Mies vaihtoi hyväpalkkaisen toimistotyön veturinkuljettajaksi! En pysty ymmärtämään!
Otsikon mukaisesti mieheni meni ja kouluttautui veturinkuljettajaksi ja aloitti työt toukokuussa. Hänellä on korkeakoulututkinto ja oli hyväpalkkaisessa toimistyössä. En ymmärrä hänen päätöstään. Keskustelimme kyllä asiasta, ennen kuin hän haki veturinkuljettajakoulutukseen ja olin hänelle kannustava. Luulin, että hän vain vitsaili asialla, en nimittäin olisi koskaan kannustanut häntä puolittamaan palkkaansa ja ryhtymään vuorotyöhön. Jo suhteemme alussa yli 20 vuotta sitten hän sanoi, että veturinkuljettaja olisi hänen unelmatyötään ja vuosien varrella hän on tästä puhunut, mutta ajattelin, että pojat on poikia, jne. En olisi voinut kuvitella, että hän oli koko ajan tosissaan. Nuorin lapsi muuttaa nyt syksyllä pois kotoa opiskeluiden perässä ja mieheni oli sitä mieltä, että nyt hänellä on mahdollisuus toteuttaa unelmatyötään, kun lapset eivät enää tarvitse häntä kotona arjessa ja vielä olisi lähes 20 vuotta työuraa jäljellä. Mutta entä minä? Ja millä tässä nyt totutellaan huonompaan elintasoon? Mies totesi kylmästi, että jätetään joku lomareissu tekemättä, vaihdetaan autoja harvemmin ja muutetaan vaikka pienempään asuntoon, kun lapsetkin ovat muuttaneet pois kotoa. En ymmärrä häntä, ei meidän tulevaisuuden suunnitelmiin ole koskaan kuulunut elintason huonontaminen.
Ennen olin ylpeä miehestäni ja hänen urastaan, mutta vaikea tässä nyt on suhtautua siihen, että entinen hyväpalkkainen korkeakoulutettu on nykyisin joku ammattikoulun käynyt rasvanäppi. Enkä pysty ymmärtämään, kuinka tohkeissaan hän on siitä, että saa ajaa jotain lähijunaa. Ja ne hehkutukset siitä, että oli päässyt ajamaan R-junaa Nokialle saakka, on jo naurettavia. Mitä hienoa siinä on? Ei hän koskaan aiemmin ole työstään näin paljon kertonut ja voin sanoa, että ei kyllä kiinnosta yhtään kuunnella junajuttua. Ei parisuhteessa pitäisi tehdä yksin tällaisia koko perheeseen vaikuttavia ratkaisuja. Lisäksi olen tässä asiassa täysin yksin, sillä kaikki kolme lastamme ovat yhtä innoissaan isänsä ammatinvaihdosta, kuin tämä itse. Kukaan ei tunnu ymmärtävän minua. Meni koko kesä pilalle! Toivottavasti muilla on ollut hyvä kesä.
Kommentit (117)
No tuplaa sinä oma palkkasi. Huomaa että käskyvalta perheessä siirtyy sinulle "meneppäs ajamaan nurmikko".
Jo suhteemme alussa yli 20 vuotta sitten hän sanoi, että veturinkuljettaja olisi hänen unelmatyötään ja vuosien varrella hän on tästä puhunut, mutta ajattelin, että pojat on poikia, jne. En olisi voinut kuvitella, että hän oli koko ajan tosissaan.
Sinun olisi kannattanut kuunnella häntä, kun hän kertoi itsestään, eikä olettaa, että kaikki ihmiset "oikeasti" haluavat elämältä samoja asioita kuin sinä.
Kuulostaa hienolta, että hän on viimein päässyt unelmaduuniinsa! Olen iloinen hänen puolestaan. Ei tukahdutettuja unelmia voi korvata pelkällä materialla.
Veturinkuljettajan työ on ihan siisti homma, ei mikään rasvanäpin työ
Oma kumppani on myös vaihtanut ammattia toiseen ja tehnyt sitä jo pitkään, eikä ole uudelleen vaihtamassa
Tienaa itse omat rahasi !
Veturin kuljettaja on häviävä ammatti, kohta vetureita liikutellaan etänä ilman kuljettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Veturin kuljettaja on häviävä ammatti, kohta vetureita liikutellaan etänä ilman kuljettajaa.
Ei vielä 20v. T. Veturin kuljettaja
Jep, oma veljeni vaihtoi hyväpalkkaisista DI-hommista polkupyörämekaanikoksi. Tai siis kilpapyörämekaanikoksi. On ollut koko elämänsä innokas maantiepyöräilyn harrastaja, jo pitkän aikaa huoltanut seurakavereiden pyöriä ja ollut myös mukana kilpailuissa mekaanikkona harrastuksena.
Ymmärrän, hän ei ole enää se sama mies johon rakastuit. Nyt se on sinun päätöksesi mitä tehdä. Jäätkö katsomaan vai lähdetkö kävelemään!
Liian pitkä alotus, ei jaksa lukea. Mä aloin tekee vuorotyötä heti kun vanhempainvapailta palasin työelämään. Olen mä silti kotona. Ja olin/ olen välillä kotona arkenakin. Ei tarvinnut lapset ekaluokkalaisina koulun jälkeen hoitopaikkaa.
HÄN on onnellinen.
Sä:" Mutta entä minä? Ja millä tässä nyt totutellaan huonompaan elintasoon?" Minäminäminä!
Pidä varasi, huomaa että hänellä on elämämä ihanaa ilman sua ja SUN vaatimaa "elintasoa"
Olen onnellinen hänen puolestaan!
Mulle kävi vähän samalla tavalla. Mun mies vaihtoi insinöörin työn erääseen raskaaseen ja huonosti palkattuun työhön. Ei ole ollut kivaa.
Minä iloitsisin siitä, että puolisoni saa tehdä sitä mikä hänestä itsestään tuntuu tärkeältä. Yritä nähdä elämässä muutakin kuin raha.
Tekee vihdoin työtä millä on Merkitystä, ja joka vaatii sentään jotain osaamistakin.
Aika hyväpalkkainen toimistotyö miehelläsi on ollut jos on tienannut paremmin kuin veturinkuljettaja.
Ehkä haluaa olla erossa sinusta enemmän kuin toimistotyössä ollessaan.
Jos on kolme teiniä lähtenyt pois kotoa (=heitä ei tarvitse elättää), niin siinä voi hyvin ottaa palkanalennuksen ilman, että elintaso laskee. Muista, että palkanalennuksesta vai noin puolet näkyy tilillä, kun puolet vie verottaja eli jos palkka laskee tonnilla, niin tilille tulee vain n. 500€ vähemmän kuik ennen.
Tän on oltava vitsi. Jos ei ole, niin anna "rasvanäppi"-miehesi mennä ja olla unelma-ammatissaan veturinkuljettajana. Löytää varmaan jonkun konduktöörin sieltä sitten uudeksi puolisokseen, jolle ei raha merkitse kaikkea ja omaisuus.