Opiskelin nollarin loppuvuosista kymppärin alkuvuosiin ja silloin oli käytössä opintotuen asumislisä
Kauheaa valitusta lähes päivästä toiseen jollakin nykyopiskelijalla jossain lehdessä, kuinka nyt asumisen tukien määrä putoaa. Kun itse opiskelin toistakymmentä vuotta sitten, niin meillä oli tukimuotona nimenomaan tuo opintotuen asuimislisä, johon nyt ollaan palaamassa. Mielestäni pärjäsin oikein hyvin. Mutta eipä minulle tai muillekkaan sen ajan opiskelijoille tullut mieleenkään vaatia, että pitäisi veronmaksajien rahoilla saada asua kaupungin keskustassa omassa asunnossa. Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi vuonna 2017 piti siirtää opiskelijat yleiselle asumistuelle, kun se tuli yhteiskunnalle niin kalliiksi. Ainakaan veronmaksajien rahoilla ei pidä tukea kallista asumista, jos on edullisempaakin asumista saatavilla, kuten opiskelija-asuntosäätiöiden asuntoja tai oppilaitosten asuntoloita.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä opiskelin lähes kaikki saivat harjoittelupaikastaan 60 - 80 % palkkaa mitä valmistuneet ja 4/5 työllistyi harjoittelupaikkaansa. Arvaa vuosikymmen.
Sama, vaikka opiskelin aika paljon aikaisemmin. Silloin kyllä oli hienoa muuttaa soluasuntoon. Eikä muusta haaveiltu. En muista oliko mitään asumistukea silloin. Mutta lomat j viikonloput oltiin töissä, niin ei sitä olisi tarvinnutkaan. Nyt vasta tajuaa kuinka etuoikeutettu on ollut, kun työpaikkoja oli tarjolla ja hyvä työntekijä sai töitä milloin vain.
Lisään vielä. Kulutus oli ihan eri tasolla silloin. Ei juuri ostettu, syöty tai juotu ulkona, tai käytetty mitään kampaamo tai kauneus palveluja yms. Ilmaisia konsertteja ja biitsi kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä opiskelin lähes kaikki saivat harjoittelupaikastaan 60 - 80 % palkkaa mitä valmistuneet ja 4/5 työllistyi harjoittelupaikkaansa. Arvaa vuosikymmen.
Sama, vaikka opiskelin aika paljon aikaisemmin. Silloin kyllä oli hienoa muuttaa soluasuntoon. Eikä muusta haaveiltu. En muista oliko mitään asumistukea silloin. Mutta lomat j viikonloput oltiin töissä, niin ei sitä olisi tarvinnutkaan. Nyt vasta tajuaa kuinka etuoikeutettu on ollut, kun työpaikkoja oli tarjolla ja hyvä työntekijä sai töitä milloin vain.
Lisään vielä. Kulutus oli ihan eri tasolla silloin. Ei juuri ostettu, syöty tai juotu ulkona, tai käytetty mitään kampaamo tai kauneus palveluja yms. Ilmaisia konsertteja ja biitsi kesällä.
Ei mun opiskelijat syö ulkona kuin joskus hampparin tai sushia, käyttävät kierrätysvaatteita, eikä käy kampaajallakaan kuin kerran vuodessa tasauttamassa latvat. Festareille osallistuvat talkoolaisina, jolloin saavat myös kuulla ja katselle esiintyjiä. Ja tämä on ihan yleinen linja kaikilla muillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mä opiskelin lähes kaikki saivat harjoittelupaikastaan 60 - 80 % palkkaa mitä valmistuneet ja 4/5 työllistyi harjoittelupaikkaansa. Arvaa vuosikymmen.
Sama, vaikka opiskelin aika paljon aikaisemmin. Silloin kyllä oli hienoa muuttaa soluasuntoon. Eikä muusta haaveiltu. En muista oliko mitään asumistukea silloin. Mutta lomat j viikonloput oltiin töissä, niin ei sitä olisi tarvinnutkaan. Nyt vasta tajuaa kuinka etuoikeutettu on ollut, kun työpaikkoja oli tarjolla ja hyvä työntekijä sai töitä milloin vain.
Lisään vielä. Kulutus oli ihan eri tasolla silloin. Ei juuri ostettu, syöty tai juotu ulkona, tai käytetty mitään kampaamo tai kauneus palveluja yms. Ilmaisia konsertteja ja biitsi
No kyllä mun opiskelijalapset syö ulkona ja käyvät parturissa/kampaajalla ja opiskelijabileissä, jotka usein päättyvät baariin
Kuluttajahinnat ovat nousseet 30 prosenttia viime vuosina. Mutta toki sinun kokemuksesi 20 vuoden takaa ovat suoraan verrannollisia nykypäivään, kääpä.
Silloin kun minä olin nuori, siiderituopin sai kolmella eurolla ja yksiön vuokra oli 300 euroa. Tämä siis 2010. Hyvin pärjäsi tuilla. Mutta kyllä nykynuoret ovat kiittämättömiä, kun kehtaavat valittaa!
Opintoraha on sama määrä, mutta ruoan, tavaroiden ja palveluiden hinta on tuplaantunut 15 vuodessa. Opiskelijat on todella tiukilla.
Opiskelijat tulevat ennätysvelkaantumaan.
Oma kuopus lähtee nyt opiskelemaan. Olen yrittänyt jankuttaa hänelle budjetista ja yrittänyt saada häntä tekeen laskelmia, minkä summan voi käyttää ruokaan päivässä. Ei tuolla kiinnosta. No kylmä totuus tulee. Tietysti autan, mutta kyllä hänen on elettävä tietyn budjetin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vertaan omiin opiskeluaikoihini omien opiskelijoideni oloihin, merkittävin ero on se, että TÖITÄ EI TAHDO LÖYTYÄ MILLÄÄN, EI KESÄKSI, EIKÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN HANTTIHOMMIA LUKUVUOSIEN AJAKSI.
Nuorimmainen sai kahdeksi viikoksi töitä koko kesänä.
Kenen syy? Temuttajat saisi tuntea piston sydämessään.
Hyvä hallitusohjelma. Valtava eri alojen konkurssiaalto.Työttömiä neljä kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Rakennusala täysin romahtanut, vienyt mennessään muita aloja, esim. rakennustarvikeliikkeet. Kulutus minimissä.
Minä saan koulutettua kaksi omaani niin, että heille ei opiskelusta tule velkaa. Molemmille olen myös suhteilla pystynyt joitakin töitäkin järjestämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vertaan omiin opiskeluaikoihini omien opiskelijoideni oloihin, merkittävin ero on se, että TÖITÄ EI TAHDO LÖYTYÄ MILLÄÄN, EI KESÄKSI, EIKÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN HANTTIHOMMIA LUKUVUOSIEN AJAKSI.
Nuorimmainen sai kahdeksi viikoksi töitä koko kesänä.
En itsekään aikoinaan saanut kesäksi oman alan töitä, joten suoritin opintoja kesällä itsenäisesti. Ainakin silloin oli mahdollista ja sai tukea noilta kuukausilta, kun vain haki. Ja opintolainaa nostin silloisen maksimisumman lähes koko opintojen ajalta. Nyt se on jo maksettu pois.
Uskallan väittää, että jopa useimmissa tapauksissa opintojen suorittaminen kesällä itsenäisesti ei ole mahdollista. Ainakaan siten, että se omia opintoja kohti tutkintoa edistäisi. Omina opiskeluaikoina opintotarjonta kesäisin oli ylipäänsä hyvin niukkaa ja taisipa aina olla sellaista, etteivät ne opinnot olleet tutkinto-opintojani edistäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vertaan omiin opiskeluaikoihini omien opiskelijoideni oloihin, merkittävin ero on se, että TÖITÄ EI TAHDO LÖYTYÄ MILLÄÄN, EI KESÄKSI, EIKÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN HANTTIHOMMIA LUKUVUOSIEN AJAKSI.
Nuorimmainen sai kahdeksi viikoksi töitä koko kesänä.
En itsekään aikoinaan saanut kesäksi oman alan töitä, joten suoritin opintoja kesällä itsenäisesti. Ainakin silloin oli mahdollista ja sai tukea noilta kuukausilta, kun vain haki. Ja opintolainaa nostin silloisen maksimisumman lähes koko opintojen ajalta. Nyt se on jo maksettu pois.
Uskallan väittää, että jopa useimmissa tapauksissa opintojen suorittaminen kesällä itsenäisesti ei ole mahdollista. Ainakaan siten, että se omia opintoja kohti tutkintoa edistäisi. Omina opiskeluaikoina opintotarjonta kesäisin oli ylipäänsä hyvin niukkaa ja tais
Minäkin opiskelin kesällä. Silloin oli mm. valtiotieteellisen puolen kursseja ja tenttejä tarjolla. Taisin suorittaa koko journalistiikan osuuden, en muista ihan tarkkaan. Samaten suoritn jotain höpö yleisopintoja. Ja kieliharjoittelun sai tehtyä kesällä, moni meni Ruotsiin töihin.
Täällä ei moni muista, että juurikin tuo aloittajan mainitsema ajankohta oli myös lama-aikaa, jolloin kesätöitä ei ollut läheskään kaikille opiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Vierailija kirjoitti:
Minä saan koulutettua kaksi omaani niin, että heille ei opiskelusta tule velkaa. Molemmille olen myös suhteilla pystynyt joitakin töitäkin järjestämään.
Ongelma velkapainotteisuudessa on se, että velka kannattaa ottaa vain sen perintörikkaan kokoomusperheen vesan joka sitä ei edes tarvitse kun se on edullista vipuna käytettävänä sijoituslainana. Mutta sen joka oikeasti tarvitsisi rahan pakollisiin elinkustannuksiinsa ei kannata, koska riskit velkaantumisesta jo opiskeluaikana ilman mitään varmuutta takaisinmaksumahdollisuuksista ovat suomen oloissa erittäin vakavia. Henkilökohtaista konkurssia ei voi suomessa tehdä, eikä töitä enää saa nyt eikä varmasti sen helpommin tulevaisuudessakaan joten voit isolla riskillä pilata velkaantumalla korkoineen koko loppuelämäsi. Ainoa pelastus on jos alasi on lääkis, silloin toki on näkymä valoisa ja työmarkkina-asema turvattu. Mutta kaikilla muilla riskitaso pilvissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Jaaha. Taas löytyi tämä saivartelija jonka mukaan lapsen pitää itsenäistyä synnärillä.
Kyllä minäkin olen laskenut rahojen riittävyyttä lasteni kanssa mm. nyt kun vanhin lähti vuodeksi vaihtoon. Minulla on jopa erillinen tili, johon säästän kaikille kolmelle ns. hätävaroja, josta saavat tarpeen tullen.
Itse opiskelen tällä hetkellä, toki olen jo aikuinen. Mitään en ole ilmaiseksi koskaan saanut ja musta on todella hienoa että saan yli 400e opintorahaa siis ihan vain siksi että itse halusin opiskella! Ja koulusta ei tarvitse maksaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vertaan omiin opiskeluaikoihini omien opiskelijoideni oloihin, merkittävin ero on se, että TÖITÄ EI TAHDO LÖYTYÄ MILLÄÄN, EI KESÄKSI, EIKÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN HANTTIHOMMIA LUKUVUOSIEN AJAKSI.
Nuorimmainen sai kahdeksi viikoksi töitä koko kesänä.
En itsekään aikoinaan saanut kesäksi oman alan töitä, joten suoritin opintoja kesällä itsenäisesti. Ainakin silloin oli mahdollista ja sai tukea noilta kuukausilta, kun vain haki. Ja opintolainaa nostin silloisen maksimisumman lähes koko opintojen ajalta. Nyt se on jo maksettu pois.
Uskallan väittää, että jopa useimmissa tapauksissa opintojen suorittaminen kesällä itsenäisesti ei ole mahdollista. Ainakaan siten, että se omia opintoja kohti tutkintoa edistäisi. Omina opiskeluaikoina opintotarjo
Nykyään opintotukikuukausien määrä on rajattu. Moni ei halua tuhlata niitä "höpöopintoihin", jos ei pysty sellaisia opintoja tutkintoonsa sisällyttämään ja kun ne käytetyt opintotukikuukaudet ovat sitten ehkä tutkinto-opinnoista pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Jaaha. Taas löytyi tämä saivartelija jonka mukaan lapsen pitää itsenäistyä synnärillä.
Kyllä minäkin olen laskenut rahojen riittävyyttä lasteni kanssa mm. nyt kun vanhin lähti vuodeksi vaihtoon. Minulla on jopa erillinen tili, johon säästän kaikille kolmelle ns. hätävaroja, josta saavat tarpeen tullen.
Synnäri ja yliopisto ovatkin ihan verrannollisia ;) Noh, mitäpä sitä pullamössösukupolvelta sopii muuta odottaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just teimme budjetin yliopistoon opiskelemaan lähtevälle nuorelle ensimmäiseksi vuodeksi. Lainaa pitää ottaa noin 700 €/kk 9 kk ajan. Jonkin verran omia säästöjä. Kerran kuussa matka kotiseudulle.
Teitte?
Jaaha. Taas löytyi tämä saivartelija jonka mukaan lapsen pitää itsenäistyä synnärillä.
Kyllä minäkin olen laskenut rahojen riittävyyttä lasteni kanssa mm. nyt kun vanhin lähti vuodeksi vaihtoon. Minulla on jopa erillinen tili, johon säästän kaikille kolmelle ns. hätävaroja, josta saavat tarpeen tullen.
Synnäri ja yliopisto ovatkin ihan verrannollisia ;) Noh, mitäpä sitä pullamössösukupolvelta sopii muuta odottaakaan.
Juu,juu, pullamössö ja pälä pälä ja mitä sinä nyt kaikkea sössötätkään. Blaablaa.
Nykytilanne on se, että mitään töitä ei ole, joten vanhemmat oikeasti joutuvat myös varautumaan.
Sama, vaikka opiskelin aika paljon aikaisemmin. Silloin kyllä oli hienoa muuttaa soluasuntoon. Eikä muusta haaveiltu. En muista oliko mitään asumistukea silloin. Mutta lomat j viikonloput oltiin töissä, niin ei sitä olisi tarvinnutkaan. Nyt vasta tajuaa kuinka etuoikeutettu on ollut, kun työpaikkoja oli tarjolla ja hyvä työntekijä sai töitä milloin vain.