Te jotka elätte suhteessa jossa puolisoon ei voi luottaa

Alkon kautta selvittää asiat sohvalla, näinhän valtio kannustaa

Ihan käsittämätöntä, että joku on tuollaisen ihmisen kanssa yhdessä. Pakko olla jotain traumataustaa.

Olen hyväksynyt sen että mies panee vieraita. Hänen halunsa vain on sellaisia, mitä minä en kykene enkä halua täyttää. Lapsille hän on hyvä isä ja muutoin täysin kunnollinen mies. Mitenkä sen nyt sanoisi, en luota hänen uskollisuuteen, sen kun hyväksyy niin mitäs sitten. Parisuhdetta takana 25v ja alaikäisiä lapsia neljä. N41

En pystyisi elämään tuollaisessa suhteessa lainkaan. Luotto on joko 100% tai sitten ei olla yhdessä. Tuo söisi energiaa ihan valtavasti jos joutuisi koko ajan pelkäämään mitä se toinen seuraavaksi keksii. Lisäksi ajan myötä ei enää pystyisi luottamaan kehenkään.

Up

Eikö aikuinen ihminen parempaa ansaitse ? 

🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃🏃

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväksynyt sen että mies panee vieraita. Hänen halunsa vain on sellaisia, mitä minä en kykene enkä halua täyttää. Lapsille hän on hyvä isä ja muutoin täysin kunnollinen mies. Mitenkä sen nyt sanoisi, en luota hänen uskollisuuteen, sen kun hyväksyy niin mitäs sitten. Parisuhdetta takana 25v ja alaikäisiä lapsia neljä. N41

Hyi. Jotenkin ymmärrän, että ei "jaksa" järjestää eroa ja 4 lapselle yksinhuoltajan kodin pitäminen olisi myös tosi kallista. Oliko hän tuollainen alusta asti vai alkoiko alfapetturikäytös vasta kun olit jäänyt vauva-ansaan?

Usein miehillä menee juuri niin, että ennen ekaa tyttöystävää ollaan niin monogamisia, niin monogamisia. Mutta sitten jos palvelu vähenee tai muuten vaan kyllästyy niin alkaa tuo eläimellinen käytös

Hep. Ja ei ole kauaa kun tästä jossain ketjussa kerroin, ja joku toinen oli saman tyyppisessä suhteessa.

Eli tosiaan, meillä pitkä suhde takana ja mies valehdellut mulle erinäisistä asioista lähes koko suhteen ajan, en tarkkaan edes tiedä. Valehtelut tekemisiin, menemisiin tai toisiin naisiin liittyviä. Mitään varsinaista suhdetta hänellä ei ehkä ole ollut, mutta en tiedä. Muuta säätöä kyllä, ja paljon. Aina välillä ajattelin että nyt hän puhuu minulle totta, sitten taas jäi jostain valheesta kiinni. Monesti mietin eroa mutta en tullut lähteneeksi. Nykyään mietin, että olisi pitänyt lähteä jo silloin, kauan sitten. Kun näitä alkoi enemmän tulla.

Mutta nyt, siihen on jo tottunut että en luota. En nyt varsinaisesti epäilekään, mutta tiedostan että hän saattaa edelleen kirkkain silmin valehdella asiasta kuin asiasta. Olen jo kauan sitten tuskaisena päättänyt etten luota häneen enää koskaan, ja nyt vaikka välillä tuntuu että haluaisin luottaa, en pysty. Sellaista se on, tämä nyt on tällainen parisuhde.

Mutta kaikesta huolimatta meillä on ihan ok suhde, tehdään yhdessä paljon asioita, ja pääasiassa meillä on yhdessä ihan hauskaakin. Välitetään toisesta puolin ja toisin, on myös läheisyyttä. En tätä kenellekään nuoremmalle suosittele, mutta itse en nyt oikein näe syytä erotakaan. 

Enempää en osaa kertoilla, saa kysyä jos haluaa vielä jotain.

Ei onnistu. Lähde.

Läheisriippuvalta ehkä?

Luotan siihen ettei mieheni petä. Mutta en voi luottaa hänen sanoihinsa täysin. Minun on elettävä niin etten häneen sitoudu niin syvästi, että hänen tuuliviirimäisyytensä aiheuta minulle ongelmia. Eli käytännössä annan hänen luvata asioita, mutta en luota niiden toteutuvan luvatulla tavalla. Kaikki tärkeä kirjallisena. Eli ei yhteistä asuntolainaa tai mitään missä voi joutua ongelmiin, jos miehen mieli muuttuu lupauksen tai suullisesti sovitun jälkeen.

Tämä ei haittaa parisuhdettamme yhtään. Olemme uusperhe, jossa molemmilla omat lapset, joten tosi tärkeätä turvata oma selusta. Ei se haittaa ketään etten luota niin paljoa, että yhteisen lainan ottaisin, josta joutuisin olla yksin vastuussa, jos mies päästäisi ettei lainaa enää maksa.

En luota kaikkiin kavereihinikaan, vaikka hyviä kavereita ovat. En vaan suostu mihinkään, mistä voisi olla minulle haittaa, enkä anna hyväksikäyttöön taipuvaisen kaverin hyväksikäyttää minua.

Koskaan ei voi kehenkään luottaa 100% Eikä se haittaa, kun asiat tiedostaa.

Onnistuu. Mutta vie aikaa että luottamus palaa. Toisen on pakko sitoutua ihan älyttömän paljon. Yksikin virhe ja se on viimeinen

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu. Mutta vie aikaa että luottamus palaa. Toisen on pakko sitoutua ihan älyttömän paljon. Yksikin virhe ja se on viimeinen

Nyt taisi olla kyse tilanteesta jossa luottamus ei enää palaa. Eikä sitä yritetä palauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Hep. Ja ei ole kauaa kun tästä jossain ketjussa kerroin, ja joku toinen oli saman tyyppisessä suhteessa.

Eli tosiaan, meillä pitkä suhde takana ja mies valehdellut mulle erinäisistä asioista lähes koko suhteen ajan, en tarkkaan edes tiedä. Valehtelut tekemisiin, menemisiin tai toisiin naisiin liittyviä. Mitään varsinaista suhdetta hänellä ei ehkä ole ollut, mutta en tiedä. Muuta säätöä kyllä, ja paljon. Aina välillä ajattelin että nyt hän puhuu minulle totta, sitten taas jäi jostain valheesta kiinni. Monesti mietin eroa mutta en tullut lähteneeksi. Nykyään mietin, että olisi pitänyt lähteä jo silloin, kauan sitten. Kun näitä alkoi enemmän tulla.

Mutta nyt, siihen on jo tottunut että en luota. En nyt varsinaisesti epäilekään, mutta tiedostan että hän saattaa edelleen kirkkain silmin valehdella asiasta kuin asiasta. Olen jo kauan sitten tuskaisena päättänyt etten luota häneen enää koskaan, ja nyt vaikka välillä tunt

Miten pystyt nukkumaan ja olemaan miettimättä asioita? 

Olin pari vuotta suhteessa, jossa oli juuri samanlaista meininkiä (toki ei yhteisiä lapsia tai asuntoa). Mutta meinasin usein seota, kun näin miehen olleen yöllä WhatsApissa tai tiesin lähtevän kavereittensa kanssa liikkeelle. Tai mistä minä tiesin enää missä oli, alkuun laittoi kuvia kun kerroin etten luota häneen mutta kuka ties koska kuvat oli otettu... Ihan sairasta jälkikäteen kun ajattelee että jäin siihen. Vaikka yhdessä oli petollisen hyvä olla, varsinkin reissut kun oli läsnä minulle.

Kerran tuli viimeinen stoppi enkä vain pystynyt enää koskemaan mieheen ja huusin hälle ihan raivoissani kuinka tuhlaa meidän kummankin aikaa kun saa minut voimaan niin huonosti. Se olikin viimeinen riita ja mies lähti toisen naisen mukaan, oli pettänyt minua sen kanssa jo useamman viikon. Onneksi lähti. Olin niin sekaisin etten olisi kyennyt jättämään häntä kuitenkaan. Vieläkin minulla on vaikeuksia nähdä hänet vastenmielisenä tai edes yhdentekevänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hep. Ja ei ole kauaa kun tästä jossain ketjussa kerroin, ja joku toinen oli saman tyyppisessä suhteessa.

Eli tosiaan, meillä pitkä suhde takana ja mies valehdellut mulle erinäisistä asioista lähes koko suhteen ajan, en tarkkaan edes tiedä. Valehtelut tekemisiin, menemisiin tai toisiin naisiin liittyviä. Mitään varsinaista suhdetta hänellä ei ehkä ole ollut, mutta en tiedä. Muuta säätöä kyllä, ja paljon. Aina välillä ajattelin että nyt hän puhuu minulle totta, sitten taas jäi jostain valheesta kiinni. Monesti mietin eroa mutta en tullut lähteneeksi. Nykyään mietin, että olisi pitänyt lähteä jo silloin, kauan sitten. Kun näitä alkoi enemmän tulla.

Mutta nyt, siihen on jo tottunut että en luota. En nyt varsinaisesti epäilekään, mutta tiedostan että hän saattaa edelleen kirkkain silmin valehdella asiasta kuin asiasta. Olen jo kauan sitten tuskaisena päättänyt etten luota

Miten pystyt nukkumaan ja olemaan miettimättä asioita? 

Hyvin, koska olen tähän tottunut ja aika päiviä sitten sen hyväksynyt, etten tuohon mieheen voi luottaa. Minulla ei myöskään ole mitään epäilystä että hän pyörittäisi mitään sivusuhdetta samalla, en usko niin tapahtuvan ollenkaan. Varmaksi en tietenkään voi tietää. Mutta noin ylipäätään en voi luottaa siihen puhuuko hän minulle ylipäätään asioista totta, vai ei. 

Ajattelen ettei mikään suhde ole täydellinen ja tämä nyt on tällainen. Minkäs sille mahtaa 

Ei kannata yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hep. Ja ei ole kauaa kun tästä jossain ketjussa kerroin, ja joku toinen oli saman tyyppisessä suhteessa.

Eli tosiaan, meillä pitkä suhde takana ja mies valehdellut mulle erinäisistä asioista lähes koko suhteen ajan, en tarkkaan edes tiedä. Valehtelut tekemisiin, menemisiin tai toisiin naisiin liittyviä. Mitään varsinaista suhdetta hänellä ei ehkä ole ollut, mutta en tiedä. Muuta säätöä kyllä, ja paljon. Aina välillä ajattelin että nyt hän puhuu minulle totta, sitten taas jäi jostain valheesta kiinni. Monesti mietin eroa mutta en tullut lähteneeksi. Nykyään mietin, että olisi pitänyt lähteä jo silloin, kauan sitten. Kun näitä alkoi enemmän tulla.

Mutta nyt, siihen on jo tottunut että en luota. En nyt varsinaisesti epäilekään, mutta tiedostan että hän saattaa edelleen kirkkain silmin valehdella asiasta kuin asiasta. Olen

Miksi se mieskään on sun kanssasi kun ei tuon enempää arvosta?

^ En tosiaan tiedä. Olen tätä miettinyt ja kysynyt häneltä useasti vuosien varrella. Että jos en sen vertaa tärkeä ole että minulle totta puhuisi, niin miksi ihmeessä edes haluaa olla kanssani? No koska rakastaa, on vastaus.

Aika traumainen ihminen hän on ja itse uskon että hän on vaan riippuvainen. Ei osaa olla, ei pärjää yksin, varsinkin kun oltu nuoresta saakka yhdessä. On vuosien varrella muuttunutkin, pieniä terapiajaksoja käynyt. Ja nykyään käytös on aivan erilaista kuin ennen, on arvostavampi ja rakastavampi ja ylipäätään mielenrauhaa saanut paljon lisää. Varsinaisesti ei ole syytä epäillä että hän edelleen valehtelisi, mutta ei ole syytä ajatella toisinkaan. Niin helppoa se on hänelle aina ollut.

En ymmärrä alkuunkaan. Valehtelija mäkeen välittömästi.

Lisää kokemuksia?