Maanviljelys uhkaa loppua kokonaan suomessa
Syy on EUn uusi maatalousbudjetti ja ja suomen suunnittelemat leikkaukset maatalousbudjettiin.
Eikä se touhu jää vain tukileikkauksiin..myös verotulkintoihon on tullut muutoksia ja arvonlisäveron joka nostaa kuluja ja verotusta ja verovähennyksen ei pysty enää käyttämään samalla kun tulee uusia velvoitteita ja valvonta maksuja..
Yhdessä nämä tekee täysin mahdottoman yhtälön jatkaa maanviljelystä suomessa kun maanviljelijän pitäisi pystyä pönkittämään omista rahoistaan kymmenillä tuhansilla jotta pääsisi myymään viljatuotteensa lähes ilmaiseksi ostajalle
Toki tälläkin tulee olemaan liitännäisseurauksia kun palvelujen kuin rahoitus loppuu ja vaikuttaa myös muihinkin elinkeinoihin..
Se on nyt suomen alasajo käynnissä
A
.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
En luule, vaan tiedän. Edelleen tilakoko on keskimäärin 50 hehtaaria, vaikka sen pitäisi olla minimissään 500 hehtaaria, tai mieluummin jossain 1000 hehtaarin tietämissä.
Tilakoon kasvattaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka tilakoko kasvaa, tilusrakennetta on vaikea saada logistisesti toimivaksi. Pitäisi olla se 500ha yhdessä ryppäässä useamman kymmenen kehtaarin lohkoina. Tämä on käytännössä usein majdoton toteuttaa. Suomen maaperän ja sadannan vaatima ojitus myös pienentää suurinta käytännöllisyä lohkokokoa ja nostaa yksikkökustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei huomaa eroa ruoassa kun maatalous loppuu Suomesta.
Kyllä huomaa, viimeistään siinävaiheessa kun olemme globaalissa kriisissä seuraavan kerran.
Tällähetkellä lähes todennäköinen kriisi tulee laajemman sodan muodossa.
Myöskin jokin virus tuotantoeläimissä voi aiheuttaa nopean kriisiytyminen, tai vaikka poikkeuksellisen huono sato jollakin tärkeällä tuotantoalueella.
Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet selviytyä vähällä, kun vain saataisiin omaa etuamme ajavia politikkoja päätöksentekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
En luule, vaan tiedän. Edelleen tilakoko on keskimäärin 50 hehtaaria, vaikka sen pitäisi olla minimissään 500 hehtaaria, tai mieluummin jossain 1000 hehtaarin tietämissä.
Tilakoon kasvattaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka tilakoko kasvaa, tilusrakennetta on vaikea saada logistisesti toimivaksi. Pitäisi olla se 500ha yhdessä ryppäässä useamman kymmenen
Tuo on yksi käytännön ongelma jonka aiheutti jääkausi ja tarvittaisiin toinen vastaava sen korjaamiseksi. Sitä ei muuta hallitus eikä markkinatalous. On hyvin toisenlaista viljellä jossain ameriikan loputtomilla tasangoilla, jossa on viivoittimella vedetty lohko/tonttirajat maili kertaa maili -ruudukoksi tasamaalle. Tuollaisilla 250 hehtaarin peruspalasilla on varsin tehokasta viljellä. Neljä palikkaa talon ympärillä on tuhat hehtaaria nollan siirtymämatkoilla. Skaalaaminen siitä ylemmäksikin aika helppoa, kun viides palikka vaatii vain sen mailin lisäsiirtymän per pläntti.
Toinen fakta on tietenkin se, että pinta-alan suhteen suora riippuvuus muutenkin sisältää paljon käänteisesti korreloivia tekijöitä suuruuden ekonomian mielessä. Alan kasvaessa tarvitaan joko suurempia ja tehokkaampia koneita tai niiden määrän monistamista. Määrin monistaminen on Suomen oloissa työnantajakulujen ja työvoiman saatavuuden osalta ongelma joka heikentää tehokkuutta eikä kasvata. Molemmissa pääoman tarve kasvaa. Molemmat aiheuttavat epäsuoria muita pääomatarpeita kuten investointi varastohalleihin, huoltovälineisiin jne sekä näiden tointen kulut päälle.
Molemmista syistä kasvun myötä tulee uusia lisäkuluja joita ei pienessä skaalassa edes ole, kuten siirtokuljetukset lavettikalustolla, materiaalikuljetukset tilan sisällä jne.
Varsinainen suuriuuden ekonomia ei juuri tuota tehokkuushyötyjä tietyn varsin matalan perustason jälkeen peltoviljelyssä. Eläintuotantoa on vähän fiksumpaa skaalata mittakaavassa, mutta niissäkin on suoria riippuvuuksia viljelyalaan, mikä rajaa kasvun kannattavuutta.
Jos tuhannen hehtaarin tilat olisivat selvästi kannattavia Suomessa, niitä olisi muodostunut EU-aikana jo runsain mitoin. Sen sijaan näyttää siltä että laajentaminen ei juurikaan kannata yli tiettyjen kynnystasojen ja sitä ruokkii ennemminkin vain lopettavien tilojen työntö, kun eläköityvien tai kannattamattomana lopettavien viljelysmaat jäävät saataville ja joku ne vaivautuu poimimaan käyttöönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
En luule, vaan tiedän. Edelleen tilakoko on keskimäärin 50 hehtaaria, vaikka sen pitäisi olla minimissään 500 hehtaaria, tai mieluummin jossain 1000 hehtaarin tietämissä.
Tilakoon kasvattaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka tilakokonkasvaa, tilusrakennetta on vaikea saada logistisesti toimivaksi. Pitäisi olla se 500ha yhdessä ryppäässä useamman kymmenen
Ei se ollut eräälle perheelle vaikeaa ainakaan tällä kylällä. Ihan yksioikoisesti vaan pyykkejä käytiin vainvihkaa siirtämässä vähän kerrassaan. Että ei muka huomattaisi.
Tietenkin jutun opetus on siinä, että kun tilakokoa kasvatetaan, niin toisten tilojen koko vastaavasti pienenee. Tätä kautta ilmennetään eri puolia perinteisissä suomalasissa puoluepoliittisissa asiakeskusteluissammekin tyyliin : kateus, kauna, kirous, kunnianhimo, kosto, kirveskulttuuri sekä muut karkeat ilmaukset, historiaa ja perinnettä lainatakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei huomaa eroa ruoassa kun maatalous loppuu Suomesta.
Sinäkin huomaat, kun tulee iso kriisi ja ruokatoimitukset ulkomailta loppuvat.
Kun Venäläiset alkaa tosissaan häiriköidä itämeren merenkulkua, tänne ei kuljeteta laivoilla ruokaa eikä juuri mitään muutakaan.
Nimenomaan ei mitään muutakaan, eli ei maatalouden käyttämiä työkoneita, niiden varaosia, polttoaineita, siemeniä, apulantaa, myrkkyjä, ym ym ym, eli on aivan sama missä se meidän ruoka tuotetaan, koska olemme joka tapauksessa 100 prosenttisesti tuonnin varassa.
Tää on aika mielenkiintoinen tapa ajatella. Kyllä se pelto kasvaa viljaa ilman apulantaakin, jos tilalla on karjaa, joka tuotta
Tilan päätuotantosuunnan pitäisi olla maito ja/tai liha, jottta sitä karjanlantaa olisi riittävästi peltojen lannoitukseen.
Kyllähän maataloudessa "myrkkyjä" käytetään, rikkakasvinhävitteet, kasvinsääteet laonestoon, fungisidit torjumaan sieni- ja hometauteja.
Ammattimaisen perunanviljelyn elinehto on säännöllinen ruiskuttaminen perunaruttoa vastaan sekä rikkatorjunta. Juolavehnän vaivaaman pellon koneellinen nosto ei edes onnistu, kun perunapenkki menee köytenä koneeseen tukkien sen.
Voidaan toki puhua siitä, puhutaanko tämän hetken vaatimuksia vastaavasta viljelystä, jossa mitenkuten kannattavasta rehuohrapellosta tulee saada 4000kg/ha hehtolitrapainoltaan 65kg tavaraa, vai riittääkö 2000kg/ha hlp 55kg kahuja, kuten 70- luvulla usein asian laita oli.
Kotitilani oli pieni karjatila, jossa kasvatettiin karjan rehuksi viljaa, siitä viljasta käytettiin ohrasäkki myllyssä, hyvää rieskajauhoa tuli. Torjunta-aineita käytettiin vähän tai ei ollenkaan.
Kun vanhempani lopettivat karjan pidon, isä kylvi viimeisenä vuonna pellot ohralle ja Yritti myydä omasta mielestään komean sadon. Viljan laatu ei täyttänyt vastaanottovaatimuksia, hehtolitrapaino oli liian alhainen ja rikkasiemeniä oli seassa liikaa. No, sai myytyä sadon onneksi suoraan naapuritilalle.
Viljelen itse nyt 97ha erikoiskasvi- ja viljatilaa, kotipitäjässäni ei ole enää kuin muutama karja. Ilman keinolannoitteita maatalous loppuisi kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
En luule, vaan tiedän. Edelleen tilakoko on keskimäärin 50 hehtaaria, vaikka sen pitäisi olla minimissään 500 hehtaaria, tai mieluummin jossain 1000 hehtaarin tietämissä.
Tilakoon kasvattaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka tilakoko kasvaa, tilusrakennetta on vaikea saada logistisesti toimivaksi. Pitäisi o
Heittäisin mukaan myös heimosodat, joiden myötä Keski-Euroopassakin metsänpeitto huomattavasti alkoivat vähenemään noin 7000 vuotta sitten.Tilakokoa on kuitenkin aikojen ja tapojen tuomalla kaunalla, kateudella ja sen pitkäaikaisen murjottamisen usein johtamalla hyökkäyssodalla kasvatettu enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Tosin joskus omat maatkin on menneet kun halla aholta ne persukset korjannut tai sitten paha purenta.
Voihan Suomessa kasvikset olla vetisiä kun jokin Espanja ihmettelee miten suruttomasti täällä voidaan käyttää sitten vettä kun heillä taas huutava pula.
Sota aikanakin täällä kerättiin ihan sormus kultaa ja koruja että saimme ostettua sitten leipäviljaa Saksasta kun sitten heilläkään niin paljon sitten ollut omasta takaa ja täällä uhkasi jo nälänhätä.Vasemmisto sitten väänsi tuon asekaupoiksi mukamas.
Ei täällä lannoitteet lopu. Se on ihan viimeinen josta tulee pula. Ihmiset tuuttaa lannoitetta joka päivä putkistoon. Kalkkiakin tuotetaan omasta takaa. Ja näitä käytetään jo nyt.
-Voisi kaupungeissa sen korotusten jälkeen kaiholla muistella aikoja, jolloin valtio maksoi tukina osa elintarvikkeittenkin hinnoista pois kuluttajilta, ihan hyvyyttään ? -
Voi pyhä yksinkertaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Joku pöhisijä saanut päähänsä että viljely on "vanhanaikaista". Kohta saadaan kärsiä tyhmyydestä oikein porukalla.
Onneksi Temusta saa kohta ruokaakin.
Joo. onnea vaan terveydellesi kera temu eväillesi. Jos jo temu alusvaatteen päälle vetäminen lyhentää eliniänodotustasi reippaasti, niin kuka saa...an hullu uskaltaa noiden pöperöitä syödä? Edes lidlistä en uskalla läheskään kaikkea sapuskaa ostaa. Ainakin n. 90% jää hyllyyn epäselvyyksien tai arveluttavuuden vuoksi.
Tulevaisuudessa lehmälöihin tulee lypsytysautomaatti joskus 10-15 vuoden kuluttua. Lehmälästä menee putki Uudellemaalle jossa asiakkaat on. Näin saadaan kuljetuskustannukset alas. Yksi henkilä voi hoitaa 50-100 lehmää. Asiat kehittyy.
Maaseudulla asumisen kustannukset suuria kun plussaat kaikki yhteen. Moni varmaan laittaisi viljelyksiä muuten ja puskaa.
Maatalous on ollut loppumassa 50 luvulta lähtien mutta ei vaan lopu
Vierailija kirjoitti:
Maatalous on ollut loppumassa 50 luvulta lähtien mutta ei vaan lopu
Se loppuminen on jatkunut koko tään ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
En luule, vaan tiedän. Edelleen tilakoko on keskimäärin 50 hehtaaria, vaikka sen pitäisi olla minimissään 500 hehtaaria, tai mieluummin jossain 1000 hehtaarin tietämissä.
Tilakoon kasvattaminen Suomessa on vaikeaa, vaikka tilakoko kasvaa, tilusrakennetta on vaikea saada logistisesti toimivaksi. Pitäisi olla se 500ha yhdessä ryppäässä useamman kymmenen
Mitä sä siellä 500 hehtaarin tilalla viljelet?
Valio ja Atria jättää suomen kun maanviljelys loppuu. Mitä ihmettä teemme sokerilla ja jauhoilla kaupanhyllyssä. Saamme valmista ruokaa hyvin edullisesti ulkomailta. Tätä maalla asuvat ei ymmärrä. Täällä Helsingissä löytyy kauppoja vaikka kuinka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatalous on ollut loppumassa 50 luvulta lähtien mutta ei vaan lopu
Se loppuminen on jatkunut koko tään ajan.
Ei pidä paikaansa kun ruokaa viedään ulkomaille ennen ei viety.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ei lopu, vaan järkiperäistyy. Kaikki tuet pois ja tilakoot suuremmiksi ja tuotteet sellaisiksi että ne kiinnostaa kuluttajia. Maatalous ei lopu yhtään mihinkään, jos vaan kysyntää on, jos ei ole, niin silloinhan sen kuuluukin loppua, kun kerran markkinataloudessa eletään.
Luuletko, että nytkään on enää erityisen paljon pientiloja? Ja mistä luulet jauhelihapulan aiheutuneen?
Suomessa on melko paljon sivutoimisia maatiloja jotka on pieniä ja sivutoimisia tullut ihan siitä että maataloudesta ei saa ruokaa pöytään..
Maataloudelle on ollut rooli myös ympäristön ja maaseudun hoitajana sekä monimuotoisuuden vaalijana..
Ei näitä maaseudun teitä ja infraa enää kukaan hoida varsinkaan suurtilat jos merkittävällä määrällä maatalous ajetaan alas..
Suomesta tulee pajupus
Ne sivutoimiset pientilat tuottavat jotain 5 % Suomen ruuasta. Joten niillä ei ole suurta merkitystä huoltovarmuuteen tai tukien jakoon.
Toivottavasti ei tule pahoja kriisejä,silloin kyllä huomaat.