Lue keskustelun säännöt.
Matkat Itä-Saksaan ja Neuvostoliittoon 70- ja 80-luvuilla
27.07.2025 |
Ketkä kävivät Itä-Euroopassa matkoilla 70- ja 80-luvuilla? Oletko sinä käynyt? Oliko perheenne vasemmistolainen?
Kertokaapa muistojanne. Tuli miehen kanssa keskustelua aiheesta ja hän on sitä mieltä, että nuo matkat oli tarkoitettu vain harvoille ja valituille ja että kuka vain ei päässyt.
Kommentit (76)
Ihan jepa meno oli. V. 1988 opiston opiskelujen päätteeksi rehtori järkkäsi meille ammattiin valmistuville matkan tilausbussilla Puolaan, DDR:ään ja Länsi-Saksaan. Laivalla Danzigin kaupunkiin (Gdansk) siitä bussilla eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1983 tai 1984 kävin 4 päivän Leningradin reissulla yksin. Bussimatkat. Matkan hinta täysihoidolla oli 300 markkaa eli 50 euroa. Pari vuotta myöhemmin kävin kavereiden kanssa. Ihan yleistä oli makustaa, kun oli niin halpaa. Tuolla ekalla matkalla suurin osa oli eläkeläisiä.
Vuoden 1984 300 markkaa vastaa noin 128 euroa vuonna 2025 kun otetaan huomioon rahanarvon muuttuminen.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tuohon aikaan mahdollista päästä tullissa oikein kunnolliseen tullimiehen tekemään ruumiintarkastukseen?
No kyllä vaan! Vietin synttärireissun lenskissä 86, ja sain paikalliselta jobbarikaverilta lahjan, jota en aukaissut kuin vasta tullissa, ja tullimiehen toimesta! Kyseessä oli hieno suurehko kipsiveistos, jonka myötä mentiin takahuoneeseen! Tullimies ei huomannut tekstiä, joka oli kirjoitettu lahja paperiin venäjäksi! Hän oli aloittanut tarkastuksen jokaisesta vaatekappaleesta erikseen, jatkaen haaroväliin ja peffavakoon! Äkkiä nuorempi virkailija sanoi jotain, jolloin tarkastus loppui! Vaatteet päälle, ja molemmat kättelivät ja suomeksi: Onneksi olkoon! Näyttivät käärepaperin tekstiä, johon oli kirjoitettu että veistos on synttärilahja!
Vierailija kirjoitti:
Eräs nyt jo edes menny tuttuni oli kova kommunisti siihen pisteeseen asti, kun pääsi käymään Neuvostoliitossa. Ei palannut kommunistina takaisin.
Nykynuorison ongelma on, etteivät he pääse samaan tapaan näkemään mitä kommunismi ja sosialismi ovat käytånnössä. Mutta kyllä niiden sisältö oli selvillä tuolloin käymättäkin, kun naapurimaan väestö eli köyhyydessä ja kurjuudessa vankina omassa maassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään harvojen ja valittujen matkoja. Kuka tahansa pääsi matkoille. Neuvostoliitossa käyneistä ulkomaalaisista peräti puolet oli suomalaisia 1980-luvulla.
Ne jotka pääsivät länteen matkalle, olivat harvoja ja valittuja. Joutuivat käymään kuukausien etukäteiskurssit, joissa painotettiin, että Suomessa ruokakaupat täynnä hedelmiä ovat vain propagandaa ja hedelmät on laitettu propagandatarkoituksessa näytille.
Ehkä tämä riippui ajasta ja paikasta. Meillä 1980-luvulla Neuvostoliiton aikana käyneet virolaiset eivät ole kertoneet mistään tällaisista etukäteiskursseista, vaikka olemme tavanneet heitä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin.
Länsimatkat oli ymmärtääkseni vain puolueen jäsenille, silloinkin tutustumiset paikkoihin tehtiin ryhmissä joita johti vanhin puolueessa ollut, tai muuten puolueessa menestynyt! Ilta päättyi iltapalan jälkeen, jolloin kaikkien tuli olla huoneissaan, eikä hotellista saanut poistua! Lievennyksiä sääntöihin tuli pitkin 80 lukua!
Meillä vieraili sukulaisia Neuvostoliitosta 1970-luvulla. Olivat ainakin meillä käydessään ihan perheenä (isovanhemmat ja lapsenlapsi) ilman suurempaa ryhmää. Välissä oleva sukupolvi oli jäänyt matkan ajaksi Neuvostoliittoon. Ymmärtääkseni tämä oli siihen aikaan yleinen tapa varmistaa, että matkailijat tulevat takaisin. He kun tiesivät, että kotiin jätetyille perheenjäsenille kostetaan, jos he eivät palaa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään harvojen ja valittujen matkoja. Kuka tahansa pääsi matkoille. Neuvostoliitossa käyneistä ulkomaalaisista peräti puolet oli suomalaisia 1980-luvulla.
Ne jotka pääsivät länteen matkalle, olivat harvoja ja valittuja. Joutuivat käymään kuukausien etukäteiskurssit, joissa painotettiin, että Suomessa ruokakaupat täynnä hedelmiä ovat vain propagandaa ja hedelmät on laitettu propagandatarkoituksessa näytille.
Väärin! Olin itse opiskelija 70-luvulla, ja ihan tavalliselle 4 päivän bussimatkalle lähdettiin kavereiden kanssa Leningradiin (Pietariin).
Muistan, kun interraililla 80-luvulla näissä itäblogin maissa ihmiset kuiskivat: change money, change money. Esim. tarjoilijat ravintolassa ja hotellin respat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin monessa itäblokin maassa. Suomen kansalaisena ei ollut ongelmia vaikka epäluuloisia viranomaiset olivat ja aina joku piti silmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään harvojen ja valittujen matkoja. Kuka tahansa pääsi matkoille. Neuvostoliitossa käyneistä ulkomaalaisista peräti puolet oli suomalaisia 1980-luvulla.
Ne jotka pääsivät länteen matkalle, olivat harvoja ja valittuja. Joutuivat käymään kuukausien etukäteiskurssit, joissa painotettiin, että Suomessa ruokakaupat täynnä hedelmiä ovat vain propagandaa ja hedelmät on laitettu propagandatarkoituksessa näytille.
Väärin! Olin itse opiskelija 70-luvulla, ja ihan tavalliselle 4 päivän bussimatkalle lähdettiin kavereiden kanssa Leningradiin (Pietariin).
Olet itse erehtynyt. Tuossahan kerrottiin siitä, miten Neuvostoliitosta pääsi matkalle länsimaihin. Ole huolellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neukkuaikaan järjestettiin lomamatkoja Jaltalle yms. paikkoihin. Komea luonto ja hotellit/talot oli keskitasoa hienompia. Paljon tekemistä tarjolla isoille ja pienille, venäläiset on lapsimyönteisiä ja perhekeskeisiä. Sama mitä niistä muuten on mieltä.
Lenski oli ihan yleinen matkakohde omassa keskiluokkaisessa lapsuudenkodissa ja lähipiirissä.
Kävin Leningradissa kolme kertaa 70-luvulla. Silloin Inturist järjesti noita neljän päivän bussimatkoja tuhkatiheään. Niille matkoille pääsi ihan kun vain ilmoittautui, ei ongelmia.
Eka kerta oli kulttuurishokki. Matka oli talvella ja ennen Viipuria bussin eteen hyökkäsi ilmeisesti pillastunut hevonen reki perässä. Hevonen oli paksussa karvassa eli varmaan pidetty ulkona koko talven. Reessä oli mies ja pieni poika ja ihan kamalat ryysyt päällä, en pysty edes kuvailemaan. Rekikin näytti aatamin aikaiselta.
Viipurissa kävin ottamassa äidin pyytämän valokuvan hirvipatsaasta (äiti oli sieltä kotoisin) ja patsaan edessä oli vanha kurjan näköinen mies tuohivirsut jalassa. Se kuva on edelleen olemassa, todistus virsuista. Oli muuten pakkanen!
Yhdellä reissulla rom-a-n-ip-orukka säntäsi kimppuumme ja melkein repi vaatteet päältämme. En ole nähnyt ikinä niin likaisia ihmisiä liikenteessä kuin silloin.
Yksi reissu oli tosi kiva, oltiin kaikki nuoria ja hilpeällä päällä jokainen, oli alkukesä ja tosi lämmintä ja kaunista. Tapasin siellä ruotsalaisen miehen, johon melkein rakastuin. Pidimme yhteyttä myöhemminkin.
Osasin jo ottaa mukaan tuliaisia paikallisille. Vein Astoria-hotellin aulavirkailijalle kosmetiikkaa ja hienoja saippuoita, Fazerin suklaata ymv. Hän oli ikäiseni nuori nainen.
Berjoskakaupan myyjän lapselle vein värikyniä ja vihkoja.
Sitten meni noin 10 vuotta, ennen kuin menin sinne uudelleen. NL oli juuri romahtanut ja matkustimme Petroskoihin. Kaupoissa ei ollut mitään. Yhdessä ruokakaupassa myytiin vain pähkinöitä ja oudon näköisiä säilykkeitä.
Sain sieltä ystäviä ja teimme matkoja molemmin puolin useita kertoja. Kaiken kaikkiaan olen käynyt siellä melkein 30 kertaa. Olen käynyt muuallakin kuin vain Pietarissa ja Petroskoissa, mutta Moskova jäi näkemättä.
Nyt sinne ei ole enää menemistä. Ehdinpä nähdä tuonkin maan kahdessa eri yhteiskuntajärjestelmässä.
Minulla on aavistus, että se maa sulkeutuu jälleen ja jollain tavalla alkaa taas kontrolloida kaikkea ja kaikkia. Vanha järjestelmä palautuu jossain muodossa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten paljon porukkaa nyt yleensä kävi mustalla merellä ranta kohteissa vaikka kovasti niin mainostettiin?
Voi, olisi vaikka mitä muistoja jakaa. Liityin Itä-Saksassa Stasin agentiksi ja tein töitä Neuvostoliiton hyväksi koko sen olemassaolon loppuun asti ja sen jälkeen Putinin Venäjälle.
- Tavja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs nyt jo edes menny tuttuni oli kova kommunisti siihen pisteeseen asti, kun pääsi käymään Neuvostoliitossa. Ei palannut kommunistina takaisin.
Nykynuorison ongelma on, etteivät he pääse samaan tapaan näkemään mitä kommunismi ja sosialismi ovat käytånnössä. Mutta kyllä niiden sisältö oli selvillä tuolloin käymättäkin, kun naapurimaan väestö eli köyhyydessä ja kurjuudessa vankina omassa maassaan.
Niin, valitettavasti nykyiset vasemmistolaiset eivät salli edes faktoihin tutustumista. Heidän suurin pelkonsa on että lukemalla silmät avautuvat ja sitten ei enää pysty olemaan samassa kuplassa kuin kaikki kaverit. Sen vuoksi he pelkäävät kaikkea tietoa ja välttelevät sitä.
Olen käynyt kaksi kertaa Neuvostoliitossa, 1984 ja 85. Molemmat matkat oli yliopiston järjestämiä eksursuoita jossa oli tarkoitus tutustua idänkauppaan ja sikäläisiin yliopistoihin. Viimeksi mainittu ei toteutunut jostain syystä mutta istuttiin muutama päivä jossain kauppakamarissa kuuntelemassa harmaapukuisten herrojen esitelmiä. Illalla saatiin tehdä mitä huvitti ja käytiin kapakkakierroksella ja hotellille tultiin vasta aamuyöllä.
DDR:ssä en käynyt kuin vasta 1990 kun muuri oli jo purettu. Se oli interrail-matkalla jolloin kävin nykyisen vaimoni kanssa myös Tšekissä ja Unkarissa.
Eihän tuo muuta vaatinut kuin suomi-neuvostoliitto ystävyysseuraan liittymisen ja sitten pääsi mustanmeren rannalle lomailemaan. Parempi paikkana, kulut kattoi adidaksilla ja hotellista pystyi ottamaan sen 200m2 sviitin toisella parilla. Kohteessa piti kuunnella joku 30-60min pälätys ja ottaa pari votkaa, loppuajan sai touhuta omiaan.