Opiskelin nollarin loppuvuosista kymppärin alkuvuosiin ja silloin oli käytössä opintotuen asumislisä

Mä sain gradua tehdessä 1000 €/kk apurahaa (yht. 8 kk). Saako nykyään mitään? 

Vierailija kirjoitti:

Mä sain gradua tehdessä 1000 €/kk apurahaa (yht. 8 kk). Saako nykyään mitään? 

Lukiossa voi saada jos kirjoittaa hyivn ja ulkomaan vaihtoihin saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.

Opintotuki on ja on ties kuinka pitkään ollut esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa paljon lainapainotteisempaa kuin Suomessa. Noissa maissa opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi opintolainasta.

Norja jaa Ruotsi ovat  rikkaita maita, joissa riittää töitä ja mahdollisuuksia  - Suomi on ollut lamassa jo toistakymmentä vuotta, oikeastaan jo 90-luvun lamasta lähtien iso osa porukkaa putosi lopullisesti kyydistä sukupolviseurauksineen. Työttömyys on riivannut Suomea koko ajan, eikä epäonnistunut maahanmuuttopolitiikkakaan ole asioita parantanut.

Nuoret velkaantuvat jo varhain, jos vanhemmilla ei ole varaa ja halua auttaa. Tulevaisuuskin näyttää mustalta. Kaikki on vain kallistunut.

Niin minunkin opiskeluaikanani oli käytössä asumislisä. Mutta mikä on se merkittävä ero nykyiseen? Se että opintotuen ostovoima on pienempi kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten, se että nykyisistä opiskelijoista käytännössä kaikki ovat aloittaneet opintonsa yleisen asumistuen aikana, se että nykyään on todella vaikea saada kesätöitä tai sivutöitä talveksi, vaikka olisi valmis tekemään ns. mitä tahansa. (Siis jos jätetään huomiotta seksin myyminen, mihin ketään ei tosiaankaan pidä velvoittaa.)

Ilmeisesti myös ap kuuluu heihin, joilla aika kultaa muistot ja empati katoaa kun oma elintaso nousee. On totta, että maksuton koulutus on valtava etu, mutta se ei riitä silloin,kun opiskelijan ja mitään tekemättömän tuilla eläjän elintasossa on niin valtava ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mä opiskelin lähes kaikki saivat harjoittelupaikastaan 60 - 80 % palkkaa mitä valmistuneet ja 4/5 työllistyi harjoittelupaikkaansa. Arvaa vuosikymmen.

 

 

Sama, vaikka opiskelin aika paljon aikaisemmin. Silloin kyllä oli hienoa muuttaa soluasuntoon. Eikä muusta haaveiltu. En muista oliko mitään asumistukea silloin. Mutta lomat j viikonloput oltiin töissä, niin ei sitä olisi tarvinnutkaan. Nyt vasta tajuaa kuinka etuoikeutettu on ollut, kun työpaikkoja oli tarjolla ja hyvä työntekijä sai töitä milloin vain. 

 

 

Lisään vielä. Kulutus oli ihan eri tasolla silloin. Ei juuri ostettu, syöty tai juotu ulkona, tai käytetty mitään kampaamo tai kauneus palveluja yms. Ilmaisia konsertteja ja biitsi kesällä. 

Suuri osa opiskelijoista syö makaroonimössöjä suurimman aikaa vuodesta, edes tuettuja opiskelija-aterioita ei ole monilla varaa päivittäin syödä. Jos kerran kesässä tekee jotain kivaa ja laittaa siihen parikymppiä,, ei se tarkoita ökyelämää. Sitten on niitä, jotka saaneet hyvän (kesä)työn suhteilla, ala on työllistävä tai vanhemmatkin auttavat.

Kauneudenhoito voi olla varsin halpaa nykyisinkin, siitä saa helpolla iloa elämäänsä  - auttaa monia jaksamaan ja nostaa myös itsetuntoa.

Entisaikaan myös varmat työpaikat auttoivat kestämään kurjuutta  - nyt monelle nuorelle on kurjuutta luvassa jopa enemmän valmistumisen jälkeen, työtön ei ole yhtään mitään ja valmistuneen status ja arvokin valuu nopeasti hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.

Opintotuki on ja on ties kuinka pitkään ollut esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa paljon lainapainotteisempaa kuin Suomessa. Noissa maissa opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi opintolainasta.

Äläpä höpötä. Yle julkaisi jutun pari vuotta sitten. Suomalaisten opintoraha on pienin. Sitten tulee Ruotsi, Norja, ja Tanska. Tanskalaisten lainaosuus on pienin. Suomen lainaosuus on selvästi suurin. Tutkimuksen aikaan laina oli suomalaisopiskelijoilla 650e. Nythän se on vielä isompi eli 850e. Suomalaisten opiskelijoiden tilanne on siis surkea. 

Minäkin opiskelin silloin ja pärjäsin hädin tuskin soluasunnossa. Leipäjonossa oli pakko käydä, vaikka se tuli opintojen päälle ajallisesti. Vastenmielistä että opiskelijoita kohdellaan heikommin kuin työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Opintoraha on sama määrä, mutta ruoan, tavaroiden ja palveluiden hinta on tuplaantunut 15 vuodessa. Opiskelijat on todella tiukilla.

Opiskelijat tulevat ennätysvelkaantumaan.

Oma kuopus lähtee nyt opiskelemaan. Olen yrittänyt jankuttaa hänelle budjetista ja yrittänyt saada häntä tekeen laskelmia, minkä summan voi käyttää ruokaan päivässä. Ei tuolla kiinnosta. No kylmä totuus tulee. Tietysti autan, mutta kyllä hänen on elettävä tietyn budjetin mukaan. 

 

Ja kun nuoret ennätysvelkaantuvat - jää monilta perhekin perustamatta, ja sitten lopulta Suomi oy ab voidaankin lakkauttaa kannattamattomana ja sukupuuttoonkin kuolleena. Poliitikot, etenkään tämänhetkinen leikkaushallitus - ei tajua, miten suuria vaikutuksia nuorilta leikkaamisella on PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ.

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Blaablaa pullamössö öyh öyh bllaaablaaaaaaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on se ongelma, että tässä välissä ne opiskelijoiden solut on muutettu yksiöiksi, eikä niitä soluasuntoja ei enää ole, vaikka haluaisi sellaiseen.

Niin - muutettu sen takia että solut eivät kelvanneet enää kenellekään.

Soluihin alkoi tulla narkkareita, mt-potilaita, epämääräisiä mamuporukoita, siivottomuutta romahtaneen kasvatuksen myötä, yhteisöllisyyskin katosi Suomesta jne.

Rakentajatkin halusivat kalliimpia yksiöitä. Systeemiä ei siis kehitetty tarpeeksi - nyt voisi olla uusi aika, kun rahat on loppu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Kyllä minä koen, että velvollisuuteni on auttaa lapset oman elannon alkuun. Mielelläni autan. Onhan tämä tiukkaa, kun kahta avustaa. Vanhempaa lasta olen avustanut nyt vuoden ja nyt aloittaa toinenkin amk opinnot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Blaablaa pullamössö öyh öyh bllaaablaaaaaaa.

Sellaiset keskustelutaidot sieltä :D toivottavasti olet trolli etkä oikeasti kenenkään vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.

Teitte?

Miksi ei? Jos kotoa muuttava ei ole vastannut perheen taloudenhoidosta, sisältäen kaikki hankinnat ja vakuutusten ym. kilpailutukset, ei voi odottaa että hän osaisi kaiken itsenäisesti tai edes tajuaisi googlata jotain mistä ei yleensäkään ole tietoinen. Ja siis voihan oman lapsensa jättää täysin omilleen hoitamaan asioita, mutta ne ovat kalliita oppirahoja. Harva onneksi enää noudattaa joka vitsaa säästää se lastaan vihaa -metodia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Kyllä minä koen, että velvollisuuteni on auttaa lapset oman elannon alkuun. Mielelläni autan. Onhan tämä tiukkaa, kun kahta avustaa. Vanhempaa lasta olen avustanut nyt vuoden ja nyt aloittaa toinenkin amk opinnot. 

Olet oletettavasti kasvattanut heidät ja maksanut elämisen ja opiskelun siihen saakka että ovat 18 vuotiaita. Mutta auta auta, velvollisuus se ei kuitenkaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Blaablaa pullamössö öyh öyh bllaaablaaaaaaa.

Sellaiset keskustelutaidot sieltä :D toivottavasti olet trolli etkä oikeasti kenenkään vanhempi.

En min ä keskustellut vaan lainasin sinun ääliömäisiä puheenvuorojasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä saan koulutettua kaksi omaani niin, että heille ei opiskelusta tule velkaa. Molemmille olen myös suhteilla pystynyt joitakin töitäkin järjestämään.

Ongelma velkapainotteisuudessa on se, että velka kannattaa ottaa vain sen perintörikkaan kokoomusperheen vesan joka sitä ei edes tarvitse kun se on edullista vipuna käytettävänä sijoituslainana. Mutta sen joka oikeasti tarvitsisi rahan pakollisiin elinkustannuksiinsa ei kannata, koska riskit velkaantumisesta jo opiskeluaikana ilman mitään varmuutta takaisinmaksumahdollisuuksista ovat suomen oloissa erittäin vakavia. Henkilökohtaista konkurssia ei voi suomessa tehdä, eikä töitä enää saa nyt eikä varmasti sen helpommin tulevaisuudessakaan joten voit isolla riskillä pilata velkaantumalla korkoineen koko loppuelämäsi. Ainoa pelastus on jos alasi on lääkis, silloin toki on näkymä valoisa ja työmarkkina-asema turvattu. Mutta kai

Aina voi muuttaa ulkomaille töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.

Kyllä minä koen, että velvollisuuteni on auttaa lapset oman elannon alkuun. Mielelläni autan. Onhan tämä tiukkaa, kun kahta avustaa. Vanhempaa lasta olen avustanut nyt vuoden ja nyt aloittaa toinenkin amk opinnot. 

Olet oletettavasti kasvattanut heidät ja maksanut elämisen ja opiskelun siihen saakka että ovat 18 vuotiaita. Mutta auta auta, velvollisuus se ei kuitenkaan ole.

Itse asiassa on velcollisuus auttaa 20-vuotiaaksi.

2000-luvun alussa opiskellessani opintotuki ja asumislisä riittivät vuokraan. Luulen, että meillä oli helpompaa, koska opintotuki ei ole ollut lainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.

Teitte?

Miksi ei? Jos kotoa muuttava ei ole vastannut perheen taloudenhoidosta, sisältäen kaikki hankinnat ja vakuutusten ym. kilpailutukset, ei voi odottaa että hän osaisi kaiken itsenäisesti tai edes tajuaisi googlata jotain mistä ei yleensäkään ole tietoinen. Ja siis voihan oman lapsensa jättää täysin omilleen hoitamaan asioita, mutta ne ovat kalliita oppirahoja. Harva onneksi enää noudattaa joka vitsaa säästää se lastaan vihaa -metodia.

Ei kyllä itselläni ainakaan ollut mitään ongelmia kun omilleni muutin, vaikken perheen taloudesta ollut vastannutkaan. Lähinnä nauratti kun äiti sanoi ennenkuin muutin etten varmaan ymmärrä että vessapaperinkin joudun sitten itse ostamaan. Joo no, kyllä ymmärsin. Ei tullut mitään oppirahoja.