Lue keskustelun säännöt.
Te jotka paheksutte "heitteillä" olevia pikkulapsia. Eivätkö teidän omat lapset koskaan karkaa esim. kaupassa tai kirjastossa?
26.07.2025 |
Helposti pieni lapsi on monta minuuttiakin hukassa, kun karkaa johonkin vanhemmiltaan. Ja niiden minuuttien aikana toki helposti sattuu ja tapahtuu. Mutta ei se tarkoita sitä, että lapsesta ei piitattaisi tai lasta ei valvottaisi.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei aina voi käydä kaupassa niin että aikaa on."
Meneehän sitä aikaa sen karanneen lapsen etsimiseenkin.
Juu, niinkuin kirjoitin ei sitä sellainen välttämättä ymmärrä, jolla ei itsellään ole karkailevaa lasta. Eikä meilläkään ollut kuin tuo yksi, joka karkaili, muiden kanssa oli helpompaa. Ja siis todellakin lapsi otettiin mukaan ostostilanteeseen. Mutta ei se aina silti auta. T: Se karkailijan äiti, joka piti lastaan kaupungilla valjaissa.
Oletko yh, vai miksi kaikki kaatui sinun niskaan? Minä neljän äiti, joista yksi ylivilkas. En koskaan kanna vastuuta yksin.
En ole yh, vaan kiireisen DI:n vaimo, sukulaiset kaukana satojen kilometrien päässä ja isovanhemmat vielä työelämässä.
😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
73
muistutan, lapseni ei ole koskaan karannut. Tuossahan ei ollut kyse tuurista, lapsi oli oppinut jotain tärkeää mallista, osasi viedä kärryt paikoilleen. Lapseni ei ole meille rasite, jota tulee vahtia 24/7, hänelle annetaan tilaa. Olemme koko ajan läsnä, mutta emme kiinni. Ehkä tässä se mallioppimisen syy. Voisin kirjan kirjoittaa, miten olemme jalan kulkeneet kilometrin matkan päiväkotiin. Hikeä puskee kun ajattelen. Säällä ku säällä menimme jalan. Pyörää ei voinut kuvitellakaan. Mieheni lähti töihin autolla. Päiväkodin vuoksi ei kannattanu toista autoa hommata. Olin pitkään kotona. Sosiaalisten taitojen vuoksi oli päiväkodissa.
Minulla oli yksi lapsista karkaileva, muut ei karanneet. Turha höpöttää mallioppimisesta ja läsnäolemisesta, tottakai oltiin läsnä ja annettiin mallia niin kuin muillekin, mutta ei sellaiset karkailijaan tehoa. Ilmeisesti et kykene ymmärtämään, kun ei ole omalle kohdallesi sattunut. Mutta tuo karkailija kyllä oli myös hyvin älykäs, oppi 3-vuotiaana lukemaan, koulussa oli kympin oppilas ja on nykyään pitkälle kouluttautunut huippuasiantuntija, ei silti välttämättä ole edelleenkään kovin sosiaalinen vaan enemmän oman tiensä kulkija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun erityinen kulki valjaissa osan lapsuudestaan tai sitten pidin lujaa kädestä kiinni. Kerran kuitenkin repäisi itsensä irti kädestäni uimahallissa, juoksi salamannopeasti hyppyaltaan portaat ylös ja melkein hukkui laskiessaan alas syvään veteen. Ei olisi tullut mieleenkään alkaa syyttelemään muita! Ehdin onneksi nostamaan hänet altaasta, eikä siihen kukaan muu ehtinyt reagoimaankaan- edes vahti ei ollut huomannut koko tilannetta.
Onneksi kerkesit hätiin. Tekikö toisen kerran saman, vai säikähtikö kovasti, että ei enää lähde karkuun?
Meillä taas karkailijalapsi oli uimataitoinen, vauvauinnissa kävi ja oppi jo vauvaikäisenä uimaan. En voi kuvitella, mitä olisi ollut olla uimahallissa uimataidottoman karkailijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ollu äiti 25 vuotta eikä multa ole koskaan lapsi karannut. Ei uimahallissa, ei uimarannalla, ei kaupassa, kirjastossa eikä missään muuallakaan.
Silloin kun ne on niin pieniä, ettei vielä mitään tajua, kuuntele tai usko, niin niitä pidetään silmällä ja jopa kädestä kiinni tai sylissä. Sitä mukaa kun älliä ja tottelevaisuutta tulee lisää, myös kiinnipidosta luovutaan asteittain.
Nyt on jo lapsenlapsia kuvioissa enkä meinaa hukata heitäkään.
Minä 27 vuotta äitinä ja nyt mummu. Minulla on samanlainen tarina kerrottavana. Ja vilkasta jalkaa mahtunu joukkoon.
Olen ollut äitinä 34v ja kyllä vain toinen lapsista oli sellainen epeli, että kaupassa toisinaan ehti kirmata karkuun. Mitään sen pahempaa ei kuitenkaan tapahtunut.
Lupaan tehdä hoviniiauksen jos joskus tapaan teidät täydelliset äidit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun erityinen kulki valjaissa osan lapsuudestaan tai sitten pidin lujaa kädestä kiinni. Kerran kuitenkin repäisi itsensä irti kädestäni uimahallissa, juoksi salamannopeasti hyppyaltaan portaat ylös ja melkein hukkui laskiessaan alas syvään veteen. Ei olisi tullut mieleenkään alkaa syyttelemään muita! Ehdin onneksi nostamaan hänet altaasta, eikä siihen kukaan muu ehtinyt reagoimaankaan- edes vahti ei ollut huomannut koko tilannetta.
Onneksi kerkesit hätiin. Tekikö toisen kerran saman, vai säikähtikö kovasti, että ei enää lähde karkuun?
Meillä taas karkailijalapsi oli uimataitoinen, vauvauinnissa kävi ja oppi jo vauvaikäisenä uimaan. En voi kuvitella, mitä olisi ollut olla uimahallissa uimataidottoman karkailijan kanssa.
Joskus näin, kun jollain lapsella oli pelastusliivi uimahallissa. Lienee ollut tuollainen karkailija. Tosin märällä lattialla juoksemaan taipuvainen tarvitsisi vielä kypärän, polvisuojat ja kyynärsuojat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapsi on sen verran tärkeä ettei pääse katoamaan
Jos lapsi lähtee juoksemaan äiti menee perässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi lähtee juoksemaan äiti menee perässä
Asia monimutkaistuu jos lapsi ei ole enää näköpiirissä, tai on muitakin lapsia joista ei voi päästää irti taikka jos äidillä on joku vamma tai sairaus joka haittaa juoksemista. Jos on vauva mukana niin sekunteja menetetään jo siinä, että pitää laittaa vauvan vaunuihin jarru päälle.
Eipä karkaillut. Meillä oli kaksosilla valjasreput, muuten olisivat lähteneet omille teilleen silmänräpäyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mun lapseni on 24. Hänen lapsuudessaan ei ollut vielä kaverikasvatusta, lapsille sai (ja piti) tarvittaessa ärähtää.
Ei keskiverto taapero varsinkaan paljon piittaa ärähdyksistä. Ja tosiaan katoaa näköpiiristä parissa sekunnissa kunhan selkäsi käännät. Jos ehtii johonkin hyllyn taakse niin et edes tiedä että mistä suunnasta kannattaa lähteä etsimään.
Tietysti on niitä lapsia jotka ovat koko ajan lahkeessa kiinni mutta suurin osa ei ole sellaisia.
Juuri siksi et käännä selkääsi taaperolle. Jos joudut kääntämään selkäsi ja olet vaikka kaupassa, laitat lapsen kärryyn tai pidät kiinni ja näin varmistat ettei karkaa. Säälittäviä tekosyitä ap. Vanhempi varmistaa ettei lapsi karkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupassa ne hankalimmat hetket ovat kassalla missä yleensä tarvitsee molemmat kädet maksamiseen. Ja samoin silloin jos pitää ottaa jotain raskasta hyllystä mikä ei onnistu yhdellä kädellä.
"Tietysti on niitä lapsia jotka ovat koko ajan lahkeessa kiinni"
Ei nyt mennä äärimmäisyyksiin.
Mun lapsi sai huomiota tarpeeksi, tykkäsi kyllä tutkia, mutta ei se mihinkään karannut, ei tarvinnut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole paheksunut, enkä edes lukenut hukkumisjutuista kuin otsikot.
Mutta ei, lapseni eivät koskaan ole karanneet eikä kadonneet hetkeksikään. Eivät missään eivätkä missään iässä. En tiedä mistä se johtuu, siis mikäli tällainen karkailu on yleistäkin? Mutta eivät ole. En myöskään itse koskaan vanhemmiltani karannut.
Nyt lapseni ovat jo aikuisia, joten on tosiaan ollut sitä aikaa "karata" taaperosta teini-ikään jokaisella, mutta ei.
Vierailija kirjoitti:
Sen mukaan vapautta, miten osaa olla ja tottelee. Villimmät tapaukset kulkee kärryissä tai vanhemman kädessä. Täytyy tuntea lapsensa ja tilanteen riskit.
Tällä mentiin ja pakko oli pitää tiukka rajaus. Rannoillakin selvittiin.
Kerran katosi automarketeissa. Juoksin 2 kertaa kaupan läpi. Ja olin menossa leluosaston kautta infoon. Siellä se vekara leikki.
Toinen vekara katosi kalajoella. Juostiin koko vesipuisto läpi.
Niiden minuuttien ajan muuten etsitään. Katoaminen tapahtuu 20 sekunnissa.
Pientä lasta on vahdittava kokoajan. Kotipihallakin.
Tottakai lähtee helposti omille teilleen lapset, mutta ei ne todellakaan montaa minuuttia ole karkuteillä. Kun on tapana vahtia niitä lapsia...
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei tuijota kännykkää koko ajan?
Lapset karkailivat jo ennen kännykkää, kun olivat liian isoja ostoskärryihin.
Lastenvaljaat pitäisi saada mukaan äitiyspakkaukseen.
Onneksi kerkesit hätiin. Tekikö toisen kerran saman, vai säikähtikö kovasti, että ei enää lähde karkuun?