Lue keskustelun säännöt.
Opiskelin nollarin loppuvuosista kymppärin alkuvuosiin ja silloin oli käytössä opintotuen asumislisä
21.07.2025 |
Kauheaa valitusta lähes päivästä toiseen jollakin nykyopiskelijalla jossain lehdessä, kuinka nyt asumisen tukien määrä putoaa. Kun itse opiskelin toistakymmentä vuotta sitten, niin meillä oli tukimuotona nimenomaan tuo opintotuen asuimislisä, johon nyt ollaan palaamassa. Mielestäni pärjäsin oikein hyvin. Mutta eipä minulle tai muillekkaan sen ajan opiskelijoille tullut mieleenkään vaatia, että pitäisi veronmaksajien rahoilla saada asua kaupungin keskustassa omassa asunnossa. Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi vuonna 2017 piti siirtää opiskelijat yleiselle asumistuelle, kun se tuli yhteiskunnalle niin kalliiksi. Ainakaan veronmaksajien rahoilla ei pidä tukea kallista asumista, jos on edullisempaakin asumista saatavilla, kuten opiskelija-asuntosäätiöiden asuntoja tai oppilaitosten asuntoloita.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.
Kyllä minä koen, että velvollisuuteni on auttaa lapset oman elannon alkuun. Mielelläni autan. Onhan tämä tiukkaa, kun kahta avustaa. Vanhempaa lasta olen avustanut nyt vuoden ja nyt aloittaa toinenkin amk opinnot.
Olet oletettavasti kasvattanut heidät ja maksanut elämisen ja opiskelun siihen saakka että ovat 18 vuotiaita. Mutta auta auta, velvollisuus se ei kuitenkaan ole.
Itse asiassa on velcollisuus auttaa 20-vuotiaaksi.
Jos lapsi on muuttanut kotoa pois opiskelemaan? Ei ole velvollisuus maksaa omillaan asuvan lapsen laskuja. Sinä puhut nyt koulutusavustuksesta ja se on tarveharkintainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Opintotuki on ja on ties kuinka pitkään ollut esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa paljon lainapainotteisempaa kuin Suomessa. Noissa maissa opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi opintolainasta.
Äläpä höpötä. Yle julkaisi jutun pari vuotta sitten. Suomalaisten opintoraha on pienin. Sitten tulee Ruotsi, Norja, ja Tanska. Tanskalaisten lainaosuus on pienin. Suomen lainaosuus on selvästi suurin. Tutkimuksen aikaan laina oli suomalaisopiskelijoilla 650e. Nythän se on vielä isompi eli 850e. Suomalaisten opiskelijoiden tilanne on siis surkea.
Ainakin Norja harjoittaa aluepolitiikkaa sillä, että jos opiskelujen jälkeen lähtee töihin Finnmarkiin tai muualle harvasti asutulle seudulle pariksi vuodeksi niin saa osan opintolainasta anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhöpöä että vanhemmat JOUTUVAT varautumaan, eivät todellakaan joudu. Aikuisen ihmisen vastuulla on elättää itsensä. Se on eri jos vanhempi HALUAA lahjoittaa rahaa aikuiselle ihmiselle, siitä vaan mutta ei se vanhemman vastuulla ole.
Kyllä minä koen, että velvollisuuteni on auttaa lapset oman elannon alkuun. Mielelläni autan. Onhan tämä tiukkaa, kun kahta avustaa. Vanhempaa lasta olen avustanut nyt vuoden ja nyt aloittaa toinenkin amk opinnot.
Olet oletettavasti kasvattanut heidät ja maksanut elämisen ja opiskelun siihen saakka että ovat 18 vuotiaita. Mutta auta auta, velvollisuus se ei kuitenkaan ole.
Itse asiassa on velcollisuus auttaa 20-vuotiaaksi.
Näin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Niin, jotkut vanhemmat avustavat lapiaan vaiikka nämä olisivat jo aikuisia. Montaakin asiaa ja hintaa joutui etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Niin, jotkut vanhemmat avustavat lapiaan vaiikka nämä olisivat jo aikuisia. Montaakin asiaa ja hintaa joutui etsimään.
Voisi olla ihan hyvää opetusta tulevaa varten tehdä se ihan itse, mutta nykypäivänä kai vanhemmat hoitavat kaiken lasten puolesta. Haetaan jopa työpaikkoja, hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on nykyään niin individualistisia kermapyllyjä, että ihan pakko saada olla ihan itse omassa yksiössä, jonka sisustaa oman makunsa mukaisesti ties millä designilla, että näyttää hyvältä somepostauksissa.
Minä ainakin asuin aina ystävieni kanssa kimppakämpissä (useamman eri kaverin, koska en koskaan pitänyt asuntoa kesän yli opiskelupaikkakunnalla, vaan muutin kesätöiden perässä, niin aina sitten seuraavalle lukuvuodelle etsittiin uusi kimppakämppä). Kyllä se asumislisä ja opintotuki varsinkin pk-seudun ulkopuolella vieläkin riittää varsin hyvin, kunhan vaan suostuu muuttamaan vaikka kolmioon kolmen kaverin kanssa, ja jakaa keittiön ja suihkun.
Vuoden määräaikaisuudet kierrätetään kaveriporukassa alivuokrasopimuksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Miksi ei? Jos kotoa muuttava ei ole vastannut perheen taloudenhoidosta, sisältäen kaikki hankinnat ja vakuutusten ym. kilpailutukset, ei voi odottaa että hän osaisi kaiken itsenäisesti tai edes tajuaisi googlata jotain mistä ei yleensäkään ole tietoinen. Ja siis voihan oman lapsensa jättää täysin omilleen hoitamaan asioita, mutta ne ovat kalliita oppirahoja. Harva onneksi enää noudattaa joka vitsaa säästää se lastaan vihaa -metodia.
Ei kyllä itselläni ainakaan ollut mitään ongelmia kun omilleni muutin, vaikken perheen tal
Sinä siis tiesit ennestään kaiken mitä voi tulla vastaan, tiesit mitä pitää selvittää etukäteen vaikket olisi kyseisestä asiasta koskaan ennen kuullutkaan jne? Hyvä hyvä, mihin postitan mitalin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä autan opiskelijoitani ihan kaikin keinoin.
saivat kotoa ihan kaikki mitä halusivat niin mukaansa.
olen myös hankkinut heille vaatteita aina kun ollut halvalöa tai ilmaiseksi vastaan.
Ruokaa ja tarvikkeita aina mulaan kun käyvät.
maksoin ajokortin
merkkipäivinä aina rahalahja
Aivan kaiken teen.
työpaikkoja olen myös bongaillut ja ajttanut hakemusten teossa
Itse jouduin maksamaan jo lukionkin itse ja missään ei autettu. Ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on se ongelma, että tässä välissä ne opiskelijoiden solut on muutettu yksiöiksi, eikä niitä soluasuntoja ei enää ole, vaikka haluaisi sellaiseen.
Niin - muutettu sen takia että solut eivät kelvanneet enää kenellekään.
Soluihin alkoi tulla narkkareita, mt-potilaita, epämääräisiä mamuporukoita, siivottomuutta romahtaneen kasvatuksen myötä, yhteisöllisyyskin katosi Suomesta jne.
Rakentajatkin halusivat kalliimpia yksiöitä. Systeemiä ei siis kehitetty tarpeeksi - nyt voisi olla uusi aika, kun rahat on loppu.
Ehkä tässä vaiheessa kannattaa paljastaa sinullekin, ettei ne rahat ole oikeasti todellisuudessa loppu. Se on vain kokoomuslaisten ja EK:n agendalla vängätä sitä niin kauan että ainakin tyhmimmät alkavat oikeasti luulla niin. Suomi ja maailma kokonaisuudessaan pystyisi täysin varmasti ja itsestään selvästi nykyteknologian aikakaudella aivan helposti tuottamaan samat hyödykkeet ja palvelut kuin silloin aikoinaan kun joka kylässä oli kaikki palvelut ja rakennettiin esim. vuosikymmenen aikana milljoona kohtuuhintaista ara-asuntoa kaupunkeihin jotta sinne oli tilaisuus muuttaa kaikilla jotka työ- tai opiskelupaikkaa tarvitsivat.
Nykyään rahat ja taloudelliset resurssit ohjataan vain täysin toisiin taskuihin, ja paljon harvemmille yhteiskunnan ja tavallisten ihmisten kokonaisetua ajattelematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää on nykyään niin individualistisia kermapyllyjä, että ihan pakko saada olla ihan itse omassa yksiössä, jonka sisustaa oman makunsa mukaisesti ties millä designilla, että näyttää hyvältä somepostauksissa.
Minä ainakin asuin aina ystävieni kanssa kimppakämpissä (useamman eri kaverin, koska en koskaan pitänyt asuntoa kesän yli opiskelupaikkakunnalla, vaan muutin kesätöiden perässä, niin aina sitten seuraavalle lukuvuodelle etsittiin uusi kimppakämppä). Kyllä se asumislisä ja opintotuki varsinkin pk-seudun ulkopuolella vieläkin riittää varsin hyvin, kunhan vaan suostuu muuttamaan vaikka kolmioon kolmen kaverin kanssa, ja jakaa keittiön ja suihkun.
Vuoden määräaikaisuudet kierrätetään kaveriporukassa alivuokrasopimuksin.
Riittääkö? Maksaako vajaalla parilla sadalla ruuan, muut asumiskulut, vaatteet ja bussilipun jos sellaista tarvitsee? Nuo nyt ovat kuitenkin sellainen minimi mitä ilman ei oikein pärjää. Olettaen tietysti, että alkuhankinnat kuten välttämättömät huonekalut, läppäri ja perusvaatevarasto on jo olemassa.
Vierailija kirjoitti:
opiskelijan elintaso ei ole sama kuin 10 v töissä käyneen. Tai ainakaan ei pitäisi olla, mutta nykyään tuntuu että kaikki pitää olla heti täydellistä, kun kotoa pois lennetään.
Nykynuoret tietää, etteivät välttämättä koskaan elämässään saa työtä kymmeneksi vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Opintotuki on ja on ties kuinka pitkään ollut esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa paljon lainapainotteisempaa kuin Suomessa. Noissa maissa opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi opintolainasta.
Äläpä höpötä. Yle julkaisi jutun pari vuotta sitten. Suomalaisten opintoraha on pienin. Sitten tulee Ruotsi, Norja, ja Tanska. Tanskalaisten lainaosuus on pienin. Suomen lainaosuus on selvästi suurin. Tutkimuksen aikaan laina oli suomalaisopiskelijoilla 650e. Nythän se on vielä isompi eli 850e. Suomalaisten opiskelijoiden tilanne on siis surkea.
Ai
Suomessa tämä on vaan täysin mahdoton ajatus
Niin. Oletko mitalia vailla, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Opintotuki on ja on ties kuinka pitkään ollut esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa paljon lainapainotteisempaa kuin Suomessa. Noissa maissa opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi opintolainasta.
Äläpä höpötä. Yle julkaisi jutun pari vuotta sitten. Suomalaisten opintoraha on pienin. Sitten tulee Ruotsi, Norja, ja Tanska. Tanskalaisten lainaosuus on pienin. Suomen lainaosuus on selvästi suurin. Tutkimuksen aikaan laina oli suomalaisopiskelijoilla 650e. Nythän se on vielä isompi eli 850e. Suomalaisten opiskelijoiden tilanne on siis surkea.
Ainakin Norja harjoittaa aluepolitiikkaa sillä, että jos opiskelujen jälkeen lähtee töihin Finnmarkiin tai muualle harvasti asutulle seudulle pariksi vuodeksi niin saa osan opintolainasta anteeksi.
Minkä alan ihmiset sinne lähtee ja mitä työtä tekemään? Veikkaan hatusta, että sote-alan ja ehkä on jotain insinöörihommaa. Onko Suomessa Finnmarkin kaltaista aluetta, jonne tarvitaan ketään muita kuin hoitajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vertaan omiin opiskeluaikoihini omien opiskelijoideni oloihin, merkittävin ero on se, että TÖITÄ EI TAHDO LÖYTYÄ MILLÄÄN, EI KESÄKSI, EIKÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN HANTTIHOMMIA LUKUVUOSIEN AJAKSI.
Nuorimmainen sai kahdeksi viikoksi töitä koko kesänä.
En itsekään aikoinaan saanut kesäksi oman alan töitä, joten suoritin opintoja kesällä itsenäisesti. Ainakin silloin oli mahdollista ja sai tukea noilta kuukausilta, kun vain haki. Ja opintolainaa nostin silloisen maksimisumman lähes koko opintojen ajalta. Nyt se on jo maksettu pois.
Kesäkurssit ei välttämättä ole kovin hyviä tai todella olennaisia opintojen kannalta eikä niitä ole välttämättä tarjolla kovin monen opintopisteen vertaa, joten kesän ajalta tukikuukaudet menee helposti hukkaan ja sitten tukikuukaudet loppuu kesken.
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Asuin solussa ja sen jälkeen yksiössä ylioppilaskylässä. Aikamoisia pommeja ne kämpät oli mutta mitä sitten, opiskelijan elintaso ei ole sama kuin 10 v töissä käyneen. Tai ainakaan ei pitäisi olla, mutta nykyään tuntuu että kaikki pitää olla heti täydellistä, kun kotoa pois lennetään.
Entä jos asetettaisiin opiskelijan elintaso samalle tasolle kuin niille, jotka eivät ole koskaan käyneet töissä ja nostavat toimeentulotukea?
Kenen mielestä on oikeudenmukaista, että ihminen joka ei halua tehdä töitä tai opiskella, saa elää yhteiskunnan tuella mukavammin kuin se, joka opiskelee ja pyrkii elämässään eteenpäin? Ja miksi se on oikeudenmukaista? Miksi sen asiansa hoitavan pitää nostaa niin paljon lainaa, että valmistumisen jälkeen, vaikka onnistuisi työllistymään, asuntolaina jää haaveeksi ja perheen uskaltaa perustaa vasta kun hedelmälliset ajat alkavat olla jo takana?
Meillä nuori valmistui 2022 opiskeli 700 km päässä kotoa ei ottanut lainkaan opintolainaa. Asui solussa ja minä laitoin 150 e kuussa elämiseen.
Siitä voi syyttää yleistä elin- ja asumistason kasvua. Jos lapset eivät enää voi jakaa huonetta sisaruksen kanssa, miksi pitäisi suostua jakamaan kotinsa jonkun ventovieraan kanssa? Tai useamman, koska kaikki solut eivät suinkaan ole kahdelle. Eikä se ole pelkkä nykyajan ilmiö, vaan jaettua huonetta ihmeteltiin jo minun lapsuudessani 90-luvulla. On kohtuutonta syyllistää opiskelijoita sellaisesta järjestelmästä, mikä on rakennettu jo ennen heidän syntymäänsä. Syyttäkää solujen kelpaamattomuudesta mieluummin nykyopiskelijoiden vanhempia, tai meitä jotka opiskelimme silloin kun nykyopiskelijat keikkuivat vielä isänsä kasseissa.