Lue keskustelun säännöt.
Kävitkö lapsena ja teininä leireillä?
Kommentit (21)
Kävin ala-asteikäisenä monena vuonna. Tykkäsin kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena kyllä, teininä en todellakaan.
Luojan kiitos vanhemmat ei pakottaneet sellaisiin. Olin jo lapsena introvertti, ja inhosin kaikenlaisia yhteistapahtumia.
Kävin urheiluleireillä ja ratsastusleireillä, teininä pääsin myös ratsastusleirin apuohjaajaksi (ilman palkkaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos vanhemmat ei pakottaneet sellaisiin. Olin jo lapsena introvertti, ja inhosin kaikenlaisia yhteistapahtumia.
Introvertti on eri asia kuin sosiaalisesti kyvytön. Introvertille ei ole mikään ongema olla sosiaalisissa tilanteissa kunhan vastapainoksi saa myös omaa rauhaa.
Partiolaisena kävin vaikka minkälaisilla leireillä 22v ikään saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Partiolaisena se kuului asiaan kesät, talvet
Joo. En tykännyt yhdestäkään, ihan kamalaa. Älkää viekö lapsia niille väkisin tai ohjaamalla. Samoin koulun leirikoulu ja retket oli hirveitä opettajan vuoksi, sekä vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin koko ala-asteen ajan. Kutosen ja seiskan välillä oli sitten eri johtaja kuin muina vuosina. Siellä alueella asusti perhe, jotka hoiti isännöintiä ylläpitoa, esim nainen keittiön emäntänä, mies korjaili kiipeilujuttuja yms. Lisäksi siellä oli eläimiä, joita saatiin hoitaa.. yleensä.
Johtaja oli joku virkanainen, kun vakkari piti 2 viikon kesälomaa. :(
Vesi oli liiian kylmää, ei voi uida. Vesi oli liian märkää ei voi uida. vesi oli vettä. ei veteen. Ei ole vahteja, ei veteen. Hänen itsensä piti olla kaikissa aktiviteeteissa mukana, muutoin se peruttiin. Siellähän siis oli näitä aikuisia ohjaajia, jokaiselle ryhmälle ja kaikki olivat innokkaita tekemään ja olemaan, mutta ei... me odotettiin johtajaa puhelimesta, tapaamisesta, sieltä ja täältä.
Tuo leiri olisi kestänyt ma-pe välisen ajan öineen. Meitä oli liuta isompia likkoja, jotka lähtivät sieltä keskiviikkona iltana. Kesken läheisten esityksen. Karattiin maisemaan ja yhden isä sitten helty ottamaan kaikki kyytiin. Sillä eihän meillä ollut käsitystäkään missä ollaan ja me vaan lähdettiin..
Ennen karkaamista oltiin kyllä tavoitetltu johtajaa ja annettu hänelle epäkohtalista. Kerrottu kuinka paljon meitä häiritsee tuo jatkuvat odottelu ja hänen venailunsa. Miksi luota työntekijöihinsä? Hehän olivat opettajiksi opiskelevia.
Hän repi sen lapun meidän silmien alla ja sanoi, että torstain disco on peruttu kaikilta! Ohhoh, sitten iski kapina henki.
Läheiset tuli ja esitykset alkoi. Me hipsittiin hakemaan valmiiksi pakatut kamat ja lähdetitin taapertamaan "sivistykseen". Yhden isä tuli myöhässä, joten pikkasen yllätty, kun tultiin vastaan. Piti meille puheen ja torui ja sitten kuunteli. Sitten se vaan hiljaa avasi auton ovet ja näytti kädellä, että sisään. Kävi kunkin vanhemmille kertomassa tilanteen. Mun isä oli aivan raivona ja äiti yritti, että nooh, nooh... Sain arestia ja isä soitteli sinne leirikeskukseen, että likka on kotona, mutta koskaan se ei enää leireille pääse!
Saihan se johtaja potkut samana iltana. Seitsemän likkaa karkuteillä oli aivan liikaa hänen pomoilleen. Eihän sitä osannut ajatellakaan silloin, että kuinka suuret vaikutukset tuommoisella tempulla on. Isä ei ole asiaa vieläkään unohtanut. Oma tytär käy harrastelileirillä Bulgariassa ja siitä isukki huomauttelee jatkuvasti. "Sieltä ei sitten metsiin karkailla!!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos vanhemmat ei pakottaneet sellaisiin. Olin jo lapsena introvertti, ja inhosin kaikenlaisia yhteistapahtumia.
Introvertti on eri asia kuin sosiaalisesti kyvytön. Introvertille ei ole mikään ongema olla sosiaalisissa tilanteissa kunhan vastapainoksi saa myös omaa rauhaa.
Joillekin on ongelma, toisille ei. Ei kaikki introvertit ole samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella melkein joka kesä. Oli aina kesän kohokohta
Onneksi ei tarvinnut. Joissain perheissä 80-luvulla vaikutti olevan jokavuotisena tapana että lapset menevät johonkin kesäleirille, ehkä se helpotti työssä käyvien vanhempien elämää. Minä ja sisarukseni saimme aina olla vapaasti kotona kesälomat.
Ekan luokan kouluvuoden päätteeksi tapahtui eräs asia jonka muistan vieläkin tosi elävästi. Kevätjuhlan jälkeen kun olimme palanneet luokkaan todistustenjakoon opettaja jakoi kaikille lomakkeen joka piti täyttää kesäsiirtolaa (= koululaisten kesäleiri) varten. Samalla opettaja ohjeisti että linja-autokuljetukset kesäsiirtolaan lähtevät silloin ja silloin koulun pihalta ja että lomake pitää ottaa mukaan täytettynä jne. Ymmärsin tilanteen väärin eli luulin että kaikki joutuvatkin menemään kesäsiirtolaan enkä pääsekään kotiin lomalle kuten oli puhuttu. Olin ihan itku kurkussa. Onneksi se ei ollut totta. Muistan kyllä että ne koulukaverit jotka menivät sinne olivat siitä tosi innoissaan. Jotkut oikeasti tykkäävät leireistä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikävä kyllä koskaan päässyt millekään leirille, tai paljon muutenkaan mihinkään. En ole ikinä käynyt esim Linnanmäellä.
Jep, mutta en sopeutunut yhdellekään. Olen aina ollut hyvin vahvasti itseohjautuva persoona ja valmiiksi määritellyt aikataulut nukkumaanmeno- ja ruoka-aikoineen ovat minulle painajainen. Onnistuin kuitenkin usein hankkimaan itselleni jotain erityisjärjestelyjä tarvittaessa vaikka näyttelemällä sairasta. Tällä kikalla sain telttamajoituksen sijaan yksityisen mökin.
Joo kävin alle kymmenvuotiaana ja se oli kidutusta. Satoi koko viikon, teltassa markää ja kylmää. Olen intovertti ja sosiaalisesti kyvytön. Omissa oloissa viihtyjä. Suosittelen että lapselta kysytään haluaako mennä.
Kävin ala-asteikäisenä muutaman kesänä.