Lue keskustelun säännöt.
Jos nyt hurauttaisimme aikakoneella 60-luvulle,
25.07.2025 |
miltä tutut elintarvikkeet mahtaisivat maistua?
Esim; Valion vaniljajäätelö, meetwursti, kulutusmaito, maustamaton jogurtti, Fazerin Sininen maitosuklaa, Fazerin salmiakki, sianliha, appelsiinit, banaanit, ,broileri ...jne.
Huomaisiko makueroa nykyään valmistettuihin samoihin tuotteisiin?
Kommentit (143)
Kaupassa oli ihana tuoksu kun siellä jauhettiin kahvi pavuista. Kauppa oli lähes joka korttelissa ja tiskin takaa pyydettiin lähes kaikki pienemmissä kaupoissa. Lapsetkin sai ostaa tupakkaa. Mummo leipoi lähes joka viikko pullaa kun ei ollut pakastimia. Mummo teki myös viiliä ja kotikaljaa.
Meidän äiti teki hyvää ruokaa, oli soppakoulun käynyt. Jauhelihaa, kanaa viikonloppuisin tai lihaa, mermiespihviä jne. Ja perunaa, ei juuri makaronia. Viikolla keittoja tai silakoita, kaalilaatikkoa, joskus halstrattiin kalaa avotulella.
Kellarissa oli aina puolukkasurvosta, suolasieniä, ja kaupasta ostettuja 10 litran metallipurkit punajuuria ja maustekurkkuja. Tuoreita salaatteja vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kauhean helppo väittää, että vanhempana makuaisti muuttuu niin että luulee ennen ruuan olleen paremman makuista.
Kumma juttu, että se makuaistin muuttuminen kohdentuukin vain joihinkin tuotteisiin.
Kyllä se vaan niin on, että moni ruoka on ihan yhtä hyvää tai pahaa nyt kuin ennenkin, mutta jotkut tuotteet on kärsineet.
Esim. tomaatit. Tottakai jos ei ole syönyt ikinä niitä 60- luvun makeita tomaatteja, ei voi verrata makua mihinkään. 70-luvulla jo tomaatteja tehokasvatettiin ja maku alkoi vetistyä. Enää en juuri viitsi syödäkään näitä, kun maku on kärsinyt niin paljon. On ne kauniin punaisia päältä, mutta sisältä vaaleita ja vetisiä. Kyllä ne vaan ennen oli kiinteämpiäkin.
Vaniljajäätelönkin maku on muuttunut. Kyllähän siinä tuoteselosteessa väitetään, että on tehty kermaan, mutta mitä lie vesikermaa käytetty, maku ei ole enää täyteläinen ja jäätelö s
Nuo Valin vesi- ja sokeri-jogurtit....yööökh, Menin reisulle 89-luvun lopulla Norjaan ja ihmettelin heidän jogurttejaan! Paksuja, täyteläisiä. eivät imeliä. Erittäin hyviä.
No sitten tulstiin suomeen ja olisi ollut taas tyytyminen siihen Valion vesimaito-sokeri-liemeen.
Jätin jogurtin syömisen moneksi vuodeksi kunnes alkoi tulla näitä olisko ollut Arlan tai jonkun muun virman paksuja tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauantaimakkara maistui silloin hyvälle ja maksamakkara. Appelsiinit ja omena olivat hyviä myös. Rusinat ja luumut kuivattuina. Muikkua ja muuta kalaa käytiin myymässä kotiovella.
En tykännyt erityisemmin lauantaimakkarasta, mutta söin sitä vehnäleivän päällä, kun olin kaverilla kylässä. Meillä kotona syötiin edamia ja balkania.
Meillä oli pallojuusto missä oli punainen vahakuori, oliko just edam? Balkania myös. Makkara ostettiin yleensä lihatiskistä palana.
Talvella ei juuri ollut vihanneksia, kesällä syötiin mitä pihasta saatiin mutta ei niitä kaupoissa juuri ollut.
Vierailija kirjoitti: Vegaaneille naurettiin räkäisesti.
Ei sellaista sanaa ainakaan ollut. Mummoni oli syntynyt 1903 eikä hän koskaan syönyt lihaa, teki kyllä meille lapsille läskisoosia ja hyvää tekikin. Me lapset kyseltiin miksei mummo syö kinkkua jouluna mutta ei kai siihen sen kummempaa syytä ollut. Hän ei myöskään koskaan syönyt jäätelöä mikä lapsista oli kummallista. Söi paljon kalaa ja jouluna lipeäkalaa. Teki hyvää silakkalaatikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Vegaaneille naurettiin räkäisesti.
Ei sellaista sanaa ainakaan ollut. Mummoni oli syntynyt 1903 eikä hän koskaan syönyt lihaa, teki kyllä meille lapsille läskisoosia ja hyvää tekikin. Me lapset kyseltiin miksei mummo syö kinkkua jouluna mutta ei kai siihen sen kummempaa syytä ollut. Hän ei myöskään koskaan syönyt jäätelöä mikä lapsista oli kummallista. Söi paljon kalaa ja jouluna lipeäkalaa. Teki hyvää silakkalaatikkoa.
Vegetariaani-sana on ollut jo pidempään, ainakin ns paremmissa piireissä. Mulla on keittokirja vuodelta 1906 (käännetty ruotsista) ja siellä on ihan erillinen osasto nimeltään "ruokia vegetariaaneille". Muutoin ko. keittokirjan esim kasviskeitto/-muhennosreseptrissä käytetään lihaliemeä, mutta vegetariaanien ruoat ovat puhtaasti vegaanista.
Varmasti toki suhteellisen harvinainen ilmiö on ollut tuo "vegetarianismi" 1900-luvun alku- ja keskivaiheilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnyin 1960 ja 70-luvun taitteessa. Haluaisin palata 70-luvulle. Hampurilaiset olivat jo olemassa, mutta elämäni ensimmäisen pizzan söin 1988 oipiskelijana kun itse ostin.
Vierailija kirjoitti:
Synnyin 1960 ja 70-luvun taitteessa. Haluaisin palata 70-luvulle. Hampurilaiset olivat jo olemassa, mutta elämäni ensimmäisen pizzan söin 1988 oipiskelijana kun itse ostin.
Kukapa ei lapsuuteensa haluaisi palata, vuosikymmenestä viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan oikeastaan syönyt ap. mainitsemia elintarvikkeita, paitsi kauppoihin tuli appelsiinit tammi-helmikuussa, jugurttia ei ollut myynnissä, ainoastaan viiliä. Eikä kukaan syönyt broileria, ihan sama kuin nykyään joku kertoisi syövän matoja.
Lähde Wikipedia:
"60-luvulla broilerin kulutus Suomessa oli vähäistä, sillä broilerin tuotanto alkoi kyseisellä vuosikymmenellä, mutta se lopetettiin kannattomana"
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa köyhyyttä, ruskeata kastiketta ja perunoita, broilereita ollut olemassakaan, sianlihaa kaikenmuotoista, emmentaalia ja pullaa, ruisleipää ja sekaleipää, kettukarkkeja
Tällä elin lapsuuteni ja nyt ihan terve yli 60 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan oikeastaan syönyt ap. mainitsemia elintarvikkeita, paitsi kauppoihin tuli appelsiinit tammi-helmikuussa, jugurttia ei ollut myynnissä, ainoastaan viiliä. Eikä kukaan syönyt broileria, ihan sama kuin nykyään joku kertoisi syövän matoja.
Lähde Wikipedia:
"60-luvulla broilerin kulutus Suomessa oli vähäistä, sillä broilerin tuotanto alkoi kyseisellä vuosikymmenellä, mutta se lopetettiin kannattomana"
Eikö sinulle ole jo selvinnyt tätä palstaa lukiessa, että tuolla ja parilla seuraavalla vuosikymmenellä syötiin yleensä kanoja, siis näitä aikuisia kanoja. Broilereita oli jo 60-luvulla, mutta eihän niitä moni ostanut, koska ne olivat kanoihin verrattuna törkeän kallita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan oikeastaan syönyt ap. mainitsemia elintarvikkeita, paitsi kauppoihin tuli appelsiinit tammi-helmikuussa, jugurttia ei ollut myynnissä, ainoastaan viiliä. Eikä kukaan syönyt broileria, ihan sama kuin nykyään joku kertoisi syövän matoja.
Lähde Wikipedia:
"60-luvulla broilerin kulutus Suomessa oli vähäistä, sillä broilerin tuotanto alkoi kyseisellä vuosikymmenellä, mutta se lopetettiin kannattomana"
Eikö sinulle ole jo selvinnyt tätä palstaa lukiessa, että tuolla ja parilla seuraavalla vuosikymmenellä syötiin yleensä kanoja, siis näitä aikuisia kanoja. Broilereita oli jo 60-luvulla, mutta eihän niitä moni ostanut, koska ne olivat kanoihin verrattuna törkeän kallita.
Sekä se, että JOGURTTIA OLI MYYNNISSÄ JO 60-LUVUN ALKUPUOLELLA. MAUSTAMATTOMANA!
Viiliä tehtiin kotona jo ainakin 30-luvulta lähtien, niin että älkää ainakaan ruveta sitä väittämään että viiliä olisi ollu vasta 60-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta varhaisia ruokamuistoja! Riistaa meillä syötiin paljon, (olen syntynyt 1966) Isä ja melkeinpä kaikki miehet kävivät iltaisin metsällä, eivät huvikseen vaan ruuan tarpeeseen.
Syötiin jänispaistia, metsälintujen paistia sekä vesilintujen-paistia. Muistan vieläkin syksyiltaisin sorsapaistin tuoksun puuhellalla, vieressä porpattivat potaatit kattilassa.
Ilta rupesi jo pimenemään ja ikkunat höyrystyivät sisältä.
Keittiön pöytään oli jo valmiiksi katettu lautaset ja voi ja kotona tehty ruisleipä viipaleiksi leikattuna. Maito oli vielä kellarissa
Päivällä keitetyn viinimarjamehun väkevähkö tuoksu leijui keittiössä niinä päivinä useasti.
Verannalla tuoksuivat peratut sienet.
Kumma miten tuo haju-maailma on jäänyt mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanaa oli kyllä pakasteena samoin jogurttia oli jo 60-luvulla.
Oli muttei suomalaisten ruokapöydässä.
Herajoen jogurtti tuli markkinoille 1968.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suolainen irtovoi ja irtomaitoa 5 litran alumiiniseen maitokannuun vielä kaupassa pavuista jauhettua kahvia, kahvikerma olisi 2 dl ruskeassa pullossa. Ruisleivät olisi hyllyssä ja myyjä käärisi sen valkoiseen paperiin. Kaikki ostokset olisi paperiin käärittyjä tai paperipussissa. Ostokset laitettiin kauppakassiin kotimatkaa varten. Joskus myyjä teki ison paketin ja se sidottiin puotinarulla ja kantamista helpotti puinen pakettinappula narussa.
Annoskoot on varmasti aivan valtavia nykyiseen verrattuna
Olisi siellä ihmettelemistä kun kerrottaisiin että 2020-luvulla ihmisen miehitetty avaruuden valloitus tarkoittaa muutaman sadan kllometrin korkeudella oloa. Korkeammalla kun säteily tappaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Olisi siellä ihmettelemistä kun kerrottaisiin että 2020-luvulla ihmisen miehitetty avaruuden valloitus tarkoittaa muutaman sadan kllometrin korkeudella oloa. Korkeammalla kun säteily tappaa kaiken.
Ja että välissä käytiin kyllä kuussakin muttei enää uskalleta mennä sinne.
Eräs ruokamuisto: Ruotsissa 1976 käynyt tuttu toi tuliaisena erikoisen herkun: Perunalastuja (pienemmässä pussissa kuin nykyään) ja purkillisen kermaviiliä, johon oli sekoitettu Ruotsissa saatavaa dippimaustetta!
Se oli niin hyvää ettei mikään! Jokaiselle riitti, ehkä muutama sipsi ja pikkuisen dippiä.
Sitten meni vuosia ja sisko itse teki tuon dippimausteen. Ihan hyvää oli, muuten.
Oltiin jo pitkälti 90-luvulla kun eräissä juhlissa tuota kermaviilidippiä oli tarjolla sipisien kanssa.
Kysyin , että mitä maustetta he laittavat kermaviiliin.
Mnua katsottiin kuin ääliötä ja valaistiin, että ihan sitä kaupasta saa ostaa valmiina pienissä pussukoissa ja senkun sekoittaa sen kermaviiliin.
Ihmettelin kovasti ja sanoin, että meillä tuo dippikastike on tehty kotona olevista mausteista.
Nykyäänkin sipsit ja kermaviilidippi ovat herkkuani, paitsi että sitä dippimaustetta laitan vähemmän kuin ohjeessa sanotaan, haluan kermaviilin raikkauden tulevan esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa köyhyyttä, ruskeata kastiketta ja perunoita, broilereita ollut olemassakaan, sianlihaa kaikenmuotoista, emmentaalia ja pullaa, ruisleipää ja sekaleipää, kettukarkkeja
Meillä oli myös kalaa joka maksoi pyytämisen ilon, poronlihaa omasta ja toisten tokista, jänkiksiä ansalangalla nam.Oltiin pitkälti omavaraisia.
Miten te saitte salattua, että pyydystitte naapurin tokasta poron? Kai leikkasitte korvat irti ja poltitte nuotiossa, ettei korvat merkkeineen jääneet paljastamaan rikostanne?
Tai niin, kaippa se naapuri otti korvausta teidän tokastanne, että menihän se päikseen....
Ettepä kovin köyhiltä tuntuneet, mitä tuli ruokatalouteenne: "Sianlihaa kaikenmuotoista, emmentaalia ja pullaa, ruisleipää ja sekaleipää ja kettukarkkeja!