Heitin roskiin vanhoja yliopistoaikaisia kansioita, aina oli ajatus, että niihin vielä palaisi, mutta koskaan sitä aikaa ei tullut
Paljon meni tietoa tänään Sortti-aseman syövereihin. Vieläkin tuntui, että voisi olla kiva tuota käydä vielä läpi, mutta joo. Pitää myöntää realiteetit, ei niitä tule enää käytyä lävitse.
Kommentit (49)
Lähinnä tulevat silloin ajankohtaisiksi, kun huvittaa tarkistaa, onko joku julkisuudessa esiintyvä se sama joka oli aikoinaan samassa seminaarissa.
Harmittaa kun en heittänyt pois muuton yhteydessä 15 vuotta sitten, ovat nyt pölyisinä kaapin perällä.
Kun oli putkirempan vuoksi pakko tyhjentää nopealla aikataululla varasto juuri ennen ylioppilaskirjoitusten mukanaan tuomia työkiireitä, tuli heitettyä pahvilaatikollinen varaston pohjalla olleita yliopistomatskuja. Ei ollut aikaa valikoida seasta mitään tärkeää. Tuskin niitä olisi tullut kuitenkaan katsottua. Siksi olen ratkaisuun oikein tyytyväinen.
Mä hävitin kaikki tuollaiset muutama vuosi sitten. IKINÄ ei niitä tullut vilkaistuakaan 25 aikana eikä ole sen jälkeen tullut kertaakaan mieleen että olispa ne paprut jäljellä.
Minä heitin melkein heti opintojen jälkeen, kun muutin toiselle paikkakunnalle. En niitä alkanut rahdata muutossa.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulevat silloin ajankohtaisiksi, kun huvittaa tarkistaa, onko joku julkisuudessa esiintyvä se sama joka oli aikoinaan samassa seminaarissa.
Mun papereissa ei kyllä lue mitään muistiinpanoja kurssikavereista.
Vierailija kirjoitti:
Minä heitin melkein heti opintojen jälkeen, kun muutin toiselle paikkakunnalle. En niitä alkanut rahdata muutossa.
Paljon tietoa hävisi.
Huu, huomenna se aika tulee...! Ja just sen takia mitään ei pysty heittään pois.
Mulla vanhalla akalla on vintissä lukioaikaisia kirjoja ja jotain vihkoja. Kauppiksen kaikki kansiot ja paperit on siellä, tosin kerran heitin jotain pois, kun sen aikaiset spriimonisteet on tyhjää täynnä. Tekstit haihtuneet taivaan tuuliin. Keskikoulun kasvien keräilykansio on vieläkin tallella. Ja mennäänpä vielä kauemmas: lapsuudenaikainen pyhäkoulu vihko kiiltokuvineen.
Eikä se vielä riitä. Mulla on tallessa äitini rakkauskirjeitä sota-ajalta. Eri miehiltä. Muistokirja Lotta-vuosilta tietysti myös. Kuin myös isän sotilasmuistokirja ensin armeija-ajalta ja sitten rintamalta, jonne se onneton passitettiin heti samantien. Kaikki perheen viralliset paperit on myös minulla hallussa, isän sakkolappua myöten, jonka se sai kun ajoi mopolla kännissä. Olavi Virran nimikirjoitus, jonka äiti oli saanut siltä jollain junamatkalla. Plus vaikka mitä. Miten näitä voi lähteä hävittämään?
Mä oon säästänyt siltä varalta, jos ryhtyisi joskus vaikka opettamaan yliopistolla. :o
Kaikke sitä ihminen kuvittelee...
Säästäkää hyvät ihmiset kaikki materiaali. Voitte vielä niitä tarvita tai lapsenne tai lastenlapsenne.
Vierailija kirjoitti:
Säästäkää hyvät ihmiset kaikki materiaali. Voitte vielä niitä tarvita tai lapsenne tai lastenlapsenne.
Säästäkää myös irtolanganpätkät ja napit! Ikinä ei voi tietää, jos vaikka tulee sota ja pula-aika!
OMG, muutkin tekee tätä... tuolla varastossa se laatikko pyörii... kävisikö läpi vai suoraan roskiin...
Vierailija kirjoitti:
Mä oon säästänyt siltä varalta, jos ryhtyisi joskus vaikka opettamaan yliopistolla. :o
Kaikke sitä ihminen kuvittelee...
Olen käyttänyt, ja on ollut hyötyä sekä jatko-opinnoissa että opetuksessa. Mutta kovin vanhoja ei kannata pitää.
En ole opiskellut yliopistossa, mutta pelkästään lukion paperit, kauppiksen, huh ! Yli 20 v sitten olin raskaana ja ei oikein voinut tehdä mitään. Olin jo joskus kellaria siivotessa laittanut nämä tiettyyn kohtaan ja mies ne kansiot raahasi sisälle.
Joka pv vei kestokassillisen roskiin ja niin ne joku pv loppuivat
Minulla oli omat kouluaikaiset opinnäytetyöt sun muut tallennettuina korpuille. Aika oli tehnyt tehtävänsä ja mitään en saanut niistä pihalle 20 vuoden jälkeen. Olisi ollut kiva vuosien jälkeen vilkaista mitä silloin aikanaan tuli kirjoiteltua.
Vierailija kirjoitti:
Säästäkää hyvät ihmiset kaikki materiaali. Voitte vielä niitä tarvita tai lapsenne tai lastenlapsenne.
Tämä on hyvä neuvo. Näin aion toimia. Kyllä lapsenlapseni saattaa kiinnostua teoreettisesta fysiikasta ja siksi on hyvä säilyttää kaikki.
Yli 30 vuotta minäkin ostamiani oppikirjojani säilytin, kunnes heitin roskiin. Aikanaan maksettu kalliisti vähistä varoista ja nekin lainattua rahaa. Kai se kalliisti maksaminen kummitteli.
Säilytin myös omat muistiinpanoni, jos joskus jaksaisin kerrata tai tarttisin niin monen vuoden työ niihin laitettu, etten raaski heittää poiskaan 😁 onhan se välillä kiva katsoa riemannin summan todistelua ymmärtämättä siitä juuri enää nykyään mitään 🙄