Onko sinulla ollut narsistinen ystävä?

Tarkoitatko ettei nainen kerro, että "kun tein näin ja näin, mies sanoi ja tekikin noin"? Eli oma osuus jää kertomatta?

Harva kai kertoo kielteisesti omista tekemisistään. On yleistä että ihminen kertoo omat näkemyksensä ja tekonsa kuin ne olisivat luonnollisia ja perusteltuja.

Ap:n kuvaama ystävä voi olla narsistinen jos siltä tuntuu. Tai voi tuoda esiin kielteisinä pitämiään puolia muista. 

Onko sinulla Ap tapana antaa ihailevaa kuvaa jos tapaat ihmisiä tai kommentoit asioita?

Vääristelyä molemmat, sekä vain myönteisten puolten näkeminen ja listaaminen että vain kielteisten.

Narsisti keskittyy muiden arvosteluun ja kommentointiin jotta välttyy itse arvostelulta. Blame shifting-kikka tapahtuu jos huomautat että hänessä on vikaa. Toista se on meillä välttelijöillä.

Sitten on psykopaattisempi tapaus, joka ilmestyy läheiseksi ystäväksi ja tukijaksi, kun olet heikoimmillasi. Tyyliin läheinen juuri kuollut. He rakentavat ensin sinulle pohjan ja juuri kun alat tuntea sen kantavan ja huokaat helpotuksesta, he vetävät sen jalkojesi alta.

Älkää luottako kehenkään uuteen turvaa aktiivisesti tarjoavaan ihmiseen ollessanne heikoilla ja yksin! 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko ettei nainen kerro, että "kun tein näin ja näin, mies sanoi ja tekikin noin"? Eli oma osuus jää kertomatta?

Harva kai kertoo kielteisesti omista tekemisistään. On yleistä että ihminen kertoo omat näkemyksensä ja tekonsa kuin ne olisivat luonnollisia ja perusteltuja.

Ap:n kuvaama ystävä voi olla narsistinen jos siltä tuntuu. Tai voi tuoda esiin kielteisinä pitämiään puolia muista. 

Onko sinulla Ap tapana antaa ihailevaa kuvaa jos tapaat ihmisiä tai kommentoit asioita?

Vääristelyä molemmat, sekä vain myönteisten puolten näkeminen ja listaaminen että vain kielteisten.

On kyllä ihmisiä, jotka kertovat asioista objektiivisesti. Jopa itseään syyllistäen ja vastapuolen huonoa käytöstä tunnistamatta. Sitten, kun silmät kuviolle ovat avautuneet, osaavat kertoa toisen tekemistä kusipäätempuista. 

Tämä ihmisryhmä on narsistien uhrit. 

Ei

Kaverin vanhemmat kuoli kun tämä oli teini ja vielä kolmekymppisenäkin tämä kiukuttelee sitä asiaa muille ja yrittää ilkeillä toisille siitä että näillä on vanhemmat. Kuvittelee itse olevansa paljon parempi ja kypsempi vaikka sosiaaliviranomaiset ja sukulaiset huolehti siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei,

 

mutta narsistisia ex-tyttöystäviä on monta ollut.

Tilastojen mukaan miehet ovat narsisteja 83 prosenttia tapauksista.

Johtuu puhtaasti siitä että miehet on liian putkiaivoja peittämään poikkeavuuksiaan toisin kuin naiset jotka paremmin oppii sosiaaliset taidot ja esittämisen. Eihän naisista autismiakaan kuulemma helpolla erota kun osaavat feikata normoa niin taitavasti useimmat.

Vierailija kirjoitti:

Narsistia kiinnostaa yleensä vain oma ulkonäkö, raha ja valta. Muut ihmiset ovat vain hänen pelinappuloitaan pelissään jossa haluaa olla  ylivoimainen muihin verrattuna. 

Narsisteja on kaikenlaisia, minua ei ainakaan kiinnosta oma ulkonäkö tai minkäänlainen menestys. Mutta minua ärsyttää muiden menestyminen ja jos saavat asioita mielestäni liian helposti ja on tarve kontrolloida lähellä olevia ihmisiä. Ja asioideni kyseenalaistaminen saa aikaan valtavan marttyyrireaktion.

Vierailija kirjoitti:

TÄMÄ: Jaksoi aina korostaa miten hänellä on ne tietyt tärkeät ystävät ja minä en ole sellainen. Kerran esimerkiksi esitteli minulle kaikkia kalliita lahjoja, joita oli hankkinut jouluksi näille tärkeille ystäville. Minulle ojensi esittelyn lopuksi lahjaksi rasian Juhlapöydän konvehteja. Selväksi teki, että lahjani oli eri luokkaa kuin tärkeiden ihmisten. (En edes ymmärrä, miksi kukaan esittelee muiden lahjoja noin, en itse tekisi noin koskaan.)

 

Minutkin on kerran kutsuttu kaverin luokse hänen puolestaan paketoimaan hänen joululahjojaan paremmille kavereille :D :D Siis että piti vääntää jotain ruokakoreja sellofaaniin kun hän ei itse osannut edes tuota. Ja sainko kyseisenä jouluna häneltä itse mitään - ehei :D Voiko räikeämpää ollakaan?

Pidin vähän outona sitä kun eräs ystäviensä kesken avoimesti hehkutti erästä joka ei ollut paikalla parhaana ystävänään, että miltähän se mahtoi noista muista ystävistä tuntua koska kai nyt jokainen kuitenkin jollain tasolla ajattelee olevansa se "paras". Etenkin jos tämän parhaan ystävän on tuntenut vähemmän aikaa kuin ne muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistia kiinnostaa yleensä vain oma ulkonäkö, raha ja valta. Muut ihmiset ovat vain hänen pelinappuloitaan pelissään jossa haluaa olla  ylivoimainen muihin verrattuna. 

Narsisteja on kaikenlaisia, minua ei ainakaan kiinnosta oma ulkonäkö tai minkäänlainen menestys. Mutta minua ärsyttää muiden menestyminen ja jos saavat asioita mielestäni liian helposti ja on tarve kontrolloida lähellä olevia ihmisiä. Ja asioideni kyseenalaistaminen saa aikaan valtavan marttyyrireaktion.

Onko läheisilläsi kaikenlaisia sairauksia ja kipuja vai ovatko terveitä? 

En tiedä mikä oli, mutta erikoinen tapaus. Tunnettiin muutama vuosi ja siinä ajassa hänellä ehti olla useampikin väkivaltainen mies. Myöhemmin paljastui, että oli itse se väkivaltainen, mutta unohti kertoa oman osuutensa tapahtumien kulusta. Eli jos mies puolustautui mitenkään vaikka kiinni pitämällä tai pois työntämällä, oli heti väkivaltainen narsisti ym. 

Mulle oli aina ystävällinen, mutta johtunee siitä, että pidin häneen turvallista etäisyyttä. Hänellä oli jatkuvasti joku riita tai draama jonkun kanssa, ja koko lähipiirinsä tuntui koostuvan ilman syytä kilahtelevista raivohulluista hänen ollessa viaton uhri. Miehetkin kävivät kerta toisensa jälkeen kimppuun vailla mitään syytä, mitä hän nyt oli hieman tavaroita heitellyt kohti ja läpsinyt, muttei hänen mukaan sellaisesta tulisi suuttua. 

Heti kun sain tietooni harjoittamansa väkivallan todellisen raakuuden, laitoin välit poikki. Vaarallinen ihminen. 

Mielestäni olen tavannut kaksi narsistia, toinen oli nainen ja toinen mies. Olivat erilaisia:

Työelämästä tuttu mies oli perinteisen narsistinen. Rakasti omaa ääntään ja egoaan. Jaksoi toitottaa kovaan ääneen, miten hän on mahtava, menestynyt ja erityisessä asemassa. Oli flirttaileva ja lipevä. Naisissa arvosti ulkonäköä ja kommentoi naisten ulkonäköä kysymättä. Jos koki jonkun uhkana, saattoi ihan suoraan mennä haukkumaan tätä ihmistä päin näköä "et sinä osaa ammatillisesti mitään, asiakkaat pitävät sinusta vain ulkonäkösi takia/tekemisesi ovat ihan mitättömiä, et tule koskaan etenemään uralla". Vähätteli muiden saavutuksia eikä iloinnut muiden menestyksestä. Merkittävää myös oli, että ei koskaan auttanut toisia, pelasi vain omaan pussiinsa. Alallani siis on tapana, että työkavereita autetaan.

Tuntemani nainen taas oli narsismissaan paljon ovelampi. Tekeytyi monissa tilanteissa uhriksi. Kuvaili, miten ex-mies on narsistinen hirviö, vaikka mies oli normaalin oloinen sivullisista. Kertoi, miten hän oli tullut uskonnollisten yhteisöjen ja ystäviensä hylkäämäksi, vaikka oli oikeasti itse jättänyt muut taakseen. Valehteli asioista, jotka eivät olleet hänen edukseen. Jäi näistä valheista kiinni ja esitti, ettei ole valehdellut, vaan vika oli aina kuulijassa. Esitti lämminhenkistä, mutta todellisuudessa ei sitä ollut. Korosti omaa erinomaisuuttaan ja samalla painoi muita vaivihkaa alaspäin. Etsi ympärilleen vain ihmisiä, joista saattoi hyötyä jotenkin. Oli herkästi kateellinen ja katkera, mutta ei tietenkään myöntänyt olevansa. Pelasi ihmissuhdepelejä, manipuloi ja sai toiset tuntemaan olonsa huonoksi. Korosti olevansa aina oikeassa.

Yhteistä muuten sekä tälle miehelle että naiselle oli se, että hakeutuivat parisuhteeseen varatun ihmisen kanssa (olivat itse siis sinkkuja). Mies sanoi suoraan, että oli hauskaa kammeta naimisissa oleva nainen pois aviovuoteesta. Vaimo jättikin miehensä ja löi hynttyyt yhteen narsistin kanssa. Selkeästi siis narsisti nautti tuosta vallasta ja satuttamisesta. Naispuolinen narsisti taas hakeutui suhteeseen naimisissa olleen miehen kanssa. Jaksoi korostaa, miten mies on hänen kanssaan niin tosissaan ja miehen vaimo on vain kamala, josta pitää päästä eroon. Mies ei kuitenkaan jättänyt vaimoaan. Narsistinainen oli tästä todella vihainen, kun ei saanut tahtoaan läpi.

Onko narsistiystävälle ominaista, että kieltäytyy puhumasta vaikeista/henkilökohtaisista asioista?

up

Vierailija kirjoitti:

Kaverin vanhemmat kuoli kun tämä oli teini ja vielä kolmekymppisenäkin tämä kiukuttelee sitä asiaa muille ja yrittää ilkeillä toisille siitä että näillä on vanhemmat. Kuvittelee itse olevansa paljon parempi ja kypsempi vaikka sosiaaliviranomaiset ja sukulaiset huolehti siitäkin.

Jotkut on surkeampia kuin toiset eivätkä selviä elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi takuuvarma narsistikaveri ja välillä on vaikeaa. Nyt on sellainen kiva kausi menossa. Mutta kaipaa tosiaan kehuja ja ylistystä eikä tee vaikeaa itsekään kehua ja ylistellä itseään. Tärkeää kertoa minulle aina miten joku on häntä kehunut jostain. Kaasuvalotus kuuluu myös asiaan eli välillä saa vähän itse miettiä että hetkinen, enhän minä tuollaisia ole sanonut kuten toinen väittää. Aivan täyttä tarinaa tulee välillä miten olen joskus sanonut niin ja näin. Sitten jos joskus saankin hänet kiinni jostain huonosta jutusta niin kaikki on aina täysin normaalia ja niin ihmiset tekee. Kuten alkuun oli olevinaan niin epäpinnallinen, mutta kun osoittautuikin pinnalliseksi niin nyt suorastaan ylpeänä kantaa tätä meriittiä.

Kuulostaa kyllä tutulta. Tuo jos joku on kehunut erityisesti. Hän on vähän reilu 30-v. niin aina mainitsee jos on kysytty papereita ja aina

Vietättekö ihan todella aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden puheista ei voi olla varma siitä että mikä on totta ja mikä ei? Jatkuva sairaalloinen valehtelu on luonnehäiriöisen ihmisen merkki, juurikin esimerkiksi narsisti tai sosiopatia yms. Eihän epärehellisessä seurassa ole mitään järkeä, ystävyys kun perustuu luottamukseen ja aitouteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi takuuvarma narsistikaveri ja välillä on vaikeaa. Nyt on sellainen kiva kausi menossa. Mutta kaipaa tosiaan kehuja ja ylistystä eikä tee vaikeaa itsekään kehua ja ylistellä itseään. Tärkeää kertoa minulle aina miten joku on häntä kehunut jostain. Kaasuvalotus kuuluu myös asiaan eli välillä saa vähän itse miettiä että hetkinen, enhän minä tuollaisia ole sanonut kuten toinen väittää. Aivan täyttä tarinaa tulee välillä miten olen joskus sanonut niin ja näin. Sitten jos joskus saankin hänet kiinni jostain huonosta jutusta niin kaikki on aina täysin normaalia ja niin ihmiset tekee. Kuten alkuun oli olevinaan niin epäpinnallinen, mutta kun osoittautuikin pinnalliseksi niin nyt suorastaan ylpeänä kantaa tätä meriittiä.

Kuulostaa kyllä tutulta. Tuo jos joku on kehunut erityisesti. Hän on vähän reilu 30-v. n

Aina ei heti hoksaa, että toinen valehtelee. Ensi alkuun sitä kuvittelee, että itse ymmärsi asian jotenkin väärin. Sitten luulee, että toinen vahingossa sanoo väärin. Kun riittävän pitkään menee, niin ymmärtää että toisen stoorit ei ehkä olekaan totta.

Minä tajusin epäillä narsistiystäväni puheita vasta sen jälkeen, kun hän katkaisi välit kanssani oikein näyttävästi. Sai kyllä hyvin kyseenalaistamaan kaiken, mitä ystävä oli vuosien varrella kertonut. Epäilen, oliko mikään kertomansa lopulta totta.

-Jaksoi korostaa, miten ainutlaatuinen ja upea on ihmisenä. Toki jokainen on ainutlaatuinen yksilö, mutta ei kukaan muu tuntemani ihminen ole hehkuttanut omaa ainutlaatuisuuttaan tuolla tavalla joka välissä. Kaipasi myös kovasti ihailua ja turhautui, jos sitä ei annettu.

-Tärkeää oli, että ympärillä oli riittävän menestyneitä ihmisiä (mutta ei niin, että hän itse olisi jäänyt liikaa varjoon). Jos joku ihminen menettikin menestyksensä (esim. tuli työttömyyttä/sairautta tms), niin tämä ihminen sai mennä. Ei osannut suhtautua heikkouteen itsessään eikä toisissa.

-Ei kiinnostanut huomioida muiden tunteita ja tarpeita. Korkeintaan saattoi tehdä jotain toiselle ystävällistä, mutta vain, jos hyötyi siitä itse. Eli saattoi tehdä toiselle kivan teon, jos saattoi sillä ansaita itselleen huomiota/kiitosta tms. Pyyteettömästi ei toisia auttanut. Eikä osannut arvostaa apua, jota toisilta sai. Oli kiittämätön. Meni pitkään, että hoksasin, että tämä ihminen ei koskaan auttanut vilpittömästi, vaan aina hyötyi itse jollakin tavalla auttamisesta.

-Syyllisti ihmissuhdeongelmissa aina toisia. Vika ei koskaan ollut hänessä. Milloin vikana oli exä, milloin tapailukumppani, milloin ystävä, milloin sukulainen. Kenenkään kanssa ei tuntunut olevan lämpimät ja rakkaat välit. Herkästi syyllisti toisia. 

Kaveri valehteli että isänsä on kuollut vaikkei oikeasti ole

Vierailija kirjoitti:

Kaverin vanhemmat kuoli kun tämä oli teini ja vielä kolmekymppisenäkin tämä kiukuttelee sitä asiaa muille ja yrittää ilkeillä toisille siitä että näillä on vanhemmat. Kuvittelee itse olevansa paljon parempi ja kypsempi vaikka sosiaaliviranomaiset ja sukulaiset huolehti siitäkin.

Jotkut orvoksi jääneet on tuollaisia.