Kaveri roikkuu huonossa suhteessa ja valittaa siitä koko ajan

Sano asia hänelle täysin suoraan: "EROA HETI!" Älä yritä spekuloida mitään kevyitä parannusehdotuksia.

Mä kerroin sukulaiselle et en enää jaksa kuunnella noita samoja itkuvirsiä,kun mistään muusta ei osaa puhua. Sit se katko välit. Hyvä näin.

Kerrot että et jaksa kuunneella samaa asiaa, mitä olet kuunnellut jo 10 vuotta, otat eron tai olet hiljaa. Siinä vaihtoehdot. Tuo on todella raskasta.

80% suomalaisista roikkuu huonossa suhteessa

Kerro, ettet enää kuuntele, olet tehnyt sitä jo yli kymmenen vuotta eikä mikään muutu. Kerro, että jos hän haluaa muutosta ja parantaa suhteen laatua, hänen pitää keskustella siitä miehensä, eikä sinua kanssa. Kerro, ettet sinä voi tarjota ratkaisuja joita hän sinulta pyytää, et ole osa heidän parisuhdetta. Kerro, että sinua ahdistaa tapaamiset hänen kanssaan, koska jo valmiiksi tiedät, että koko tapaaminen menee heidän parisuhteen ruotimiseen ja että sinä haluat ystävän ystävänä, etkä olla yksipuolisena terapeuttina. 

En kuuntelisi. En itsekään siedä elämässäni huonoa kohtelua, en aio kuunnella vuodatuksia. 

Niin. Sano ettet jaksa enää kuunnella yhtään suhdeongelmaa kun olet tehnyt sitä 10 vuotta ja yrittää setviä jonkun muun ihmisen kanssa, jos joku kuuntelija löytyy. Ja että eroavat jos ei nappaa häntäkään setviä epäselvyyksiä jatkuvasti vai kuka ne aiheuttaa, hänkö vai se toinen.

Mulla oli sama ongelma. Sit viimein eros ja löysi uuden miehen eikä puhu mulle enää mitään. 

Minulla oli aikoinaan samanlainen tilanne yhden tosi läheisen ihmisen kanssa yli 10 vuotta.  Se alkoi kun olin itse teini-ikäinen, enkä osannut laittaa minkäänlaisia rajoja siihen miten minua yleensäkin kohdeltiin.

Vatkuvaa valitusta miten mies on paska ja tyhmä ym.

Hän omien sanojensa mukaan odotti, että lapsi kasvaa vähän, niin on helpompi erota kun ei jää ihan vauvaikäisen kanssa kahdestaan. 

Sitten kun lapsi kasvoi, niin sen sijaan että vihdoin olisi eronnut,  hankkikin toisen lapsen, ja valitus jatkui...

Toki puhuttiin muutakin välillä, ja oli kivoja aikoja, grilli-iltoja yms, mutta loppuajasta sain niskaani reaaliaikaisesti joka päivä kaiken paskan heidän elämästään, ja aloin olla todella loppu.

Sanoin hänelle (taas kerran),  etten enää jaksa.  Kerroin muille perheenjäsenille, että minun pitää koko ajan kannatella häntä, ja en enää jaksa.  Että voisiko joku muu välillä kuunnella sitä valitusta, kun minusta tuntuu että itse elän siinä parisuhteessa,  vaikka en ole sellaista valinnut.

Minua ei otettu tosissaan vaan syyllistettiin. " sinun kuuluu tukea toista, se vaan tarvitsee jonkun jolle puhua"

Lopulta romahdin, ja huusin hänelle puhelimessa, että en jaksa enää. Että tapan kohta itseni ettei tarvitse kuunnella.  

Hän suuttui ja kuukauden piti mykkäkoulua. Mutta se oli hyvä asia. Hän joutui ottamaan vastuun tilanteesta itse. Hän hankki ammattiapua, sai masennuslääkkeet ja erosi vihdoin. 

Ymmärsin, että rajat olisi pitänyt vetää paljon aiemmin. Hän jaksoi huonoa parisuhdettaan minun "terapointini" avulla. 

Se oli minulle hyvä opetus. Jälkeenpäin rajojen veto on ollut helpompaa. 

Onko teillä kolmen kimppa vai miksi sinun pitäisi ratkaista heidän suhteensa? Eikös parisuhde ole parin oma asia. Jos et jaksa kuunnella niin kerro se. Tai ole hiljaa niin kauan, että toinen ymmärää lopettaa valituksensa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aikoinaan samanlainen tilanne yhden tosi läheisen ihmisen kanssa yli 10 vuotta.  Se alkoi kun olin itse teini-ikäinen, enkä osannut laittaa minkäänlaisia rajoja siihen miten minua yleensäkin kohdeltiin.

Vatkuvaa valitusta miten mies on paska ja tyhmä ym.

Hän omien sanojensa mukaan odotti, että lapsi kasvaa vähän, niin on helpompi erota kun ei jää ihan vauvaikäisen kanssa kahdestaan. 

Sitten kun lapsi kasvoi, niin sen sijaan että vihdoin olisi eronnut,  hankkikin toisen lapsen, ja valitus jatkui...

Toki puhuttiin muutakin välillä, ja oli kivoja aikoja, grilli-iltoja yms, mutta loppuajasta sain niskaani reaaliaikaisesti joka päivä kaiken paskan heidän elämästään, ja aloin olla todella loppu.

Sanoin hänelle (taas kerran),  etten enää jaksa.  Kerroin muille perheenjäsenille, että minun pitää koko ajan kannatella häntä, ja en enää jaksa.  Että voisiko joku muu v

Toisen roskakoriksi ei pidä alkaa. Tuo nainen oli miehensä roskis ja sinä hänen roskiksensa.

Minulle ei avauduta enää kun sanon heti suorat jos joku aloittaa. Viimeksi avautumisyritelmän tultua sanoin, että onnelliset heterosuhteet ovat vähemmistöä, kyllä tuon ikäisenä pitäisi se jo ymmärtää ja elää yksin. 

Vierailija kirjoitti:

80% suomalaisista roikkuu huonossa suhteessa

Mikäs siinä jos roikkuu, mutta se pitää sitten hyväksyä omana valintana. Jotkut roikkuu lasten takia, jotkut yhteisen kodin takia tai ihan vaan mukavuudenhalusta. Mutta ei voi sitten itkeä sitä valintaa vuosikaupalla kavereille.

Vierailija kirjoitti:

Sanoin hänelle (taas kerran),  etten enää jaksa.  Kerroin muille perheenjäsenille, että minun pitää koko ajan kannatella häntä, ja en enää jaksa.  Että voisiko joku muu välillä kuunnella sitä valitusta, kun minusta tuntuu että itse elän siinä parisuhteessa,  vaikka en ole sellaista valinnut.

:D

Hyvin kiteytetty suhteen ulkopuolisen henkilön näkemys, jolle vuodatetaan reaaliajassa kaikki se paska, mikä heidän suhteessa tapahtuu

Pahimpia on ne jotka tietoisesti tekee lapsia huonoon suhteeseen ja sit itketään miten ei voi lähteä kun pienet lapset

Vierailija kirjoitti:

Kerrot että et jaksa kuunneella samaa asiaa, mitä olet kuunnellut jo 10 vuotta, otat eron tai olet hiljaa. Siinä vaihtoehdot. Tuo on todella raskasta.

Ja että itse olet valintasi tehnyt, mitä siinä valitat.

Mä kuuntelin yhden kaverin suhdevalitusta kolmisen vuotta, kunnes otin etäisyyden. En vaan jaksanut enää. Aina kun nähtiin ei edes kysynyt mun kuulumisia, vaan aina alkoi sama virsi. On nyttemmin jo eronneet.

Jotkut on tuollaisia jumittajia. Eräs tuttu on kymmenen vuotta valittanut jumissa olevia niskojaan, mutta ei ole tehnyt mitään asian eteen.

Sitten on nämä rahasta valittajat myös oma lukunsa. Heillä on rahat tiukilla, paitsi silloin, kun kyse on alkoholin ja tupakan ostamisesta. Tai tuosta noin vaan laitetaan pari sataa uuteen tatuointiin, tai ripsiin tai kynsiin. Mutta sitten ei ole varaa ostaa lapselle hedelmiä tai maksaa harrastusmaksuja.

nosto

mua myös ärsyttää se että suhde on niin huono että kavereille itketään koko ajan ja sit samalla kuitenkin muutetaan yhteen tai ostetaan yhteinen asunto sen kultamunan kanssa, otetaan iso yhteinen remppalaina ja muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne jotka tietoisesti tekee lapsia huonoon suhteeseen ja sit itketään miten ei voi lähteä kun pienet lapset

tai kun se kumppani ei ole hyvä ja osallistuva vanhempi. 

Ylipäätään valittajat on raskaita kavereina, ja ihan erityisesti kun valittavat omista elämänvalinnoista. Varmaan ottaisin etäisyyttä.