Lue keskustelun säännöt.
Hääpuheet loppuivat kuin seinään mitä te tekisitte?
17.07.2025 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kaksi vuotta, asuttu saman katon alla lähes alusta asti. Suhteen alussa hän puhui naimisiinmenosta ja kysyi myös, mitä minä toivon elämältä. Olin iloinen, ajattelin, että olen kohdannut ihmisen, jonka kanssa haluamme samoja asioita.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin hääpuheet ovat kaikonneet. Olen hienovaraisesti vihjaillut, mutta asia ei ole enää ollut hänelle mikään puheenaihe. Eilen petyin lopullisesti, tämäkin kesä meni ilman kosintaa, vaikka salaa toivoin.
Kun asia viimein tuli puheeksi, hän sanoi ettei sopivaa hetkeä ole tullut, mutta "naimisiin meno on ihan mahdollinen". Mitä se edes tarkoittaa? Hän sanoo haluavansa olla kanssani lopun elämäänsä, että kaikki järjestyy, ja ihmettelee miksi en luota häneen.
Olemme molemmat olleet aiemmin naimisissa. Hän on ollut sen jälkeen vielä kerran kihloissa, minä en. Lapsia ei ole.
Kysyn nyt teiltä: Odotanko turhaan? Voiko tämä oikeasti vielä johtaa johonkin vai pitäisikö herätä siihen, että hän ei ehkä aio koskaan kosia?
Kaipaan rehellisiä ajatuksia. Olenko kohtuuton vai oikeutetusti pettynyt? Ja olisiko tässä ajassa jo pitänyt tapahtua?
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille hyvistä sekä ei niin hyvistä vastauksista. Paljon ennakkoluuloja ja lähinnä naurattaa kun automaattisesti oletettiin että odotan prinsessahäitä (maistraatti) ja odotan miehen rahoja ja omaisuutta (jota ei ole olemassa).
Emme ole puhuneet lapsien hankinnasta oikein mitään, mutta uskon ettei hän halua lapsia ja itsekin voin ilman lapsia elää. Mietin vielä mitä teen asialle, sillä muuten suhde on niin hyvä enkä haluaisi todellakaan siitä luopua.
Mies muutti luokseni asumaan ok-talooni, joka on jo velaton tässä vaiheessa. Aion odottaa josko edellinen keskustelumme olisi herätellyt häntä. Olen kyllä tehnyt selväksi alussa mitä haluan ja millaisessa suhteessa haluan olla. Siksi luulin että halusimme samaa, kun keskustelu oli silloin jo käyty. Vähän huijattu olo kuten joku muukin sanoi.
Jotkut ymmärsivät konservatiivisuuden nyt vähän väärin, en ole mikään Päivi Räsänen, v
ASuuko mies siis ilmaiseksi talossasi ja tarjoilet hänelle lisäksi ilmaista seksiä koko ajan ilman velvollisuutta elättää sinua tai syntyviä lapsia? Mitähän hyvää näet tällaisessa suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille hyvistä sekä ei niin hyvistä vastauksista. Paljon ennakkoluuloja ja lähinnä naurattaa kun automaattisesti oletettiin että odotan prinsessahäitä (maistraatti) ja odotan miehen rahoja ja omaisuutta (jota ei ole olemassa).
Emme ole puhuneet lapsien hankinnasta oikein mitään, mutta uskon ettei hän halua lapsia ja itsekin voin ilman lapsia elää. Mietin vielä mitä teen asialle, sillä muuten suhde on niin hyvä enkä haluaisi todellakaan siitä luopua.
Mies muutti luokseni asumaan ok-talooni, joka on jo velaton tässä vaiheessa. Aion odottaa josko edellinen keskustelumme olisi herätellyt häntä. Olen kyllä tehnyt selväksi alussa mitä haluan ja millaisessa suhteessa haluan olla. Siksi luulin että halusimme samaa, kun keskustelu oli silloin jo käyty. Vähän huijattu olo kuten joku muukin sanoi.
Jotkut ymmärsivät konservatiivisuuden nyt v
Avioliitto on myös sakramentti jolla on suuri hengellinen merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen miesvihaketju loihdittu kasaan.
Aloittaja sekä lähes jokainen vastaaja on sama mies. True
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi odotat kosintaa, etkä kosi itse? Niin saa tehdä, eikä tarvitse olla edes karkauspäivä.
Me olemme aika konservatiivisia molemmat ja meillä sama ajatus kosimisesta että mies tekee sen. En myöskään halua naimisiin jossei hän halua sitä aidosti itse mutta sitten tämä suhde ei varmaankaan ole meille oikea kummallekaan.
ap
Ei ole kovin konservatiivista, että on kaksi vuotta koinittu ilman papin aamenta.
Ihan hyvä että on ollut pitkä koeaika, ei tarvitse erota kun ei ole hätäisesti avioiduttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille hyvistä sekä ei niin hyvistä vastauksista. Paljon ennakkoluuloja ja lähinnä naurattaa kun automaattisesti oletettiin että odotan prinsessahäitä (maistraatti) ja odotan miehen rahoja ja omaisuutta (jota ei ole olemassa).
Emme ole puhuneet lapsien hankinnasta oikein mitään, mutta uskon ettei hän halua lapsia ja itsekin voin ilman lapsia elää. Mietin vielä mitä teen asialle, sillä muuten suhde on niin hyvä enkä haluaisi todellakaan siitä luopua.
Mies muutti luokseni asumaan ok-talooni, joka on jo velaton tässä vaiheessa. Aion odottaa josko edellinen keskustelumme olisi herätellyt häntä. Olen kyllä tehnyt selväksi alussa mitä haluan ja millaisessa suhteessa haluan olla. Siksi luulin että halusimme samaa, kun keskustelu oli silloin jo käyty. Vähän huijattu olo kuten joku muukin sanoi.
Kaikkia ei sakramentit kiinnosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin kiinnostaa avioitua, saa nauttia kaikista eduista ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi odotat kosintaa, etkä kosi itse? Niin saa tehdä, eikä tarvitse olla edes karkauspäivä.
Me olemme aika konservatiivisia molemmat ja meillä sama ajatus kosimisesta että mies tekee sen. En myöskään halua naimisiin jossei hän halua sitä aidosti itse mutta sitten tämä suhde ei varmaankaan ole meille oikea kummallekaan.
ap
Ei ole kovin konservatiivista, että on kaksi vuotta koinittu ilman papin aamenta.
Ihan hyvä että on ollut pitkä koeaika, ei tarvitse erota kun ei ole hätäisesti avioiduttu
Koeaika ei ole kunnioittavaa ketään kohtaan.
Siinähän se elämä toki kuluu, kun käy läpi monta koeaikaa eli useamman monivuotisen suhteen, kun testaillaan ja kokeillaan ennen päätöksiä. Järjetöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Byhyy, yhyy. Koko kesä pilalla, kun ei eilen kosittu.
Todella raskas ihminen. Juoksisin lujaa karkuun.
N53
Olet jonne, iätön luuseri.
Ehkä mies on tulossa prosessissa samaan vaiheeseen, kuin aikaisemmissä suhteissa. Määräaikaisiahan ne aiemmatkin ovat olleet. Pitkäjänteisyys ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mies ei vaan halua pistää älytöntä summaa rahaa häiden järjestämiseen ja tietää että ap haluaa ne ihanat prinsessahäät kalliine häämatkoineen. Jos mies ehdottaa maistraattihäitä ja pientä juhlavastaanottoa kotona, niin ap tulee seuraavaksi itkemään vauvapalstalle että mies ei oikeasti rakasta. Kuulostaa juuri sellaiselta bridezilla-meiningiltä, että siinä menee luottokorttilimiitti, remonttilaina, säästöt, vanhempien säästöt ja perintömökki yksien häiden järjestämiseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi odotat kosintaa, etkä kosi itse? Niin saa tehdä, eikä tarvitse olla edes karkauspäivä.
Me olemme aika konservatiivisia molemmat ja meillä sama ajatus kosimisesta että mies tekee sen. En myöskään halua naimisiin jossei hän halua sitä aidosti itse mutta sitten tämä suhde ei varmaankaan ole meille oikea kummallekaan.
ap
Ei ole kovin konservatiivista, että on kaksi vuotta koinittu ilman papin aamenta.
Ihan hyvä että on ollut pitkä koeaika, ei tarvitse erota kun ei ole hätäisesti avioiduttu
Koeaika ei ole kunnioittavaa ketään kohtaan.
👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle tsemppiä! Kuulostat ihan täyspäiseltä ja olet osannut analysoida, miksi toivot avioliittoa ym.
Kannustaisin silti ihan ensin selvittämään, että molemmilla on ihan oikeesti samat toiveet lapsiasian suhteen. Sanot että oletat näin olevan, mutta jutelkaa asia silti ihan suoraan auki. Tuo on kuitenkin sellainen asia, jossa yleensä kummankaan ei kannata tehdä kompromissia tai vaikea katkeroituminen uhkaa.
Muutenkin sinuna juttelisin miehelle ihan avoimesti siitä, että tuntuu vähän haljulta, että tulevaisuuden mielikuvasi ei tunnu lähestyvän ja epäilyttää, että jos olettekin avioliitosta eri linjoilla. Voitte yhdessä pohtia, mikä siinä erityisesti hiertää, ja mieskin saa mahdollisuuden vakuuttaa sinut tunteistaan tai mikä se kipein kohta onkaan.
Tämä. Molemmilla on jo kokemusta vakavista suhteista, mutta kumpikaan ei osaa keskustella suoraan äärimmäisen tärkeistä kysymyksistä, kuten tehdäänkö lapsia ja mennäänkö naimisiin.
Nuo asiat pitää selvittää mieluummin kauan ennen kuin on oltu kaksi vuotta yhdessä ja muutettu yhteen.
Sinänsä ihan konservatiivinen meininki, että mies elelee mukavasti eikä kanna vastuuta elämästään, ja vaimo kärsii taustalla. Eikä asioista puhuta, koska toisen pitäisi vain tajuta elää jonkun perinteisen roolin mukaan.
Byhyy, yhyy. Koko kesä pilalla, kun ei eilen kosittu.
Todella raskas ihminen. Juoksisin lujaa karkuun.
N53