Jos nyt hurauttaisimme aikakoneella 60-luvulle,

Vierailija kirjoitti:

Mikä tilasto? Jos katsot kaupallisia tilastoja, niin sinulla jää 60-luvulta noin 80% vihanneksista ja juureksista puuttumaan, koska ei kotitarvekulutusta ole laskettu mukaan. Ylipäätään meillä ei ole olemassa mitään tilastoja siitä, paljonko esim. lihaa tai mansikoita on tuolloin syöty, koska missään ei ole luotettavaa tilastoa vaikka siirtolapuutarhoiden tuotannosta.

Tilasto oli linkitetty tuohon ylemmäksi. Sen lisäksi jokainen silloin elänyt muistaa kyllä hyvin mitä pöydässä oli. Salaatit ja vihannekset uupuivat melko lailla kokonaan ruokapöydästä. Tosin tilanne parani 1970-luvulla ja siitä eteenpäin nopeastikin. Nämä kokemukset myös kyläreissuilta eri puolilta Suomea, ei pelkästään kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanaa oli kyllä pakasteena samoin jogurttia oli jo 60-luvulla.

Kana ei ole broileri.

Niin, se myyty lintu oli nimenomaan kana eikä broileri. Miten hatara pää sinulla on, kun et ymmärrä lukemaasi?

Ei sellaista lintua ole kuin broileri. Se on ihmisen jalostama lihamöykky, joka ei kykene lentämään eikä oikein kävelemäänkään.

Onnekseen se joutuu kärsimään tässä maailmassa vain poikasena 5 - 6 viikkoa, jona aikana sen paino 50-kertaistuu. Sitten se teurastetaan. Edullinen tuottaa. Kaikki sen hätä ja stressi siirtyy lihan kautta meihin. Kierrän kaukaa.

Ne videotkin broilereiden viimeisistä hetkistä teurastamolla ovat niin vastenmielistä katsottavaa, etten voisi kuvitella syöväni broileria enkä kanaa.

Vierailija kirjoitti:

"Ei ihme, ettei vaateteollisuus Suomessa ole kannattanut."

Se nimenomaan kannatti 60- ja 70-luvuilla, kun ei ollut tuontia. Vientiä oli Länsi-Eurooppaan ja Neuvostoliittoon. Marimekkoa vietiin Usaan. Vaatetehtaat perustettiin aina armeijapaikkakunnille, kun niillä oli paljon naistyövoimaa vapaana. Kaikki valmistettiin Suomessa, kun palkkataso oli täällä halpaa. Jopa H&M osti Suomesta vaatteita. 1970-luvulla rakennettiin hulppeita vaatetehtaitakin. Täällä tehtiin farkkuja, trikoota, talvitakkeja, nahkavaatteita, kenkiä, laukkuja ja vaikka mitä.

Ei Kiteellä ollut varuskuntaa. Silti Armi halusi Marimekkonsa sinne, vanha kotipaikkansa kun oli lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki maistuivat paremmilta kuin samat lisäaineilla kikkailut tänä päivänä.

Epäilen, että 1960-luvulla käytettiin lisäaineita ja myrkkyjä huolettomammin kuin nykyään. Kinkku oli punaista ja vesakot myrkytettiin DDT:llä. 

Ja väriaineet oli hurjia myrkkyjä. Tiedän koska olin niille allerginen tuolloin.

Pelloilta ja ojista myrkytettiin pois rikkakasveja melko vapaalla kädellä. Sitä ettei ongelmia ympäristömyrkkyjen kanssa aina edes tiedostettu, ei tarkoita sitä etteikö niitä olisi ollut.

Noista huolimatta ilmassa oli saasteita vähemmän. Saksassakin iät ajat Vogelin yms luomukasvisten pellot ovat olleet autobahnien vierellä, että se siitä myrkyttömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silkkaa köyhyyttä, ruskeata kastiketta ja perunoita, broilereita ollut olemassakaan, sianlihaa kaikenmuotoista, emmentaalia ja pullaa, ruisleipää ja sekaleipää, kettukarkkeja

Ja lihavat ihmiset olivat hyvin harvassa, naisilla oli vyötärö, mulla on vieläkin. Miehillä ei ollut kaljamahaa ja miehillä oli kunnon hartiat, lihaksikkaat käsivarret  ja kunnollinen pepa, nykyään näkee enimmäkseen luisuperseukkoja, nuoret miehetkään eivät täytä farkkuja vaan ne roikkuu takaa tyhjänä. Yök, 

Mun mummo ja sen siskot oli lihavia ihan läpi sota-ajankin. Ihanat geenit mulla. Sen jälkeen kun täytin 25 vuotta, en laihdu enää millään. Tai no jos olen kokonaan syömättä, laihdun, mutta nekin tulee heti takaisin, kun vähänkin alan syömään jotain. Syön terveellisemmin kuin muut ja urheilen enemmän ja ra

Ennen BMI-höyryämistä painotaulukot olivat eri vartalotyypeille erikseen. Hoikka, normaali ja tukeva yleisimmin ja nämä muuten pitävät monesti paremmin paikkaansa nytkin. Jos on punkero ruumiinrakenteeltaan, monesti jo normaalipainoon päässyt näyttää lähinnä keskitysleirivangilta.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa ruoka tuli oman koulun keittiöstä ja oli hyvää. Välipaloina oli usein sämpylöitä/karjalanpiirakoita ja jugurttia tai mehukeittoa.

- n67v -

Oletko kovin pohjoisesta kotoisin, kun olet peruskoulua käynyt? Itse kävin sitä vain viimeiset kaksi vuotta Itä-Suomessa.

N65

Vierailija kirjoitti:

Silkkaa köyhyyttä, ruskeata kastiketta ja perunoita, broilereita ollut olemassakaan, sianlihaa kaikenmuotoista, emmentaalia ja pullaa, ruisleipää ja sekaleipää, kettukarkkeja

Meillä oli myös kalaa joka maksoi pyytämisen ilon, poronlihaa omasta ja toisten tokista, jänkiksiä ansalangalla nam.Oltiin pitkälti omavaraisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa ruoka tuli oman koulun keittiöstä ja oli hyvää. Välipaloina oli usein sämpylöitä/karjalanpiirakoita ja jugurttia tai mehukeittoa.

- n67v -

Oletko kovin pohjoisesta kotoisin, kun olet peruskoulua käynyt? Itse kävin sitä vain viimeiset kaksi vuotta Itä-Suomessa.

N65

Olen Keski-Suomesta. Taisi peruskoulu-uudistus alkaa pohjoisesta. Itse kävin kokeiluperuskoulua.

- n67v -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tilasto? Jos katsot kaupallisia tilastoja, niin sinulla jää 60-luvulta noin 80% vihanneksista ja juureksista puuttumaan, koska ei kotitarvekulutusta ole laskettu mukaan. Ylipäätään meillä ei ole olemassa mitään tilastoja siitä, paljonko esim. lihaa tai mansikoita on tuolloin syöty, koska missään ei ole luotettavaa tilastoa vaikka siirtolapuutarhoiden tuotannosta.

Tilasto oli linkitetty tuohon ylemmäksi. Sen lisäksi jokainen silloin elänyt muistaa kyllä hyvin mitä pöydässä oli. Salaatit ja vihannekset uupuivat melko lailla kokonaan ruokapöydästä. Tosin tilanne parani 1970-luvulla ja siitä eteenpäin nopeastikin. Nämä kokemukset myös kyläreissuilta eri puolilta Suomea, ei pelkästään kotoa.

Me syötiin kesällä omakasvatettua lehtisalaattia päivittäin. Talvella tuoretuote oli yleensä porkkanaraaste omista porkkanoista. Nyt haastat vain omia luulojasi ja kuulopuheita, väitteellesi ei löydy todellista perustaa ollenkaan.

Olen ap, tämän keskusteluketjun aloittaja.

 Mukavaa, että tämä herätti näin paljon keskustelua, vaikka jutut rupesivatkin menemään ohi aiheen.

Ei se mitään, kiitos kun osallistuitte, luin jokaisen kommentin.

Entäpä jos muuttaisin kysymykseni vähän toiseen aiheeseen: Mikä on ensimmäinen ruoka- tai yleensä elintarvikkeeseen liittyvä muisto?

 Aloitan itse: Olin 4-vuotias: Isä laittaa maitokahviin pullapaloja, siis legendaarista pullamössöä, hän syöttää sitä minulle lusikalla. 

Toinen muisto: Isä ruotii minulle pieniä paloja suolatusta särjestä. Hän laittaa näitä pieniä natusia pöydän laidalle ja ahneesti syön kaikki.

Muutama kuukausi eteenpäin tämä pullamössöä ja suolasärkeä syöttäny isä kuolee onnettomuudessa nuorena...

Vierailija kirjoitti:

Olennainen ero nykyiseen on se, että vaniljajäätelö oli kauniin kermankeltaista, koska se sai sisältää väriaineita. Sitten ne kiellettiin ja tämä markkinoitiin suurin piirtein kaikkien aikojen suurimpana terveystekona.

Nykyään jäätelöt on niin täynnä lisäaineita, että ette söisikään jos tietäisitte mitä.  

Tutkikaapa vähän niitä gelatellejanne ja ainojanne. Ym.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki maistuivat paremmilta kuin samat lisäaineilla kikkailut tänä päivänä. Ennen oli kaikki paljon parempaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa ruoka tuli oman koulun keittiöstä ja oli hyvää. Välipaloina oli usein sämpylöitä/karjalanpiirakoita ja jugurttia tai mehukeittoa.

- n67v -

Oletko kovin pohjoisesta kotoisin, kun olet peruskoulua käynyt? Itse kävin sitä vain viimeiset kaksi vuotta Itä-Suomessa.

N65

Peruskoulu alkoi lapissa 70-luvun alkupuolella ainakin meikäläisellä.

Jos hurauttaisit aikakoneella 60-luvulle ihmettelisit varmaan miksi Suomessa on vain suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tilasto? Jos katsot kaupallisia tilastoja, niin sinulla jää 60-luvulta noin 80% vihanneksista ja juureksista puuttumaan, koska ei kotitarvekulutusta ole laskettu mukaan. Ylipäätään meillä ei ole olemassa mitään tilastoja siitä, paljonko esim. lihaa tai mansikoita on tuolloin syöty, koska missään ei ole luotettavaa tilastoa vaikka siirtolapuutarhoiden tuotannosta.

Tilasto oli linkitetty tuohon ylemmäksi. Sen lisäksi jokainen silloin elänyt muistaa kyllä hyvin mitä pöydässä oli. Salaatit ja vihannekset uupuivat melko lailla kokonaan ruokapöydästä. Tosin tilanne parani 1970-luvulla ja siitä eteenpäin nopeastikin. Nämä kokemukset myös kyläreissuilta eri puolilta Suomea, ei pelkästään kotoa.

Me syötiin kesällä omakasvatettua lehtisalaattia päivittäin. Talvella tuoretuote oli yleensä porkkanar

 

            Millä  tavalla söitte sen lehtisalaatin?    Meillä 70-luvulla kasvimaalta haettu lehtisalaatti revittiin käsin, pantiin kulhoon ja sekaan kermaa ja pikkuisen etikkaa ja sokrua.

             Muistanko nyt oikein?  Ruokana oli uusia potaattia ja niiden päällä oli haudutettu suolasärkeä, ihanan pehmeiksi.

              Kyllä maistui kun oli pyörtymiseen asti huhtonut heinäpellolla.

              Ainiin, meillä oli myös erittäin hyvää kotikaljaa kellarissa. Kalja oli puutynnörissä jossa messinkinen hana. Siitä loruutettiin isoon porsliinikannuun ruokapöytään. Ja pienessä                    muovikanisterissa sinne heinäpellolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kesällä omakasvatettua lehtisalaattia päivittäin. Talvella tuoretuote oli yleensä porkkana

Niin söimme mekin omasta maasta nostettua salaattia, porkkanoita ym. Mutta ei se noita tilastoja ruokailutottumuksista muuksi muuta. Nyt mm. Tuoretavaraa eri kasviksista on tarjolla ympäri vuoden, moninkertaisesti paremmin kuin 50 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Olen ap, tämän keskusteluketjun aloittaja.

 Mukavaa, että tämä herätti näin paljon keskustelua, vaikka jutut rupesivatkin menemään ohi aiheen.

Ei se mitään, kiitos kun osallistuitte, luin jokaisen kommentin.

Entäpä jos muuttaisin kysymykseni vähän toiseen aiheeseen: Mikä on ensimmäinen ruoka- tai yleensä elintarvikkeeseen liittyvä muisto?

 Aloitan itse: Olin 4-vuotias: Isä laittaa maitokahviin pullapaloja, siis legendaarista pullamössöä, hän syöttää sitä minulle lusikalla. 

Toinen muisto: Isä ruotii minulle pieniä paloja suolatusta särjestä. Hän laittaa näitä pieniä natusia pöydän laidalle ja ahneesti syön kaikki.

Muutama kuukausi eteenpäin tämä pullamössöä ja suolasärkeä syöttäny isä kuolee onnettomuudessa nuorena...

Minä muistan isän tekemät lihapullat ja sen, että joskus jäähdyttelin niitä avoimen ikkunan ääressä lumisella ikkunalaudalla, kun oli niin kiire päästä niitä maistamaan, etten malttanut odottaa jäähtymistä. Muistan myös isän tekemät letut, joita pyöritettiin ensin sulassa voissa ja sen jälkeen sokerissa ja sitten voita tippuvina suuhun :o. Ja äidin ruuista muista makkarakupit - ne tehtiin Berliinin makkarasta, joka viipaloitiin ja viipaleet paistettiin kuoren kanssa, jolloin se meni kuppimaiseksi, ja sisään laitettiin munakokkelia. 

Ei tosiaan mitään terveysruokaa, mutta ihan terve (ja hoikkakin) olen vielä nyt, lähes kuusikymppisenä, tosin en toki enää aikuisena ole noin epäterveellisesti syönyt 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me syötiin kesällä omakasvatettua lehtisalaattia päivittäin. Talvella tuoretuote oli yleensä porkkana

Niin söimme mekin omasta maasta nostettua salaattia, porkkanoita ym. Mutta ei se noita tilastoja ruokailutottumuksista muuksi muuta. Nyt mm. Tuoretavaraa eri kasviksista on tarjolla ympäri vuoden, moninkertaisesti paremmin kuin 50 vuotta sitten.

Pointti on siinä, että ei noissa tilastoissa juurikaan näy ne kasvikset, joita maaseudulla kasvatettiin likimain kaikissa talouksissa itse. Kauppojahan oli lähes joka nurkalla, mutta ei sieltä moni raaskinut ostaa tuoretavaraa ja toisaalta miksi olisi ostanutkaan, kun itse kasvattamalla on niitä saanut lähes ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa ruoka tuli oman koulun keittiöstä ja oli hyvää. Välipaloina oli usein sämpylöitä/karjalanpiirakoita ja jugurttia tai mehukeittoa.

- n67v -

Oletko kovin pohjoisesta kotoisin, kun olet peruskoulua käynyt? Itse kävin sitä vain viimeiset kaksi vuotta Itä-Suomessa.

N65

Peruskoulu alkoi lapissa 70-luvun alkupuolella ainakin meikäläisellä.

Nuo muutama kokeilukoulu on kai alkanut joskus v 1968 tienoilla.

On kauhean helppo väittää, että vanhempana makuaisti muuttuu niin että luulee ennen ruuan olleen paremman makuista.

Kumma juttu, että se makuaistin muuttuminen kohdentuukin vain joihinkin tuotteisiin.

Kyllä se vaan niin on, että moni ruoka on ihan yhtä hyvää tai pahaa nyt kuin ennenkin, mutta jotkut tuotteet on kärsineet.

Esim. tomaatit.  Tottakai jos ei ole syönyt ikinä niitä 60- luvun makeita tomaatteja, ei voi verrata makua mihinkään.  70-luvulla jo tomaatteja tehokasvatettiin ja maku alkoi vetistyä.  Enää en juuri viitsi syödäkään näitä, kun maku on kärsinyt niin paljon.  On ne kauniin punaisia päältä, mutta sisältä vaaleita ja vetisiä.  Kyllä ne vaan ennen oli kiinteämpiäkin.

Vaniljajäätelönkin maku on muuttunut.  Kyllähän siinä tuoteselosteessa väitetään, että on tehty kermaan, mutta mitä lie vesikermaa käytetty, maku ei ole enää täyteläinen ja jäätelö sulaa vedeksi.  Senhän näkee, kun jäätelö sulaa, niin siitä alkaa usein ikäänkuin vesi erottua ja koostumus on kuin vettä.  Ennen jäätelö suli paksuksi vaniljakastikkeeksi.

Sellaista leipää, mitä ennen sai leipomoiden myymälöistä ei enää saa.  Meillä oli täällä kolmekin leipomoa ja aamulla kun haki mistä niistä tahansa ihanan ruisreikäleivän, mikään nykyleipä ei vedä sille vertaa.  Kunnon ruislimppuakaan ei saa, ne on aina tehty jostain jauhosekoituksista.  

Appelsiinit oli ennen mehukkaita.  Nykyään niissä on ohut kova kuori ja ovat usein kuivahkoja.  Jotain tehokasta niihinkin on sovellettu, että on saatu makukin laimenemaan.

Jos kaikki on muuttuneen makuaistin syytä, niin miksi sitten omenat on ihan yhtä hyviä kuin ennen?  Kahvi on yhtä hyvää, voin maku ei ole muuttunut, suklaassa en ole huomannut makueroa, vain kokoeroja kyllä, samoin kuin lakupatukoissa.

Sokeri, hunaja, siirappi ymv. on ihan saman makuista kuin aina.  Tavalliset banaanit on yhtä hyviä, nuo ns. luomu banaanit on laimeamman makuisia kyllä.

Lihatuotteet oli kyllä varmaan ennen rasvaisempia. Mutta en minä jauhelihassakaan mitään eroa huomaa.  Ja eiköhän nuo makaronit ole ihan samaa tavaraa kuin ennenkin, nimi vaan muuttunut pastaksi.  Miten ne voisi makuaan muuttaakaan, eihän ne ole kuin jauhoa ja vettä.

Se on totta, että Herajoen jugurtti oli ylivertaisen hyvää!  Silloin ei nirsoiltu maustamisessa.  Mansikkajugurtti purkissa oli isoja mansikkamötiköitä ja hilloa, ananasjugurtissa ananaspaloja ja jugurtin koostumus oli paksua. Itse jugurtti oli sellaista kirpeän raikasta, hiukan hapanta.  Valiokin teki ensin sellaista vahvan makuista ja kiinteätä jugurttia, mutta sitten se muuttui kuin maitolitkuksi.  En enää ole ostanut sitä ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen purkkiakaan.  Siirryin Arlaan, mutta siinä oli se omanlaisensa maku, mikä nykyään tuntuu olevan monissa muissakin merkeissä.