Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheelliset: Miten toimitte lapsivihamielisten ystävienne kanssa? Onko välit menneet vai siedättekö?
23.07.2025 |
Täällä juuri tuli vastaan joku henkilö, joka ei kuulemma näe ystäviään kuin silloin kun he voivat liikkua ilman lapsia. Minusta tämä kuulosti ihan käsittämättömältä: joku vihaa lapsia niin paljon että ei haittaa vaikka ei pystyisi ystäviään näkemään. Ja ystävän pitäisi aina järjestää lapsivapaa tätä itsekästä varten. Millainen ihminen edes kutsuu itseään toisen ystäväksi jos ei siedä hänen lapsiaan?
Eri asia tietysti jos toive nähdä ilman lapsia lähtee lapsen vanhemmasta. Tai on toive joskus tehdä jotain (esim. käydä festareilla) ja lapsia ei voi ottaa mukaan.
Tuntuu jotenkin että taustalla on joku ajatus, että lapset/lapsettomuus on joku invidualistinen itsensäilmaisun tapa: Minä olen valinnt tämän elämäntyylin ja sinä tuon. Lapset eivät kuitenkaan ole mitään lemmikkejä, tai elämäntyyli. He ovat eläviä ja hengittäviä persoonia ja ystävällesi luultavasti elämän tärkeimmät ihmiset.
Jos vihaat ystäväsi lapsia, et ole tosiystävä.
Kommentit (238)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välit menneet.
Sanoivatko suoraan että eivät siedä lapsia?
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En ainakaan tiedä, että kukaan ystävistäni vihaisi lapsia. Jos olisi tiedossa, niin välit varmaan jäisivät vaille ylläpitoa ilman sen kummempaa draamaa. Ihan riittävästi ylläpitämistä lapsimyönteisissäkin kavereissa.
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarvitse lapsivihamielisiä ystäviä. Lapset menee joka tilanteessa ystävien edelle.
Ei ole! En kyllä itsekään mene tapaamisiin, joista oletan olevan vain aikuisten kesken.
Mitään ongelmaa ei ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran toin sylivauvan mukanani naapurissa asuvalle kaverille. Vauva oli hiljaa koko ajan, minulla oli viltti jolla suojasin sohvan kun laskin hänet hetkeksi alas. Kaveri vaan puhisi kärttyisen näköisenä, katsoin parhaaksi lähteä pian.
Lapsiviha ei ole normaalia. Ei niistä pitää tarvitse, mutta aggression tunteet eivät ole biologiankaan kannalta normaaleja.
Minulla ei ole lapsivihamielisiä kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mitään vihaa, jos ei halua olla lasten seurassa vaan keskustella aikuisten kesken aikuisten asioista.
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan. Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran toin sylivauvan mukanani naapurissa asuvalle kaverille. Vauva oli hiljaa koko ajan, minulla oli viltti jolla suojasin sohvan kun laskin hänet hetkeksi alas. Kaveri vaan puhisi kärttyisen näköisenä, katsoin parhaaksi lähteä pian.
Lapsiviha ei ole normaalia. Ei niistä pitää tarvitse, mutta aggression tunteet eivät ole biologiankaan kannalta normaaleja.
Ihan järkyttävää. Jos sylivauva tulee kylään, ollaan erityisen huomaavaisia.. perus inhimillisyyttä.
Tekee hyvää ottaa välillä omaa aikaa ilman lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa muuten miksi osa tiputtaa lapsettomat kaverit pois lähipiiristään kun saavat lapsia? mulle kävi näin, ajattelin että tajuan miksi kun saan itse lapsia, mutta lapsi kohta 2-vuotias ja vieläkään en tajua?
Kieltämättä ärsytti kun kaveri raahasi vielä reilusti teini-ikäistään mukaan vaikka lenkille tms. Mun ja hänen lapsilla ikäeroa melkein 10 vuotta ja olin jo oman ala-asteikäisenä jättänyt aikuisten tapaamisista pois, lähinnä siksi kun tuo samainen kaveri oli niin arvaamaton suustaan etten halunnut omaa lasta altistaa niille jutuille. Ymmärrän toki että jotain vaunuikäistä otetaankin mukaan mutta onhan näillä isäkin? Ja se juttujen taso tosiaankin, huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan. Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Jos ei koe vauvoja kiinnostaviksi? Voi kerran käväistä toki moikkaamassa, se on kohteliasta, mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse sen enempää olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mitään vihaa, jos ei halua olla lasten seurassa vaan keskustella aikuisten kesken aikuisten asioista.
Eli jos ystäväsi saa lapsen, sen sijaan että olisit utelias millainen tämä uusi elämänvaihe on ja tukisit häntä kuten ystävät yleensä muissakin uusissa elämänvaiheissa niin keskityt aivan muuhun. Miten saat ystäväsi aikaresursseista itsellesi lapsettoman spotin jota hänen lapsensa eivät ole häiritsemässä. Kiinnostavaa.
Kun minun ystäväni saavat lapsia, suhtaudun hieman eri tavalla. En ole erityisen lapsirakas, mutta olen ystävärakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan. Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Jos ei koe vauvoja kiinnostaviksi? Voi kerran käväistä toki moikkaamassa, se on kohteliasta, mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse sen enempää olla tekemisissä.
Aika itsekäs ja kylmä tapa ajatella, jos kehtaa kuvitella itsensä toisen ystäväksi.
Ei mulla ole tuollaisia ystäviä. En ystävysty vihamielisten ihmisten kanssa.