Monennenko lapsen syntymä on ollut rankin muutos?

lapsen kohdalla väliä onko ikäero pieni vai suurempi, siis helppous ja rankkuus suhteessa?

Ja niin, ei kaduta.

Vaikka vähän välillä harmittikin..



Ja muistaakseni kyse ei tainnut olla minun valinnoistani, vaan ap:n kysymyksestä, miksi toinen lapsi muutti elämää niin kovin.

ihan just kuin omaa tekstiä olisin lukenut - kolmatta aattelimme - tai mies lähinnä aatteli, että tehtäisi sitten isommalla ikäerolla. Vähintään se kolme vuotta ikäeroa, mutta ei pahitteeksi joku 5-6 vuottakaan nuorempaan.

Rankinta on tämä pieni ikäero, ei se, monesko lapsi on kyseessä. Näin me sen ajattelemme. Sukulaiset eivät uskalla ottaa hoitoon molempia yhtäaikaa, kun meno on just tota mitä ap kuvailit pienellä ikäerolla.

kertokaapas viisaammat!

Iso ikäero on helpompi, pieni taas rankempi.



Kuvitelmani siitä, että " pienellä ikäerolla lapsista olisi seuraa toisilleen" on totta, mutta vain osittain.



Lapset nimittäin myös tappelevat siitäkin edestä, koska heillä on kaikki " yhteistä" . Lelut on yhtäaikaa mielenkiintoisia, ei niin kuin isommalla ikäerolla jolloin " muumit on jo seitsemän vuotiaan mielestä ihan vauvojen juttu" .



Yllättävää on ollut huomata se, miten paljon kinaa tulee myös aikuisen huomiosta.



Jos aikuinen haluaa päästä helpommalla, kannattaa lasten väliin jättää vähintään se 3v. Miksei enemmänkin.

Jokaiseen lapseen ehtisi silloin " keskittyä" eikä vauva-taaperoaika menisi äidiltä " suorittamisen" . Vaippaa-vaippaa-vaippaa-vaippaa



Ja kavereita niistä tulee varmasti isommallakin ikäerolla. Voi tulla jopa parempia kun aivan kaikesta ei tarvitse tapella.

Ehkä.



Mutta nyt kun lapset on tässä, en niitä -tietenkään- mihinkään pois antaisi. Mutta jos olisin tajunnut /silloin muutamia vuosia sitten) pääseväni helpommalla , olisin ehkä tehnyt toisin?

Mutta ensin 1 lapsi, kotona 2 vuotta, töissä 1 vuosi, taas kotona 2 vuotta, töihin vuodeksi, kotiin 2 vuodeksi... Kuka työnantaja tollasta katselisi?



Ja joo, mä oon niitä, jotka ei alle 2-vuotiasta tarhaan laita. Vali vali, mutta ainakin taloudellisesti on paras tehdä 2 lasta mahd lyhyellä aikavälillä, varsinkin jos äitiyspvärahoihin on kertynyt vähän työbonusta ettei minimillä joudu elään.

meillä väliä 2v ja 10 kk ja ihan samanlaista hullunmyllyä se on. Esikoisella PAHIN uhmaikä päällä kuopuksen syntyessä. VAstaus hänellä kaikkeen oli EI - niin revi sitten siitä... kauhea tappelu koko ajan ja huonosti nukkuva vauva siinä mukana.



t numero en muista mikä

Plussana unohdin mainita sen selvän asian, että kun on lapset tehnyt pikapikaa, niin on taas pitkäksi aikaa " kovaa valuttaa" työmarkkinoilla.



Työantaja katsoo, että lapset tehty, voi luottaa ettei jää heti äitiyslomalle!

t 34

Oman vapauden menetykseen ym järkyttävään kelailuun ei tarvinnut enää tuhlata voimia. Oli jo alistunut.

että ekat 2 nopeesti, sit pitkä väli ja toiset 2 taas lyhyellä välillä :D



Joo saa nauraa, siinähän suunnittelen, vasta eka pykätty ja todellisuudesta kahden pienen kanssa hajuakaan, eikä siitä luonnostakaan tiedä että noinko niitä vaan tulee... Mutta pakko juonia, jos haluaa sekä uran että ison perheen! Miehillä on tässäkin vähän helpompaa...



-33

t. vakiokommentaattori, jolla molemmat;)

Nyt on kolme lasta, ikäeroa vauvaan on 6v ja 4v. Aivan ihanaa, koska isommat auttavat tosi paljon. Mutta ainahan se lsisaruksen syntymä mullistaa eli jos ainokainen 4v saakin sisaruksen se voi olla kova pala. Nyt ainakin nämä kaksi jotka ovat tapelleet kaikesta kilvan hellivät vauvaa. Tuntuu että perhe on täys.

" perhe-elämästä" juuri tiedä... Meillä on nyt kolmas tulossa pienellä ikäerolla. Esikoisen ja kakkosen välilla oli neljä vuotta, ja se on hyvä ikäero. Toisen lapsen syntyminen muutti ainakin meidän perheen arjen täysin. Aikaisemmin riitti, että toinen aikuisista katsoi lapsen perään, ja nyt tarvitaan molemmat. Jos haluaa lapselle antaa kahdenkeskistä aikaa, niin siinä menee 2 kertaa enemmän aikaa kuin yhden kanssa. Kuten joku mainitsikin lasten vahtiminen on ihan eri tavalla haastavaa: kyllä 4v:kin vielä tarvitsee aikuisen valvovaa silmaa, vauvasta nyt puhumattakaan. Kaikki on yksinkertaisesti monimutkaisempaa: esim. kaupassa toiselle tulee vessahätä ja kun on siitä selvitty niin 2 min päästä toisella kakat housussa jne Sitten on lääkäri, hammaslääkärit joita on 2 kertaa enemmän kuin yhden. Puhumattakaan lahjojen, vaatteiden, synttäreiden ym järkkaamisestä. Jos joku ihmetteelee, miksi teimme kolmannen, jos kahden kanssa on hankalaa. Me halusimme ison perheen, ja meilla onneksi riittää taloudelliset resurssit niin, ettei vanhempien tarvitse veren maku suussa tehda kaikkea itse (vaikkei mummoja tai muuta sukua olekaan lähellä).

ja toisen syntymä suurempi juttu. Esikoinen ns. helppo tapaus, pääsin edelleen liikkumaan hyvin ostoksille ja kahviloihin ym. Toinen lapsi kamala tissihirmu ja herää aina kaupoissakin huutamaan, ei oikein huvita mihinkään lähteä. Lisäksi tuntuu että kun yksi lapsi hiljenee niin toinen aloittaa metelin, hommaa on tuplasti.

Ehdottomasti toisen lapsen syntymä on ollut isompi mullistus.

Toka meni ihan kivasti totutuilla tavoilla jo. Enempää ei olekaan.

mutta ihmetytti alkupäässä jonkun kommentti että eka lapsi ei muuttanut mitään. Miten se on mahdollista?? Minkälaista elämää te olette eläneet siihen asti?



Kyllä mä koen että ekan lapsen tulo muutti kaiken rajusti. Nyt vasta alan olla alistunut ( kuten joku osuvasti tuossa sanoi) siihen että elämä on erilaista, eikä se tästä muuksi muutu. En olisi ennen ensimmäistä uskonut kuinka paljon mun elämä muuttuu.

Elän toivossa että toinen ei niin rajusti muuttaisi enää mitään. Ikäeroa tulossa noin 2v5kk

Vierailija:

Ja toki isä voi huolehtia lentokoneessa toisesta lapsesta, jos isä on mukana.

Mutta silloin kun ei ole.. matkalla mummolaan vain minä ja lapset.

;-) Moni asia on järjestelykysymys. Sanon ma. Joka ei lennä koskaan ;-)

Ei vauvalle mitään kaukaloa koneeseen saa ottaa, sylissä se kulkee. Meidän kokemuksen mukaan. Jota on kertynyt siitä asti kun vauva oli 3 kk.

nukkuu huonosti ja vaatii jatkuvasti syliin. On mahdotonta kantaa vauvaa koko ajan sylissä kun nuo kolme muutakin on hoidettava...



Väsyttääkin koko ajan kun ei saa nukkua.