minusta Ap.n kysymys oli hyvin asialllinen ja informatiivinen, lapsen saaman todistuksenkin osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla on tyypillisesti vesopäivät ennen kuin koulu alkaa. Ja rehtorit palaa töihin ennen sitä.
Ehdit hyvin palata asiaan kun koulu alkaa, koska seiskoilla on ryhmäytymistä alussa, eikä normiopetus ala heti.
Mitkä hlvt vesopäivät. Vetä lonkkaa sohvalla. Puh kiinbi. Pillupuhelin auki.
Voiko nykyään yläkoulun oppilaalla olla ns hyppytuntia?
Haara-askel hyppy
jouduttiin tekemään uusiksi, koska silloin perusopetuksessa ei saanut olla hyppytunteja
Haara-askel hyppy
Jos hyppytunteja ei sallita lainsäädännössä edelleenkään, lapsesi on normaalisti oppitunneilla mukana opetuksessa.
Haara-askel hyppy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla on tyypillisesti vesopäivät ennen kuin koulu alkaa. Ja rehtorit palaa töihin ennen sitä.
Ehdit hyvin palata asiaan kun koulu alkaa, koska seiskoilla on ryhmäytymistä alussa, eikä normiopetus ala heti.
Mitkä hlvt vesopäivät. Vetä lonkkaa sohvalla. Puh kiinbi. Pillupuhelin auki.
VirkaEhtoSOpimuksen mukaiset koulutuspäivät. Jotka ollaan kyllä ihan koululla, suunnitellaan tulevaa vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä suhtautumista, palstamammojen kakaroilla taitaa olla eriytetty kaikki alaspäin, ainakin se matematiikka josta ap ei muuten maininnut mitään mikä aine on edes kyseessä. Rehtoriin voit olla yhteydessä, viimeistään ensi viikon alussa. Itselle onnaivan sama pidetäänkö minua tyhmänä kunhan saan lapseni asian hoidettua parhain päin. Rehtori ja opettajat ei ät nauti minulta mitään sen kummempaa suojaa ettenkö olisi heihin yhteydessä aina kun on asiaa.
Kauhumutsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan muilla aloilla tällaista sisäistä "kastijakoa" ja vähättelevää suhtautumista kollegoiden työhön ja ammattitaitoon kuin opetusalalla? Siis luokanopettajia ja heidän osaamistaan kohtaan.
Luokanopettajat voisivat hyvin antaa takaisin aineenopettajille ja epäillä ja pilkata näiden kykyä toimia lasten ja nuorten kasvattajina. Ja hyvinä pedagogeina, jotka saavat oppilaat motivoitumaan ja innostumaan ja oppimaan. Eivätkä vain ainekeskeisesti ja mekaanisesti käy asioita läpi varsinaisesti opettamatta niitä oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan muilla aloilla tällaista sisäistä "kastijakoa" ja vähättelevää suhtautumista kollegoiden työhön ja ammattitaitoon kuin opetusalalla? Siis luokanopettajia ja heidän osaamistaan kohtaan.
Luokanopettajat voisivat hyvin antaa takaisin aineenopettajille ja epäillä ja pilkata näiden kykyä toimia lasten ja nuorten kasvattajina. Ja hyvinä pedagogeina, jotka saavat oppilaat motivoitumaan ja innostumaan ja oppimaan. Eivätkä vain ainekeskeisesti ja mekaanisesti käy asioita läpi varsinaisesti opettamatta niitä oppilaille.
Aina tuo innostaminen. Opiskella täytyy voida ilman innostustakin. Ja tuo, että opettajat saavat oppilaat oppimaan. Ei opettaja voi sitä oppimista tehdä oppilaan puolesta. Opettaja opettaa, ja oppilas joko innostuu tai ei, joko motivoituu tai ei, ja joko oppii tai ei.
Teetkö sinä sirkustemppuja luokan edessä ja olet ns. kiva ope?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan muilla aloilla tällaista sisäistä "kastijakoa" ja vähättelevää suhtautumista kollegoiden työhön ja ammattitaitoon kuin opetusalalla? Siis luokanopettajia ja heidän osaamistaan kohtaan.
Luokanopettajat voisivat hyvin antaa takaisin aineenopettajille ja epäillä ja pilkata näiden kykyä toimia lasten ja nuorten kasvattajina. Ja hyvinä pedagogeina, jotka saavat oppilaat motivoitumaan ja innostumaan ja oppimaan. Eivätkä vain ainekeskeisesti ja mekaanisesti käy asioita läpi varsinaisesti opettamatta niitä oppilaille.
Älä huoli, niin he tekevätkin. Tyypillinen luokanopettaja-vanhempi tekee heti ekassa Wilma-viestissä selväksi, että on opettaja. Yleensä he ovat kaikkien alojen suvereeneja ammattilaisia, joilla on aina varaa arvostella eikä yhtään mitään ymmärrystä yläkoulun opettajan työstä.
Tutkimustieto tosin kertoo, että tavallisen luokanopettajan osaaminen vaikkapa matikassa ja äikässä on surkeaa. Tutkitusti monet eivät edes tiedä, mikä on virke tai lause. Kutosluokan arvosanat ovat usein aivan hatusta vedettyjä.
On aivan eri asia olla maisteri jollain yhdellä alalla kuin käydä okl:n tapainen puuhakerho. Ap:n matematiikanopella on todella paljon paremmat rahkeet miettiä hänen lapsensa opetusta ja arviointia kuin ap:lla tai entisellä luokanopettajalla.
Jo koko tuo kuvaus siitä, että lapsi ei ole saanut opetusta vaan on vain laskenut itsekseen, on outo. Jos joku oppilas erityisesti tarvitsisi pätevää opetusta, niin juuri lahjakas oppilas. Minä en ikinä jättäisi kaikkein parhaimpia oppilaitani yksin oppiaineeni kanssa, päinvastoin. Minulla on kyky ymmärtää, mihin asti oppilas voi edetä. Siksi seuraan osaamista jatkuvasti ja opastan matkalla. Kukaan hyvä aineenopettaja ei jätä oppilasta yksin kirjan kanssa.
T. Yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä suhtautumista, palstamammojen kakaroilla taitaa olla eriytetty kaikki alaspäin, ainakin se matematiikka josta ap ei muuten maininnut mitään mikä aine on edes kyseessä. Rehtoriin voit olla yhteydessä, viimeistään ensi viikon alussa. Itselle onnaivan sama pidetäänkö minua tyhmänä kunhan saan lapseni asian hoidettua parhain päin. Rehtori ja opettajat ei ät nauti minulta mitään sen kummempaa suojaa ettenkö olisi heihin yhteydessä aina kun on asiaa.
Vttu mitä lukutaidottomuutta. Rehtori on jo keväällä kertonut, miten asia etenee. Jos olisin rehtori, niin moinen turhaan soittelija päätyisi sellaiseen idioottivanhemmat ryhmään, jonka puheluihin ei vastata ja viesteihinkin reagointi hidastuisi huomattavasti. Asia etenee syksyllä, kun opettaja on ehtinyt perehtyä oppilaan osaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllähän tuon voi asiallisestikin sanoa. Miksi nimitellä "tyypillinen hysteerinen äiti", #ymmärryskyky ei riitä", "ei ymmärrä yksikertaisiakaan vastauksia" ja ivata ja keksiä "miten saamme kohta lukea, miten poika suorittanut yo-kokeen yläkoulussa".
Minusta Ap.n kysymys oli hyvin asialllinen ja informatiivinen, lapsen saaman todistuksenkin osalta."
AP oli rehtoriin yhteydessä jo keväällä. Rehtori vastasi, että asiaan palataan syksyllä koulunalun jälkeen. Jos tästä ei ymmärrä, että asiasta on enää ennen syksyä turhaa kysellä, niin kyllä silloin on ymmärryksessä vikaa. Tämä on jo sanottu nätisti yhdessä ensimmäisistä kommenteista ja sen jälkeen ei tarvitse enää nätisti kirjoittaa, on täysi vapaus kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.
Jotkut täällä ehdottavat yhteydenottoa erityisopettajaan. Tämä on hyvin outoa. Erityisopettaja ei todellakaan ole paras eriyttämään ylöspäin yläkoulussa. Miten ihmeessä hänellä olisi sama puhumattakaan parempi ymmärrys aineesta kuin aineenopettajalla?
Sitä paitsi erityisopetus on ääriään myöten täynnä oppilaita, jotka taistelevat nelosen pinnassa. On vastuutonta rasittaa nyt jo erittäin kuormitettua systeemiä lahjakkaiden asioilla.
Tässä keskustelussa ei tajuta, mikä on aineenopettaja ja mikä pätevyys hänellä on koulutuksensa takia ymmärtää, miten erityisesti lahjakasta oppilasta voi auttaa. Jos oma matikan osaaminen rajoittuu lukion lyhyeen tai edes pitkään matikkaan, ei ole kykenevä arvioimaan oppilaan matemaattisen ajattelun kapasiteettia. Sekä erityisopettaja että luokanopettaja kuuluvat tähän porukkaan.
T. Yläkoulun opettaja
Alakoulun opet eivät oikeasti edes kykene arvioimaan mitä vaaditaan 7. ja 8. vuosiluokan oppimäärän suorittamiseen. Annapa sen ihmelapsesi osallistua normaalisti tunneille. Eriyttäminen on vitsi, sillä saadaan ne tyhmimmät jampat edes hetkeksi pois pilaamasta muiden oppimista. Ylöspäin sitä ei käytännössä ole, muuten kuin jos oppilas itse opettelee asiat ilman opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan muilla aloilla tällaista sisäistä "kastijakoa" ja vähättelevää suhtautumista kollegoiden työhön ja ammattitaitoon kuin opetusalalla? Siis luokanopettajia ja heidän osaamistaan kohtaan.
Luokanopettajat voisivat hyvin antaa takaisin aineenopettajille ja epäillä ja pilkata näiden kykyä toimia lasten ja nuorten kasvattajina. Ja hyvinä pedagogeina, jotka saavat oppilaat motivoitumaan ja innostumaan ja oppimaan. Eivätkä vain ainekeskeisesti ja mekaanisesti käy asioita läpi varsinaisesti opettamatta niitä oppilaille.
Kyse ei ole kastijaosta vaan ammattitaidosta. Minä olen fysiikan ja kemian opettaja, ja taatusti siinä pätevämpi kuin kukaan luokanopettaja. Enkä itse kuvittele olevani pätevä luokanopettajaksi. Minusta meillä on eri ammatit, ja luokanopettajat voisivat kunnioittaa aineenopettajan ammattitaitoa yhtä paljon kuin aineenopettajat kunnioittavat luokanopettajan ammattitaitoa. Minä en luule osaavani ottaa uusia ekaluokkalaisia millään tavalla haltuuni. Enkä ymmärrä, miksi sellainen luokanopettaja, jolla ei ole aineopintoja matematiikasta, kuvittelisi olevansa pätevä opettamaan yläkoulun matematiikkaa.
Aineenopettajissa on erinomaisia pedagogeja, jotka ymmärtävät oman aineensa luonteen. Koska olen pääaineeltani fyysikko, osaan johdatella opetuksen historiallisesti ja aineen ymmärryksen kannalta mielekkäästi. Voimme tutkia asioita kokeellisesti monipuolisesti, ja opiskella tutkimustyön tekemistä hypoteeseineen ja työselostuksineen. Ei kukaan edes kuvittele, että luokanopettaja ymmärtäisi syvällisesti esim 13 opetettavan aineen sisäisen logiikan.
Moni koulusta pitävä oppilas innostuu yläkoulun puolella, kun opettajat ovat aineidensa asiantuntijoita, ja heiltä voi oikeasti kysyä kaikenlaista. Ei meitä yleensä pidetä puisevina, vaan päin vastoin.
Osoitat aikamoista luottamuksen puutetta matematiikanopea kohtaan. Luulisi sinun olevan iloinen, kun lapsesi vihdoin saa oikean, asiaan pitkälle erikoistuneen opettajan siinä aineessa, jossa hän on hyvä.
Tuntuu, että pidät edelleen parhaana ratkaisuna, että lapsi opiskelee yksin eli siis ilman opetusta. Mikä järki tässä on?
Luultavasti oppiaine tulee yläkoulun aikana aukeamaan hänelle ihan uudella tavalla. Valitettavasti tämä kyllä monesti tarkoittaa sitäkin, että huomaa olevansa vähän vähemmän nero kuin luuli.
Vierailija kirjoitti:
Osoitat aikamoista luottamuksen puutetta matematiikanopea kohtaan. Luulisi sinun olevan iloinen, kun lapsesi vihdoin saa oikean, asiaan pitkälle erikoistuneen opettajan siinä aineessa, jossa hän on hyvä.
Tuntuu, että pidät edelleen parhaana ratkaisuna, että lapsi opiskelee yksin eli siis ilman opetusta. Mikä järki tässä on?
Luultavasti oppiaine tulee yläkoulun aikana aukeamaan hänelle ihan uudella tavalla. Valitettavasti tämä kyllä monesti tarkoittaa sitäkin, että huomaa olevansa vähän vähemmän nero kuin luuli.
"Asiaan pitkälle perehtyminen" ja aineenhallinta ei takaa sitä, että henkilö osaa opettaa asiaa muille. Aineenopettajissa on valtavia eroja. Melkoinen osa ei alunperin tähdännyt ollenkaan opettajaksi vaan lähti opiskelemaan esim matematiikkaa tai jotain kieltä kiinnostuksesta tai intohimosta ko aiheeseen. Opettajaksi päädyttiin vasta jopa pakon edessä, kun muita työmahdollisuuksia ei ollut.
Olen itse tavannut ja havainnoinut aineenopettajia, jotka ovat luokan edessä aivan avuttomia (pedagogisista opinnoistaan huolimatta). Piirtävät kaavioita ym taululle ja nopeasti selostavat opittavan asian. Kuvittelevat tiedon jotenkin vain siirtyvät oppilaan päähän, kun se on kerrottu ja näytetty. Eivät osaa ollenkaan rakentaa opetettavalle asialle kehystä ja oppimisen kannalta elitärkeää, oppimista ohjaavaa ja tukevaa orientaatioperustaa. Eivätkä pilkkoa asiaa johdonmukaisiksi askeliksi ja rakentaa niistä loogista polkua asian sisäistämiseksi ja ymmärtämiseksi. Opettavat aina yhdellä ja samalla tavalla ottamatta huomioon, että opetusmenetelmiä pitäisi vaihdella, koska oppilailla on erilaisia oppimistyylejä. Eivät aseta oppilasta ja oppimista keskiöön vaan oman, sementoiden tapansa opettaa.
Luokanopettajiksi taas hakeutuvat nimenomaan ne, jotka alunperinkin haluavat opettaa ja kasvattaa ja toimia lasten ja nuorten parissa. heidän pedagoginen pohjansa on paljon vanvempi ja rikkaampi: miten ja millä lailla opettaa ja tukea oppimista ja oppilaiden hyvinvointia. Huonosti voiva tai pelkäävä oppilas ei opi mitään. Kaikki energia menee tilanteesta selviämiseen ja siitä pois pääsemiseen. Aivan samoin kuin aikuisillakin. Evolutionäärinen fakta.
Siinä on vain semmoinen ongelma, että ne alakoulun opettajien antamilla numeroilla on tapana tippua yläkoulussa. Jos alakoulun opettaja on arvioinut 7. ja 8.-luokan matematiikan, siinä voi olla pari-kolme numeroa liikaa. Sama ongelma on usein, jos joku luokanopettaja on yläkoulussa pitkä-aikaisena sijaisena, numerot ovat yleensä reilusti yläkanttiin. Kerran annettu kymppi ei ole saavutettu etu. Yläkoulussa se selviää, onko lapsesi oikeasti selviää, onko lapsesi oikeasti suorittanut yläkoulun kursseja.