Te, joilla on omia lapsia ja joilla on ollut fyysistä kuritusta lapsena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt selväksi isovanhemmille, että meillä kasvatetaan sanoittamalla. Rankaisu ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä.

Hyvä käytös rakentuu hyvien tunnetaitojen ja vahvan itsetunnon varaan. En uhraa hyvää luottamussuhdetta minun ja lapsen välillä siihen, että alkaisin pitää kuria lapselle.

 

 

 

Hyvin paljon opettajat kertovat lapsista joilla ei ole mitään kuria.  Enkä tarkoita läpsäisyä vaan se kilta pieni tunnin paasauksella voi sekin olla tehoton.  

Ammattikasvattajat unohtaa sen, miten itse toimivat, eivät hekään pidä enää kuria. Ei kuria ole päiväkodissakaan, edellä jo kerrottiin että jäähypenkkikin on jo kielletty (jo kauan sitten kielletty). Minkäänlaisia seuraamuksia ei lapsille tule ammattikasvattajilta. Jos joku pöljäilee ryhmässä niin sehän pöljäilee, sitä vain sanoitetaan, jos ehditään. 

Oletteko nähneet tämän päivän alakoulun opettajia? He hymyilevät tauotta. Auktoriteetti jää puuttumaan, jos kaikki asiat kerrotaan hymyssä suin. Ihminen on rakennettu niin. Hymy tarkoittaa jotain ihan muuta kuin "tottele minua". 

En siis syyttäisi pelkästään vanhempia, miten lapsia kasvatetaan. Lapsihan on todennäköisesti ollut päiväkodissa enemmän kuin vanhempiensa kanssa, jos vrk tuntimäärää katsoo! 

Äitini tukisti minua silloin tällöin ja joskus läimäyttikin. Minusta on kasvanut tasapainoinen ja rauhallinen ihminen. Hoidan nykyään iäkästä äitiäni hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Automaattiset refleksit, selkärangasta tuleva toimiminen, kuten joku vastasi, vihan ja raivon tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Hankalinta siinä on että joutuu jatkuvasti sietämään lapsen huonoa käytöstä. Lasten epämukavuus (remmi) on vähentynyt mutta tilalle on tullut aikuisten epämukavuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Hankalinta siinä on että joutuu jatkuvasti sietämään lapsen huonoa käytöstä. Lasten epämukavuus (remmi) on vähentynyt mutta tilalle on tullut aikuisten epämukavuus.

Jos sanoitus ei pure niin kannattaa ottaa avuksi tunnekortit tai tunnemittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Automaattiset refleksit, selkärangasta tuleva toimiminen, kuten joku vastasi, vihan ja raivon tunne.

 

No ainakin mun tietämäni tapaus, siis kaveri joka sai lapsena remmiä, niin ei se ollut vihan ja raivon vallassa tehtyvä, vaan tyyliin, että kerrotaan tästä isälle, niin saat sitten remmiä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Koska tiedostamatta tehdään, kuten meitä kohtaan on tehty. Niin hyvässä kuin pahassa.

Jos vanhempi suuttui mulle siitä että ruokapöydässä pelleillään, niin itsekin suutun omalle lapselle siitä. Mulla on tiedostamaton ajatus, että tämä on tosi väärin tämä pelleily, "näin ei vaan KUULU tehdä" ja suutun lapselle siitä. Se tulee automaattisesti, jos ei pysähdy ajattelemaan, että onko tämä nyt oikeasti suuttumisen arvoinen asia.

***

Kun suuttuu, ei ajatus välttämättä enää toimi. Esimerkiksi että lapsi juoksee autotielle ja auto jarruttaa, lapsi onneksi selviää. Vanhempi hyvin todennäköisesti pimahtaa tästä tilanteesta. Suuttuu koska lapsi teki tosi väärin, vaaransi itsensä, ryntäsi tielle vaikka on varoitettu, suuttuu koska ei ehtinyt itse estämään. Ja kun on tosi tosi vihainen ja suuttunut, adrenaliinit tapissa, niin siinä tunnekuohussa voi ensimmäinen toimintamalli olla vaikka se kuritus, koska niin on itselle tehty samassa tilanteessa. 

Siksi se on vaikeaa. Se lapsena opittu toimintamalli tulee alitajunnasta, ei tietoisen ajattelun kautta. Ensin pitää oppia hillitsemään ne omat tunnekuohunsa, jotta ei toimisi "selkärangan" oppien mukaan, vaan pystyisi ajattelemaan, mitä tässä oikeasti kuuluu tehdä. Ja joskus niiden tunnekuohujen hallinta voi olla tosi vaikeaa, vaikka nyt tuollainen että lapsi oli vähällä kuolla, koska teki väärin. Tunnekuohuja nyt vaan tulee, lasten kanssa, joskus. 

***

Täällä tosiaan kirjoittelee moni sellainen jolla ei ole mitään käsitystä asiasta, ilmiselvästi ei ole kokenut itse tällaista. No hyvä tietysti, ettei meitä kaikkia ole fyysisesti rangaistu lapsina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Hankalinta siinä on että joutuu jatkuvasti sietämään lapsen huonoa käytöstä. Lasten epämukavuus (remmi) on vähentynyt mutta tilalle on tullut aikuisten epämukavuus.

Jos sanoitus ei pure niin kannattaa ottaa avuksi tunnekortit tai tunnemittari.

Oletko sä tosissasi.

Vierailija kirjoitti:

Fakta, jota ei saa nykypäivänä sanoa ääneen. Ne, joiden lapset saa aiheesta vaikka kevyen luunapin käyttäytyy paljon paremmin kuin ne, joita yritetään epätoivoisesti kasvattamaan puhumalla. Myös liian kovakourainen käsittely aiheuttaa ongelmia.

Niin katsokaa ranskalaiset lapset versus suomalaiset lapset. Eri on suuri, kun mitään ei Suomessa vaadita. Lapsellekin tulee paha olo, jos rajoja ei aseteta selvästi.

Kuka ihme haluaisi opettaa lapselle sellaisen käytösmallin että käsiksi saa käydä jos toinen ei toimi kuten haluat ja se on kohteena olevan oma syy? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta, jota ei saa nykypäivänä sanoa ääneen. Ne, joiden lapset saa aiheesta vaikka kevyen luunapin käyttäytyy paljon paremmin kuin ne, joita yritetään epätoivoisesti kasvattamaan puhumalla. Myös liian kovakourainen käsittely aiheuttaa ongelmia.

Niin katsokaa ranskalaiset lapset versus suomalaiset lapset. Eri on suuri, kun mitään ei Suomessa vaadita. Lapsellekin tulee paha olo, jos rajoja ei aseteta selvästi.

Rajat juuri tuottavat lapselle pahoinvointia. Ei ole keksitty sellaista rangaistusta joka tuntuisi lapsesta mukavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt selväksi isovanhemmille, että meillä kasvatetaan sanoittamalla. Rankaisu ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä.

Hyvä käytös rakentuu hyvien tunnetaitojen ja vahvan itsetunnon varaan. En uhraa hyvää luottamussuhdetta minun ja lapsen välillä siihen, että alkaisin pitää kuria lapselle.

 

 

 

Hyvin paljon opettajat kertovat lapsista joilla ei ole mitään kuria.  Enkä tarkoita läpsäisyä vaan se kilta pieni tunnin paasauksella voi sekin olla tehoton.  

 

Ammattikasvattajat unohtaa sen, miten itse toimivat, eivät hekään pidä enää kuria. Ei kuria ole päiväkodissakaan, edellä jo kerrottiin että jäähypenkkikin on jo kielletty (jo kauan sitten kielletty). Minkäänlaisia seuraamuksia ei lapsille tule amm

Jäähypenkkiä käytetään yhä päiväkodissa. Se on välttämätön, ettei rajaton lapsi esimerkiksi lyö koko ajan toisia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

Automaattiset refleksit, selkärangasta tuleva toimiminen, kuten joku vastasi, vihan ja raivon tunne.

 

No ainakin mun tietämäni tapaus, siis kaveri joka sai lapsena remmiä, niin ei se ollut vihan ja raivon vallassa tehtyvä, vaan tyyliin, että kerrotaan tästä isälle, niin saat sitten remmiä tms.

Oma lukunsa on nämä viileän sadistiset vanhemmat.

Mutta suurin osa fyysisestä kurituksesta tai henkisestä väkivallasta, ei yritäkään olla mitään kasvatusta; se on vain vihan purkamista sille vanhemmalle. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka ihme haluaisi opettaa lapselle sellaisen käytösmallin että käsiksi saa käydä jos toinen ei toimi kuten haluat ja se on kohteena olevan oma syy? 

Tiedoksesi, että myös viranomaiset käyvät ihmisiin käsiksi jos ihmiset eivät tottele käskytystä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka ihme haluaisi opettaa lapselle sellaisen käytösmallin että käsiksi saa käydä jos toinen ei toimi kuten haluat ja se on kohteena olevan oma syy? 

Vastikään oli tutkittu, että aika yllättävän moni pitää hyväksyttävänä käydä vaikka käsiksi, jos toisen ihmisen toiminta ei itseä miellytä. 

Pää pois sieltä omasta kuplasta. Kyllä noita mielipiteitä tällä palstallakin näkyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Mikä sen tekee vaikeaksi? Luulisi, että sen muistaa erittäin hyvin, miten kurjalta nahkaremmi tuntui takapuolessa, eikä samaa haluaisi omilla lapsille.

 

Koska tiedostamatta tehdään, kuten meitä kohtaan on tehty. Niin hyvässä kuin pahassa.

Jos vanhempi suuttui mulle siitä että ruokapöydässä pelleillään, niin itsekin suutun omalle lapselle siitä. Mulla on tiedostamaton ajatus, että tämä on tosi väärin tämä pelleily, "näin ei vaan KUULU tehdä" ja suutun lapselle siitä. Se tulee automaattisesti, jos ei pysähdy ajattelemaan, että onko tämä nyt oikeasti suuttumisen arvoinen asia.

***

Kun suuttuu, ei ajatus välttämättä enää

Minulla oli fyysinen ja muutenkin paska kasvatus, jota vanhempani eivät ollenkaan kadu. Mutta ei ne tavat kuitenkaan itselläni ole. Päinvastoin. Aina kun tapahtuu jotakin, mistä vanhempani olisi käyttänyt jonkinlaista väkivaltaa, niin itse ajattelen, että en halua olla ollenkaan samanlainen kuin vanhempani, ja SE tulee selkärangasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt selväksi isovanhemmille, että meillä kasvatetaan sanoittamalla. Rankaisu ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä.

Hyvä käytös rakentuu hyvien tunnetaitojen ja vahvan itsetunnon varaan. En uhraa hyvää luottamussuhdetta minun ja lapsen välillä siihen, että alkaisin pitää kuria lapselle.

 

 

 

Hyvin paljon opettajat kertovat lapsista joilla ei ole mitään kuria.  Enkä tarkoita läpsäisyä vaan se kilta pieni tunnin paasauksella voi sekin olla tehoton.  

 

Ammattikasvattajat unohtaa sen, miten itse toimivat, eivät hekään pidä enää kuria. Ei kuria ole päiväkodissakaan, edellä jo kerrottiin että jäähypenkkikin on jo kielletty (jo kauan sitten kielletty

Jäähypenkkiä käytetään yhä päiväkodissa. Se on välttämätön, ettei rajaton lapsi esimerkiksi lyö koko ajan toisia lapsia.

Yksinään siellä ei saa lasta enää istuttaa, eli se ei ole sellainen JÄÄHY mitä meille takavuosien supernanny telkkarissa opetti. 

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Minusta se on ollut nimenomaan helppoa. Ihmettelin jo lapsena miten oma vanhempi voi satuttaa lastaan ja nyt kun katson omaa 6 vuotiasta ymmärrän vielä paremmin miten pieni ja avuton sitä on itsekkin ollut., en ikinä voisi satuttaa häntä. Ja minua on lyöty, potkittu, kannettu hiuksista, retuutettu ja annettu risulla selkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

Minusta se on ollut nimenomaan helppoa. Ihmettelin jo lapsena miten oma vanhempi voi satuttaa lastaan ja nyt kun katson omaa 6 vuotiasta ymmärrän vielä paremmin miten pieni ja avuton sitä on itsekkin ollut., en ikinä voisi satuttaa häntä. Ja minua on lyöty, potkittu, kannettu hiuksista, retuutettu ja annettu risulla selkään.

Silti keskiverto 6v pomottaa vanhempiaan ja usein tuntuu että vanhemmat ovat se avuton taho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään ei puhuta siitä, miten vaikeaa on olla jatkamatta itse tätä kasvatustapaa. Asiaa kokemattomat eivät pysty kuvittelemaan.

 

Se on vaikeaa olla toistamatta opittuja malleja. Mun vanhemmat oli kaiken lisäksi etäisiä, en muista syliä, en muista kehuja, haukkuja kyllä. Minulle luonnollinen tapa kasvattaa, se mikä tulisi "selkärangasta", on etäisyys, ei syliä, ei hymyjä, ei kehuja, selän kääntäminen jos lapsi ei tee oikein. Ihan hirveää tajuta, että näin mä toimisin, jos en ajattelisi asiaa, ja aktiivisesti pyrkisi toimimaan toisin. 

Olen joutunut opettelemaan sen, millaista on olla vanhempi. 

Teet todella ihailtavaa kasvatustyötä, toivottavasti ymmärrät, miten tärkeää tuo on! Toivon, että aktiivinen vanhemmuuden opetteleminen on korjannut ja parantanut samalla myös sinun omia lapsuuden haavoja. Minua on kuritettu fyysisesti ja psyykkisesti lapsena ns. hyvässä kodissa, etkä tiedäkään, miten lohduttavaa on kuulla, että haitallisen kaavan voi katkaista.